FI99264C - Konehuoneeton vetopyörähissi - Google Patents

Description

99264

KONEHUONEETON VETOPYÖRÄHISSI - DRIVSKIVEHISS UTAN MASKINRUM

Tämän keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osassa määritelty vetopyörähissi.

5

Hissit varustetaan yleensä hissikuilun yläpäähän sijoitetulla erillisellä konehuoneella. Konehuone voidaan sijoittaa myös alas, välittömästi hissikuilun viereen, jolloin on kyseessä ns. alasivuhissi. Kuilun yläpäähän sijoitetun konehuoneen haitta-10 puolena on erillisen konehuoneen kalleus; konehuoneen osuus voi olla n. 15% koko hissin kustannuksista. Lisäksi tällainen konehuone sijoitetaan usein rakennuksen katolle, jossa se muodostaa ympäristöä rumentavan rakenteen varsinkin matalissa rakennuksissa. Joissakin maissa konehuoneen katolle sijoittami-15 nen on jopa kielletty esteettisistä syistä, esimerkiksi vanhat, suojellut rakennukset. Samoin katolla olevan konehuoneen aiheuttama varjovaikutus saattaa olla ongelma ja siten estää koko konehuoneen rakentamisen.

20 Alasivuhissin haittana on suuri taittopyörien lukumäärä. Lukumäärästä johtuvan kalliin hinnan sekä tila- ja asennushaittojen lisäksi taittopyörien sekä vastaavasti köysitaittojen suuri määrä alentaa myös köysien elinikää. Lisäksi tarvittavien pitkien köysien vuoksi hissin joustot pyrkivät tulemaan liian suu-25 riksi.

Edellä olevien haittojen vuoksi on kehitetty köysihissiratkai-suja, joissa tarvittava konehuonetila on hyvin pieni tai kone-huonetilaa ei tarvita lainkaan. Eräs tällainen ratkaisu on 30 esitetty ranskalaisessa patenttijulkaisussa nro FR2640604, jossa koneistoyksikkö on sijoitettu joko koriin tai vastapainoon.

Koneistoyksikkö on kuitenkin kooltaan niin suuri, ettei korin katolle jää huoltotilaa. Lisäksi köysipyörät on järjestetty siten, että hissiköysiin tulee nopeaa kulumista aiheuttavia vas-35 tataivutuksia. Suurimpana epäkohtana on kuitenkin se, että mm. edellä mainitun ranskalaisen patenttijulkaisun kuvion 2 mukai- sessa ratkaisussa köyden tartuntakulma vetopyörällä on 1:1 ri- ♦ 2 99264 pustuksella paljon alle 180°. Vaikka käytettäisiin suurinta hissinormin sallimaa alileikkausta β=105°, ei ole kannattavaa rakentaa niin raskasta koria, että kitka saataisiin riittäväksi.

5 Tämän keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä mainitut epäkohdat ja aikaansaada edullinen sekä luotettava hissijärjes-tely. Keksinnön mukaiselle vetopyörähissille on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa. 10 Keksinnön muille sovellutusmuodoille on tunnusomaista se, mitä on esitetty muissa patenttivaatimuksissa.

Tärkeänä etuna saavutetaan keksinnön mukaisessa vetopyörähis-sissä vetokoneiston ja taittopyörien sijoituksen ansiosta tilan 15 säästö hissikorin katolla ja hissin nostoköysien käyttöiän piteneminen, koska köysistössä ei esiinny vastataivutuksia veto-pyörän ja sitä lähimpänä olevien taittopyörien ympäri, vaan köysistö kiertää vetopyörän ja edellä mainitut lähimmät taitto-pyörät samaan suuntaan. Tällaista järjestelyä, jossa köyden 20 peräkkäiset taivutukset ovat samaan suuntaan, kutsutaan myötä-taivutukseksi.

Vielä yhtenä huomattavana lisäetuna on se, että vaikka vetopyö-rälle tulevaan ja siitä lähtevään köyteen aiheutuu vinovedot, 25 ne ovat yhtäsuuret ja vaikuttavat eripuolille vetopyörän pyöri-mistasoa, jolloin vinovedot kumoavat toisensa. Vinovetokulma on lisäksi erittäin pieni, vain n. 1.2°. Tästä seuraa, ettei vetopyörään ja sen akseliin tule aksiaalisuuntaisia voimia. Lisäksi etuna on köyden ja vetopyörän pitempi käyttöikä, koska 30 köysi ja köysipyörän ura kuluvat tasaisemmin ja kummaltakin puolelta, eikä vain toiselta puolelta, kuten olisi laita, jos vinovetoa esiintyisi vain toiselle puolelle vetopyörän pyöri-mistasoon nähden.

