FI90186C - Kaatokoura - Google Patents

Description

1 90186

KAATOKOURA

Eråånå vaikeutena nykyisisså kaato-, karsimis- ja katkaisukou-rissa on ollut karsimisterien toiminnan vaikeudet. Terien 5 puristusvoima on useimmissa ollut suhteellinen kuormituksen suuruuteen, jolloin isojen oksien vaatima voimakas siirtoris-sojen vetotarve on lisånnyt karsimisterien puristusta kar-sittavaa runkoa vasten, jolloin terå on pyrkinyt haukkaamaan. Tålloin on ollut vaikeuksia saada rungon kåsittelyå jousta-lOvaksi. Samalla on my6s kaatokouran tehontarve kasvanut voi-makkaasti, mikå on lisånnyt kouran hydraulimoottorien tehoa ja painoa sekå myoskin kouran omaa lujuutta ja painoa.

Johtuen kaatokouran sijoituksesta pitkån hydraulisen nivel-15puomin pååhån, kouran oma paino on ratkaiseva tekijå monitoi-mikoneen toiminnassa.

Harvennushakkuissa vaaditaan monitoimikoneelta erittåin suurta toimintanopeutta yhtå kaadettavaa puuta kohti. Tålloin 20merkittåvåksi ominaisuudeksi tulee koneen kyky kåsitellå use-ampaa runkoa samanaikaisesti.

Keksinnon tunnusmerkit ilmenevåt patenttivaatimuksesta.

25Kuvioissa 1 on kuvattuna keksinndn mukainen sovellus kohti suo-raan tukin kulkusuuntaan ja poikittain kulkusuuntaan nåhden.

Kuviossa 1 on esitetty eråstå ratkaisua, jossa tukin liikut-taminen tapahtuu kumisten, sopivalla kitkapinnalla varustet- 2 90186 tujen hydraulikåyttoisten vetorissojen 1 avulla. Vetorissat 1 ovat kiinnitetyt kaksitoimisen hydraulisylinterin 12 avulla avattaviin ja suljettaviin tukisankoihin 10 ja 11. Tukisan-koihin 11 ja 10 on myos liitostapin 14 vålityksellå liitetty 5alakarsimisteråt 2 ja ylåkarsiinisteråt 3. Tukisankoihin 10 ja 11 laakerointipisteisiin 7 on tappiliitoksella kiinnitetty ylåkarsimisterien ohjaussylinterit 16 ja alakarsimisterien ohjaussylinterit 15. Ylå- ja alakarsimisteriå 2 ja 3 ohjataan kaksitoimisten hydraulisylinterien 15 ja 16 avulla, ja 10 ylåkarsimisterån 3 ohjaussylinteri 16 puristaa teråt karsiraisasentoon. Karsimisterien 2 ja 3 pitåmiseksi sopivalla karsimisetåisyydellå ne ovat varustetut ohjausrissoilla 4 ja 5, joista yksi toimii lisåksi pituusmittausta suorittavana mit-talaitteena. Tukisangat 10 ja 11 ovat liitetyt toisiinsa 15 joustavan nivelen 17 kautta, jolloin jostavuus sallii terien 2 ja 3 asettumisen puun pintaa myotåillen vaikka puu olisikin voimakkaasti kartionomainen tai siinå olisi muita inuotoon ja paksuuteen vaikuttavia epårouodostumia. Kaatokoura on kiinitetty monitoimikoneeseen koukun 21 vålityksellå. Se asetetaan kaato-20tai karsimis-/katkomisasentoon sylinterin 18 avulla ja kaatokouran pyorittåminen tapahtuu kååntolaitteistolla 20. Hydraulimoottorin avulla leikkaava ja kååntyvå ketjusaha 22 on kåånnetty suojuskoteloon 23 silloin kun se ei ole kåytosså. Kuvion xnukainen rakenne sallii kouran monipuolisen kåyton ja 25 rakenneratkaisuista johtuen sen karsimisenergian tarve on huomattavan pieni. Laakeroidut rullat 4 ja 5 eståvåt karsi-misterien 2 ja 3 leikkuuosien 24 ja 25 pureutumisen puuhun ja tåmå keventåå nerkitsevasti karsimiseen tarvittavaa voimaa. Runkoa siirtåvien sangoissa 10 ja 11 olevien vetorissojen 1 li 3 90186 puristusvoima on erillinen, vain rissoihin 1 vaikuttava. Nåillå edellåmainituilla seikoilla on vaikutusta nila-aikana suoritettavaan tydskentelyyn erikoisesti, mutta ne våhentåvåt myos inerkitsevåsti karsimiseen tarvittavaa energiaa, ja vå-5lillisesti tåmå vaikuttaa tyoskentelymahdollisuuksien li-sååntymiseen ja kouran kokonaispainon pienenemiseen. Kouran kuormitusominaisuuksiin vaikuttaa mydskin merkittåvåsti tåmån ratkaisun periaatteellinen rakenne. Tåsså rakenteessa on karsimisesta johtuvia tdrmåysenergioita pystytty pienentåmåån. 10Perinteisesså ratkaisussa nivel 17 joutuisi ottamaan vastaan karsinnasta johtuvia iskumaisia voimia mitan A suuruisella momenttivarrella ja tukin kiihdytyksestå aiheutuvia voimia mitan E suuruisella momenttivarrella, ja nåmå voimat voisivat olla lisåksi samanaikaisia ja eri suuntaisia ja perustuisivat 15kåsiteltåvån tukin ja kouran omiin massoihin ja karsimisen iskumaiseen vastukseen ja useassa tapauksessa niiden suuntakin olisi toisiaan vasten. Tåsså ratkaisussa tukin kiihdytys- ja jarrutusvoimat syntyvåt vetorissoissa l ja låhes samalle keskilinja-akselille on myds sijoitettu karsimisterien 20laakerointipiste 14. Koska karsimisvaiheessa koura yleenså riippuu vapaasti, eivåt karsimisen aiheuttamat iskumaiset kuormitukset voi suuresti kuormittaa niveltå 17 ja tålloin my6s osat 10 ja 11 voidaan mitoittaa kevyemmiksi samoin kuin kouran runko kokonaisuudessaan. Koska koura kokonaisuudessaan on 25pitkån puomin pååhån sijoitettuna, pienetkin oman painon våhennykset voidaan hyfidyntåå tehokkaasti, joko monitoimikoneen kokonaispainoa pienentåmållå tai jo kåytOsså olevien koneiden ulottumaa lisååmållå. Harvennushakkuissa ja olosuhteissa, joissa kåsitellåån pienehkoå puuta, tållå rakenteella 4 90186 saavutetaan myos lisåetuja perinteisiin ratkaisuihin nåhden. Tållå keksinnollå voidaan helposti noukkia ennen kaadettuja tai esimerkiksi myrskyn kaatamia runkoja puristamalla sangat 10 ja 11 låhelle toisiaan ja avaamalla alateråt sopivasti pu-5ristusasentoon, jolloin tarttuminen onnistuu vaikeassakin inaastossa. Haluttaessa kåsitellå uselta runkoja karsimisvai-heessa ja katkaisuvaiheessa samanaikaisesti, voidaan tållå ratkaisulla tåmå suorittaa kahdella tapaa. Aloitettaessa kaatoa ensimmåinen puu sijoitetaan kouraan siten, ettå se alaterillå lOpainetaan ylåterien ja vetorissojen puristukseen ja katkaistaan. Pitåmållå katkaistua puuta pystysså koura asete-taan toisen puun juureen ja otetaan siitå ote ennen katkaisua alaterillå. Tållå tavoin kouraan keråtyt rungot kaadetaan yh-desså sekå suoritetaan nippuna karsiminen ja katkaisu. Toi-15saalta sama usean rungon yhtå aikainen karsiminen ja katkaisu voidaan suorittaa kaatamalla rungot ennen kouraan kerååmistå karsimista ja katkaisua vårten. Tållåisen toiminnan edut ovat suuret, sillå monitoimikoneelta sååstyy lukuisia tyovaiheita, ja sivuvaikutuksena seuraa harvennusleimikkojen hyddyntåmis-20 asteen paraneminen ja kustannusten aleneminen.