•« 3 99264

Vielä yhtenä etuna voidaan mainita se, että köydet tulevat ve-topyörälle ja lähtevät vetopyörältä taittopyörien pyörimista-sojen suuntaisesti, jolloin taittopyörien akselit voivat olla yhdensuuntaiset. Tämä yksinkertaistaa ja helpottaa huomattavas-5 ti nostokoneiston ja köysistön asennusta.

Hyvin merkittävänä etuna voidaan vielä mainita, että keksinnön mukaisessa ratkaisussa säästyy koko konehuonetila, joka säästö on huomattava parannus sekä kustannusmielessä että tilankäyttöä 10 ajatellen. Samoin hissi on mahdollista rakentaa silloinkin, kun katolla sijoitettava konehuone olisi esteettisten tai muiden syiden perusteella kielletty.

Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin erään sovellutus-15 esimerkin avulla viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää erästä tunnetun tekniikan mukaista veto- pyörähissiä sivusta katsottuna, 20 kuvio 2 esittää yksinkertaistettuna erästä tapaa järjes tää vetopyörähissin köysistön kulku keksinnön mukaisesti yläviistosta katsottuna, . kuvio 3 esittää yksinkertaistettuna erästä toista tapaa 25 järjestää vetopyörähissin köysistön kulku keksin nön mukaisesti yläviistosta katsottuna, kuvio 4 esittää yksinkertaistettuna erästä kolmatta tapaa järjestää vetopyörähissin köysistön kulku keksin-30 nön mukaisesti yläviistosta katsottuna, kuvio 5 esittää yksinkertaistettuna vielä erästä tapaa järjestää vetopyörähissin köysistön kulku keksinnön mukaisesti yläviistosta katsottuna ja ··: 35 4 99264 kuvio 6 esittää kuvion 5 mukaista ratkaisua hissikorin päältä katsottuna.

Hissin koneisto 4 on normaalisti yksipäinen, itsepidättävä kie-5 rukkavaihde. Keksinnön mukaiselle ratkaisulle on ominaista se# että ripustuksessa on käytetty vetopyörällä 28 suurta tartunta-kulmaa ja myötätaivutusta, jolloin hissiköysiin 3 ei tule kulumista aiheuttavia S-mutkia, eli vastataivutuksia. Tartuntakul-ma voi olla esimerkiksi 270°. Suuri tartuntakulma sallii kitkan 10 riittävyyden ansiosta mahdollisimman pienen koripainon, jolloin koneistokin voidaan tehdä pieneksi. Koska lisäksi tarvittava alileikkauskulma jää pieneksi ja koska köysivienneissä käytetään myötätaivutusta, saadaan köysille pitkä elinikä. Kun koneisto sijoitetaan erilliseen kannatinkehään, johon myös kori 1 15 kiinnitetään, voidaan korin ja kannatinkehän välillä käyttää vaimennuselementtejä, jolloin koneistosta koriin välittyvää värähtelyä voidaan olennaisesti vähentää.

Korin katto on rakennettu niin jäykäksi, että se kantaa turval-20 lisesti kaksi asentajaa ja työkalut. Lisäksi se antaa riittävästi työskentelytilaa koneiston huoltoa varten, samoinkuin hissin saattamiseksi kerrostasolle sähkökatkon tai vian sattuessa. Kori voidaan lisäksi lukita tarraajän varaan huoltotöi-: den ajaksi.

25

Kuvion 2 mukaisessa ripustusjärjestelyssä kannatusköydet 3 on kiinnitetty toisesta päästään 10 ylimmän kerroksen 14 holviin. Kiinnitys tapahtuu köysivaa'an avulla. Köydet viedään vaa'alta ylös johteen 12 yläpäässä olevan taittopyörän 8 yli ja edelleen 30 alas korin katolla olevalle taittopyörälle 5. Taittopyörältä 5 köydet viedään korin katolla olevan koneiston 4 vetopyörän 28 ympäri ja edelleen toiselle taittopyörälle 6 korin katolla. Sen jälkeen köydet nousevat ylös toisen johteen yläpäähän kiinnitetylle taittopyörälle 7 ja sieltä edelleen alas vastapainon 2 35 taittopyörälle 9, jolta köydet nousevat taas ylös kuilun ylä- 5 99264 päässä olevan kannatuspalkin 15 kiinnityspisteeseen 11. Johteen päähän kiinnitettyä taittopyörää 7 on kierretty pystyakselinsa ympäri n. 22° kuilunseinää kohti siten, että vastapainolle 2 menevän köyden tulokulma taittopyörälle on <1,5°. Vastapainon 5 taittopyörää 9 on kierretty saman verran vastakkaiseen suuntaan. Kiinnitys voi vaihtoehtoisesti tapahtua myös suoraan be-tonirakenteisen kuilun seinään porapulttien avulla. Vastapaino sijaitsee korin sivulla, johteen takana, sijoitettuna joko johteiden määräämään pystytasoon nähden toisen johteen ja kuilun 10 seinän väliin keskeisesti johdelinjaan nähden tai sen sivuun. Keskeisen sijoituksen etuna on se, että korin johteen kiinni-tysrautaan voidaan helposti liittää vastapainon johteiden kiinnitys. Edellä kuvattua 1:1 ripustusta käytettäessä valitaan vetopyörän alileikkauskulmaksi normaalisti käytetty β=105°. 15 Tällöin korin minimipaino on n. 1.45 * nimellis kuorma, mikä on hyvin kohtuullinen huomioiden koriin sijoitetun koneiston painon vaikutuksen.

Toinen edullinen ratkaisu ripustuksella R=l:l on esitetty ku-20 viossa 3. Tämä ratkaisu eroaa edellisestä ratkaisusta ainoastaan sikäli, että vastapainon 2 taittopyörä 16 on sijoitettu vastapainon alapäähän. Johteen päähän kiinnitettyä taittopyörää 7 on kierretty pystyakselinsa ympäri n. 22° kuilunseinää kohti siten, että vastapainolle 2 menevän köyden tulokulma 25 taittopyörälle on <1,5°. Vastapainon taittopyörää 16 on kierretty saman verran vastakkaiseen suuntaan. Vastapainolta tuleva köysi kiinnitetään poikkipalkkiin 17, joka tukeutuu molempien johteiden yläpäiden varaan.

30 Kuviossa 4 on esitetty kolmas edullinen ratkaisu, nyt kuitenkin ripustuksella R=l:2. Erona edelliseen R=l:l ratkaisuun nähden (kuvio 2) voidaan havaita, että korin puolen köydet on kiinnitetty vaa'an avulla suoraan korissa olevaan kiinnityspisteeseen .: 10. Kiinnitys tapahtuu korin lattiapalkkien korkeudella. Li- 6 99264 säksi köysien vastapainon puoleiset päät on viety vastapainon yläpäässä olevalta taittopyörältä 9 ylös lisätaittopyörän 18 ympäri ja tältä edelleen alas vastapainossa olevan taittopyörän 9 akselilla olevaan kiinnityspisteeseen 11. Lisätaittopyörä 18 5 on kiinnitetty yläpalkissa 15 olevaan kiinnityspisteeseen 19.

Neljäs edullinen suoritusmuoto on esitetty kuvioissa 5 ja 6. Ripustussuhde on 1:2, jolloin köydet 3 on kiinnitetty vaa'an avulla korissa olevaan kiinnityspisteeseen 10. Köydet nousevat 10 vaajalta johteen yläpäähän kiinnitetylle taittopyörälle 25 ja tulevat sieltä alas korin katolla olevalle taittopyörälle 5. Köydet on viety edelleen myötätaivutuksella vetopyörän 28 ympäri korin katolla olevan toisen taittopyörän 6 ali ja edelleen ylös toisen johteen yläpäässä olevalle taittopyörälle 21, jolta 15 edelleen vastapainon johteen 27 yläpäässä olevalle taittopyörälle 22. Tämän jälkeen köydet tuodaan alas korin takana olevan vastapainon 2 taittopyörille 23 ja 24, jotka taittopyörät ovat vastapainon yläreunassa. Kierrettyään em. vastapainon taittopyörien ali köydet viedään edelleen toisen vastapainon 20 johteen yläpäässä olevan taittopyörän 26 ympäri ja lopuksi alas vastapainossa olevaan kiinnityspisteeseen 11. Kaikki kuilun yläpäässä olevat taittopyörät 21, 22, 25 ja 26 on kiinnitetty neliön muotoiseen kehykseen, joka on tuettu korin ja vastapai-. non johteiden varaan. Kehystä ei ole selvyyden vuoksi esitetty 25 piirustuksissa.