Tåmå keksinto voidaan toteuttaa monilla tavoin kåyttåen hyvåksi tunnettuja komponentteja. Vetorissat voidaan korvata vetåvillå teloilla, joiden materiaalina voi olla erikoisluja terås, joko levynå tai muuten valmistettuina. Monissa osissa saattaisi olla 25 perusteltua kåyttåå lujaa alumiinia tai muuta tunnettua materiaalia. Kourassa kåytetåån tunnettua tekniikkaa liikkeiden ja mittauksen aikaansaamiseksi ja se on tunnetulla tavoin liitetty monitoimikoneeseen.

il

Claims (1)

1. 5 90186 PATENTTIVAATIMUS Monitoimimetsåkoneen kaatava, karsiva ja katkaiseva koura tunnettu siitå, ettå (kuvio l) vetorullat l tai vaih-toehtoisesti vetotelat, jotka liikuttavat tukkia karsimisteriå 5vasten, on sijoitettu hydraulisylinterillå tai vastaavalla ohjattuihin sankoihin 10 ja 11 siten ettå karsimisteråt sijoittuvat niin, ettå momenttivarret ovat lyhyet (mitta C ja B) ja låhelle vetorissoja sijoitetut, ettei karsimisesta, tukki rungon kiihdyttåmisestå ja hidastaroisesta aiheutuvat voimat lOkohdistu sankoihin 10 ja 11 eikå kouran runkoon mittojen A ja E momenttivarsien mukaisesti, jolloin kouran runko ja sangat 10 ja 11 voidaan mitoittaa kevyemmiksi. 15 20 25 6 90186 Fållande, kvistande och kapande gripare till en f leroperationsmaskin, kånnetecknad av att (fig. 1) dragtrissor (1) eller alternativt dragvalsar som forflyttar 5 stammen mot kvistningsknivarna har anordnats på byglar (10) och (11), som manovreras med en hydraulisk cylinder eller liknande, så att kvistningsknivarna år så placerade att momentarmarna (dimenssionerna C och B) år korta och placerade i nårheten av dragtrissorna så att de krafter som fororsakas av kvistning, 10 accelerering och retardering av stammen inte riktas mot byglarna (10) och (11) och griparens stomme enligt dimensionernas A och E momentarmar, varfor stommen och byglarna (10) och (11) kan dimensioneras låttare till sin konstruktion. 15 20 25 II