Nostoelimeksi muotoiltu koneistoalusta 30 on joustavien kumi-elementtien avulla kiinnitetty korin kattoon tai korin kannat-inkehykseen, jota ei ole kuitenkaan selvyyden vuoksi esitetty 30 kuvioissa. Koneistoalusta on käännetty sellaiseen asentoon, että se ylittää päältä katsottuna viistosti hissikorin johde-linjan 31. Kuviossa 6 tämä näkyy selvästi koneistoalustan keskilinjan 32 ja johdelinjan 31 keskinäisenä leikkauksena. Koneistoalustan vinoonkäännön ansiosta korin nosto tapahtuu täy-·· 35 sin keskeisesti.

7 99264

Johteiden päissä olevien taittopyörien avulla korin ja kuorman painosta aiheutuvat voimat siirretään johteille niiden poikkipintojen painopisteakseleita pitkin, joita pitkin voimat johde-5 taan kuilun pohjarakenteille 13. Koska johteet on sijoitettu symmetrisesti samaan linjaan kuilun nurkkapisteisiin nähden, voidaan kuilun kattaminen suorittaa hissin pystytyksen jälkeen tukemalla verkko-, levy- tai lasikuilun katerakenteet hissin ja vastapainon johteisiin. Tällöin saavutetaan itsekantava hissi 10 ja liittymät rakennukseen ovat mahdollisimman pienet; pienimmillä kuormilla (Q=320-400 kg) riittää vain johteiden tuenta kerrostasoihin, jolloin kyseinen hissityyppi soveltuu erityisen hyvin vanhojen talojen hissiksi. Kuvion 3 mukainen hissirat-kaisu on edellä kuvatun kaltainen voimien viennin, kuilun kat-15 tamisen ja vanhoihin taloihin sovituksen suhteen.

Kuviossa 6 näkyy lisäksi ohjauskaappi 29, joka on sijoitettu siten, että se muodostaa osan hissikorin takaseinää. Tässä layout-versiossa ohjauskaappi on syvyyssuunnassa hissikorin ja 20 vastapainon välissä. Mikäli vastapaino on hissikorin sivulla, ohjauskaappi on hissikorin ja kuilun takaseinän välissä. Oh-jauskaapin sijoituksen etuna on se, että hissin sähköistys ja asennus ovat yksinkertaisia. Lisäksi ratkaisu on huollon kannalta hyvä, koska huolto voidaan tehdä helposti ja turvallises-25 ti hissikorin sisältä käsin avaamalla ohjauskaapin ovi hissikorin sisältä.

Vetopyörähissin eräs tärkeimmistä eduista on pieni energian kulutus esimerkiksi hydraulihissiin verrattuna. Tämä johtuu 30 vastapainon käytöstä, jolloin korin paino ja puolet kuormasta on tasapainotettu vastapainon avulla siten, että kun korissa on matkustajia puolet koko kuormasta, hissikori pysyy itsestään paikallaan. Tästä on kuitenkin se haitta, että puolta kuormaa pienemmillä kuormilla kori voi rynnätä kattoon koneiston vauri-• 35 oituessa. Alasryntäys estetään normaalilla, korissa olevalla 8 99264 tarraajalla. Keksinnön mukaiselle ratkaisulle on ominaista suuri tartuntakulma vetopyörällä (oc=270°) verrattaessa tavanomaiseen vetopyörähissiin, jossa tartuntakulma on luokkaa oc=160°. Tämä merkitsee sitä/ että keksinnön mukaisella ratkai-5 sulia saavutetaan puolitoistakertainen vetopyörän vetokyky tavanomaiseen ratkaisuun nähden normaalia alileikkauskulmaa β=105° käytettäessä. Tätä osoittaa seuraava kaava: 0.2168270* / 0.2168-160* e i*> / e 180 =1.52 10

Kaavassa luku 0.2168 vastaa 105°:n alileikkauksella saavutettua tehollista kitkakerrointa hissiköyden ja vetopyörän uran välillä hissinormin mukaisilla laskelmilla laskettuna.

15 Edellä mainittu tarkastelu ja kitkalaskelmat osoittavat, että kuvioissa 2-5 esitetyillä keksinnön mukaisilla rakenteilla voidaan tasapainottaa vain korin paino ja kuorman osuuden tasapainottaminen voidaan jättää pois vaarantamatta vetopyörän kitkan riittävyyttä normaaleja koripainoja käytettäessä. Kuvioiden 2 20 ja 3 mukaisissa 1:1 ripustuksissa kaikkein epäedullisimmassa tapauksessa (suurin kuorma, suuret johdekitkat) tarvitaan kori-painoksi 1.62*Q, jotta kitka vetopyörän ja hissiköysien välillä riittäisi. Termi Q tarkoittaa hissin hyötykuormaa. Vastaavasti kuvioiden 4 ja 5 mukaisissa 1:2 ripustuksissa tarvitaan ko- 25 ripainoksi 1.21*Q kitkan riittämiseksi. Tasapainottamalla näin vain hissikorin paino on korin tahaton ryntääminen kuilun kattoon eliminoitu, eikä tarvita kallista ylimääräistä jarrulai-tetta toisioakselille.

30 Edellä mainittu järjestely tekee edulliseksi myös hyvähyötysuh-teisten ja keveiden vaihdetyyppien, kuten lieriövaihde, pla-neettavaihde, cyclovaihde ja harmonic-drive-vaihde käytön tavanomaisen raskaan kierukkavaihteen sijasta. Näin tavalliset asuintalohissit, esim. arvoihin 8 henkeä, 0.63 m/s saakka voi 9 99264 daan toteuttaa ilman kuorman tasapainotusta ja ylös ryntäämisen vaaraa samalla liitäntäteholla n. 4.5 kW kuin vastaavat nykyiset ve topyörähi s s i t, koska kierukkavaihteen hyötysuhde on vain noin puolet edellä mainittujen vaihteiden hyötysuhteesta; 5 (ηιαβπιΐο» = 0.45, kun taas __... ξ 0.95). Periaatteessahan tarvit taisiin vahvempi moottori, jos kuorman tasapainottaminen jätetään pois, koska kevyempi vastapaino ei tällöin "auta" kuormatun hissikorin nostossa. Nyt voidaan siis vaihteiston paremmalla hyötysuhteella eliminoida suuremman moottorin käyttö.

10

Kaikissa em. ripustuslayouteissa käytetty keksinnön mukainen, välillä 215°-270° oleva tartuntakulma vetopyörällä saavutetaan siten, että ylhäältäpäin tuleva köysi 3 kulkee ensin taittopyö-rän 5 ali, esimerkiksi kuvioissa 2-5 katsottuna myötäpäivään ja 15 oikealta vasemmalle. Alitettuaan taittopyörän 5 köysi nousee yläviistoon vetopyörää 28 kohti ja kiertää vetopyörän myötäpäivään nousemalla ylös vetopyörän vasemmalta puolelta taittopyörän 6 ja vetopyörän välistä. Kierrettyään yläpuolelta vetopyörän yli köysi laskeutuu alas vetopyörän oikealta puolelta veto- 20 pyörän ja taittopyörän 5 välistä sekä lähtee vetopyörän alta kohti taittopyörää 6. Tällöin köysi, tai paremminkin köysistö (1-6 rinnakkaista köyttä), risteää itsensä kanssa vetopyörän alla ja jatkaa kulkuaan alaviistoon kohti taittopyörää 6 sekä ? kiertää taittopyörän 6 alakautta myötäpäivään. Taittopyörältä 25 6 köysi nousee uudelleen ylös. Köysistö 3 siis risteää itsensä kanssa korin katolla olevien taittopyörien 5,6 ja vetopyörän 28 välisellä osuudella. Köysistön köysien osuminen itseensä ja toisiinsa vältetään asettamalla taitto- ja vetopyörien 5, 6, 28 pyörimistasot ja pyörimistasojen suunnat sopivasti toisiinsa 30 nähden. Tämä on toteutettu siten, vetopyörää 28 on kallistettu vaakatasosta n. 1.2° ja koko koneistoa 4 kierretty vaakatasossa n. 1.2° vetopyörän keskipisteen kautta kulkevan pystyakselin ympäri niin, että vetopyörälle tuleva ja siltä lähtevä köysi : muodostavat kumpikin n. 1.2° kulman vetopyörän uran määräämään 10 99264 tasoon nähden sen kummallekin puolelle. Kussakin vetopyörän köysiurassa kulkeva köysi tulee uraan yhdeltä puolelta uran määrittämää tasoa ja lähtee urasta tämän tason toiselle puolen. Näin sekä vetopyörälle tulevaan ja siitä lähtevään köyteen ai-5 heutuu vinovedot, jotka on edullisesti asetettu samansuuruisiksi/ jolloin vinovedot kumoavat toisensa, eikä niistä aiheudu vetopyörän aksiaalisuuntaisia voimia. Taittopyörissä 5,6 köysien tulot ja lähdöt on järjestetty köysiurien suuntaisiksi, jolloin näissä ei vinovetoa esiinny. Luonnollisesti taitto- ja 10 vetopyörien 5, 6, 28 köysiurat kussakin pyörässä ovat sellai sella etäisyydellä toisistaan, että pyörän vierekkäisissä urissa olevien köysien keskinäinen väli on suurempi kuin köysien läpimitta.

15 Kukin köysistön köysi on järjestetty kulkemaan vetopyörässä olevassa tälle köydelle tarkoitetussa köysiurassa siten, että yhtenäinen tartuntakulma vetopyörällä on välillä 215°-270°. Yli 270° tartuntakulma aiheuttaa vetopyörällä niin suuren vinovedon, että siitä johtuvaa köysistön ja vetopyörän suurta kulumista ei 20 voida hyväksyä. Noin 250° tartuntakulmalla päästään kohtuullisen pieneen pyörien keskinäiseen etäisyyteen ja koneistokokoon ilman suurta vinovetoa. Vetopyörän minimihalkaisijalla (40*köyden halkaisija) seuraa 250° tartuntakulmasta tavanomaisilla mitoituksilla noin 1.2° vinoveto köysipyörän urasta lähtevälle köy-25 delle. Käytännön ratkaisuihin useimmiten tulevat kysymykseen tartuntakulmat välillä 230°-260°, joissa pyörien keskinäinen etäisyys pyörästössä ja vinoveto eivät kumpikaan ole kovin suuria. Jos käytetään 270° tartuntakulmaa, on vetopyörän halkaisijaa suurennettava. Tällöin halkaisijalla 45*köyden halkaisija 30 saavutetaan edellä mainittu noin 1.2° vinoveto.

Taittopyörien 5,6 ja vetopyörän 28 keskinäiset sivusuuntaiset ja pystysuuntaiset etäisyydet on asetettu niin, että haluttu * 11 99264 tartuntakulma vetopyörällä saavutetaan. Vetopyörä 28 on ylempänä kuin taittopyörät 5,6, jotka taas ovat yleensä keskenään samalla korkeudella. Vetopyörä voi olla sen verran korkeammalla kuin em. taittopyörät, että toinen tai kumpikin taittopyörä 5 5,6 mahtuvat osittain vetopyörän alle, kuten kuviosta 6 näkyy, jossa taittopyörä 5 on osittain vetopyörän 28 alla. Tällöin köysistön risteämiskohta vetopyörän alla ei ole symmetrinen taittopyörien välisen etäisyyden suhteen.

10 Alan ammattimiehelle on selvää, että keksinnön eri sovellutus-muodot eivät rajoitu ainoastaan edellä esitettyihin esimerkkeihin, vaan voivat vaihdella jäljempänä esitettävien patenttivaatimusten puitteissa. Esimerkeissä köysistön risteäminen itsensä kanssa niin, etteivät köydet osu itseensä tai toisiinsa, on 15 järjestetty vetopyörän kierrolla vaakatasossa ja vetopyörän kallistuksella sekä taittopyörien sijoittelulla. On kuitenkin selvää, että risteäminen voidaan toteuttaa muillakin tavoin.

Claims (10)

99264

1. Vetopyörähissi, johon kuuluu hissikorin yhteyteen sijoitet-5 tu käyttökoneisto (4) ja käyttökoneistoon liitetty köysiuralli- nen vetopyörä (28), ainakin ensimmäinen ja toinen köysiuralli-nen taittopyörä (5, 6), hissijohteissa kulkemaan sijoitettu hissikori (1), vastapainojohteisiin sijoitettu vastapaino (2) ja ainakin yhden nostoköyden käsittävä nostoköysistö (3), johon 10 hissikori ja sen vastapaino on ripustettu ja joka on johdettu kulkemaan vetopyörän ja taittopyörät käsittävän pyörästön kautta, tunnettu siitä, että käyttökoneisto (4) taittopyörineen (5,6) on järjestetty hissikorin yhteyteen siten, että nostoköysistö on johdettu ensimmäisen taittopyörän (5) ali vetopyörälle 15 (28) toisen taittopyörän (6) ja vetopyörän (28) välistä ja edelleen vetopyörän ympäri toiselle taittopyörälle (6) ensimmäisen taittopyörän (5) sekä vetopyörän (28) välistä, jolloin nostoköysistö on asetettu risteämään itsensä kanssa vetopyörän akselitason alapuolella. 20

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen vetopyörähissi, tunnettu siitä, että kukin köysistön köysi on järjestetty kulkemaan käyttö-koneiston köysipyörien (5,6,28) kautta siten, että köysistössä : on käyttökoneiston yhteydessä ainoastaan myötätaivutuksia. 25

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen vetopyörähissi, tunnettu siitä, että kukin köysistön (3) köysi on järjestetty kulkemaan vetopyörässä (28) olevassa köysiurassa siten, että yhtenäinen tartuntakulma köyden ja vetopyörän välillä on 215° -270°, 30 ja että vetopyörää on kierretty vetopyörän keskipisteen kautta kulkevan pystyakselin ympäri niin, että vetopyörälle tuleva ja siltä lähtevä köysi muodostavat kumpikin n. 1.2° kulman veto-pyörän uran määräämään tasoon nähden sen kummallekin puolelle. 99264

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen vetopyörähissi, tunnettu siitä, että kukin köysistön (3) köysi on järjestetty kulkemaan vetopyörässä (28) olevassa köysiurassa siten, että yhtenäinen tartuntakulma köyden ja vetopyörän välillä on 215° -270°, 5 ja että vetopyörää on kallistettu vaakatasosta ja kierretty vetopyörän keskipisteen kautta kulkevan pystyakselin ympäri niin, että vetopyörälle tuleva ja siltä lähtevä köysi muodostavat kumpikin n. 1.2° kulman vetopyörän uran määräämään tasoon nähden sen kummallekin puolelle. 10

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen vetopyörähissi, tunnettu siitä, että kannatusköydet (3) on asetettu kulkemaan his-sikorin (1) johteiden (12) päihin keskeisesti johteen poikkipintaan nähden sijoitettujen taittopyörien yli, jolloin kanna- 15 tusvoimat on siirretty johteen painopisteakselilla kuilun pohjarakenteelle (13) .

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen vetopyörähissi, tunnettu siitä, että hissikori (1) on ripustettu johteita (12) 20 yhdistävän poikkipalkin (17) varaan siten, että kannatusvoimat on johdettu pystysuorina voimina johteiden poikkipinnan paino-pisteakseleita pitkin kuilun pohjarakenteelle (13).

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen vetopyörähissi, tun-25 nettu siitä, että vastapainolla on tasapainotettu ainoastaan korin paino.

8. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen vetopyörä- . hissi, tunnettu siitä, että vetopyöräkoneiston (4) alusta (30) 30 on muotoiltu nostoelimeksi, joka on kiinnitetty korin rakenteisiin joustavien kumielementtien avulla.

9. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen vetopyörähissi, tunnettu siitä, että koneistoalusta (30) on sijoitettu 99264 korin katolle siten, että alusta ylittää viistosti johdelinjan (31), ja alustalla olevien taittopyörien sijainti on samalla symmetrinen johteisiin nähden niin, että korin nosto tapahtuu täysin keskeisesti ja nostoköydet nousevat taittopyöriltä (5, 5 6) olennaisesti pystysuorassa johteiden (12) yläpäähän sijoitetuille taittopyörille (21, 25).

10. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen vetopyö-rähissi, tunnettu siitä, että käyttökoneisto taittopyörineen on 10 järjestetty hissikorin katolle siten, että korin katto muodostaa käyttökoneiston huoltotilan. 15 99264