FI95235C - Menetelmä AOX:n, COD:N, värin, typen ja fosforin poistamiseksi metsäteollisuuden jätevesistä - Google Patents
Menetelmä AOX:n, COD:N, värin, typen ja fosforin poistamiseksi metsäteollisuuden jätevesistä Download PDFInfo
- Publication number
- FI95235C FI95235C FI900994A FI900994A FI95235C FI 95235 C FI95235 C FI 95235C FI 900994 A FI900994 A FI 900994A FI 900994 A FI900994 A FI 900994A FI 95235 C FI95235 C FI 95235C
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- effluent
- process according
- oxidoreductase
- wastewater
- added
- Prior art date
Links
- 239000002351 wastewater Substances 0.000 title claims description 53
- 238000000034 method Methods 0.000 title claims description 37
- IJGRMHOSHXDMSA-UHFFFAOYSA-N Atomic nitrogen Chemical compound N#N IJGRMHOSHXDMSA-UHFFFAOYSA-N 0.000 title claims description 18
- 229910052698 phosphorus Inorganic materials 0.000 title claims description 16
- OAICVXFJPJFONN-UHFFFAOYSA-N Phosphorus Chemical compound [P] OAICVXFJPJFONN-UHFFFAOYSA-N 0.000 title claims description 14
- 239000011574 phosphorus Substances 0.000 title claims description 14
- 229910052757 nitrogen Inorganic materials 0.000 title claims description 11
- 239000000126 substance Substances 0.000 claims description 36
- 239000011790 ferrous sulphate Substances 0.000 claims description 32
- 235000003891 ferrous sulphate Nutrition 0.000 claims description 32
- 238000001556 precipitation Methods 0.000 claims description 31
- 230000003647 oxidation Effects 0.000 claims description 29
- 238000007254 oxidation reaction Methods 0.000 claims description 29
- 108010029541 Laccase Proteins 0.000 claims description 27
- 239000000758 substrate Substances 0.000 claims description 17
- 230000008569 process Effects 0.000 claims description 16
- 150000001875 compounds Chemical class 0.000 claims description 15
- 230000001376 precipitating effect Effects 0.000 claims description 15
- 102000004316 Oxidoreductases Human genes 0.000 claims description 14
- 108090000854 Oxidoreductases Proteins 0.000 claims description 14
- MYMOFIZGZYHOMD-UHFFFAOYSA-N Dioxygen Chemical compound O=O MYMOFIZGZYHOMD-UHFFFAOYSA-N 0.000 claims description 13
- 241000196324 Embryophyta Species 0.000 claims description 11
- 230000002255 enzymatic effect Effects 0.000 claims description 8
- 238000005189 flocculation Methods 0.000 claims description 8
- 230000016615 flocculation Effects 0.000 claims description 8
- 102000003992 Peroxidases Human genes 0.000 claims description 6
- 102000003425 Tyrosinase Human genes 0.000 claims description 6
- 108060008724 Tyrosinase Proteins 0.000 claims description 6
- 238000005273 aeration Methods 0.000 claims description 6
- 241000233866 Fungi Species 0.000 claims description 3
- 108010001336 Horseradish Peroxidase Proteins 0.000 claims description 3
- CBENFWSGALASAD-UHFFFAOYSA-N Ozone Chemical compound [O-][O+]=O CBENFWSGALASAD-UHFFFAOYSA-N 0.000 claims description 3
- 230000002708 enhancing effect Effects 0.000 claims description 3
- 244000005700 microbiome Species 0.000 claims description 3
- 108040007629 peroxidase activity proteins Proteins 0.000 claims description 3
- 241000894006 Bacteria Species 0.000 claims description 2
- 108010054320 Lignin peroxidase Proteins 0.000 claims description 2
- 108010059896 Manganese peroxidase Proteins 0.000 claims description 2
- 229910052799 carbon Inorganic materials 0.000 claims description 2
- 239000004912 1,5-cyclooctadiene Substances 0.000 claims 1
- 241000222385 Phanerochaete Species 0.000 claims 1
- 241000222355 Trametes versicolor Species 0.000 claims 1
- 239000000975 dye Substances 0.000 claims 1
- 239000001963 growth medium Substances 0.000 claims 1
- XEEYBQQBJWHFJM-UHFFFAOYSA-N Iron Chemical compound [Fe] XEEYBQQBJWHFJM-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 29
- XLYOFNOQVPJJNP-UHFFFAOYSA-N water Substances O XLYOFNOQVPJJNP-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 19
- 102000004190 Enzymes Human genes 0.000 description 17
- 108090000790 Enzymes Proteins 0.000 description 17
- QGXBDMJGAMFCBF-LUJOEAJASA-N epiandrosterone Chemical compound C1[C@@H](O)CC[C@]2(C)[C@H]3CC[C@](C)(C(CC4)=O)[C@@H]4[C@@H]3CC[C@H]21 QGXBDMJGAMFCBF-LUJOEAJASA-N 0.000 description 14
- 229910052742 iron Inorganic materials 0.000 description 14
- 239000010802 sludge Substances 0.000 description 13
- 150000002989 phenols Chemical class 0.000 description 10
- 230000007423 decrease Effects 0.000 description 9
- BAUYGSIQEAFULO-UHFFFAOYSA-L iron(2+) sulfate (anhydrous) Chemical compound [Fe+2].[O-]S([O-])(=O)=O BAUYGSIQEAFULO-UHFFFAOYSA-L 0.000 description 9
- 229910000359 iron(II) sulfate Inorganic materials 0.000 description 9
- 239000002244 precipitate Substances 0.000 description 9
- MHAJPDPJQMAIIY-UHFFFAOYSA-N Hydrogen peroxide Chemical compound OO MHAJPDPJQMAIIY-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 8
- 238000002835 absorbance Methods 0.000 description 8
- CWYNVVGOOAEACU-UHFFFAOYSA-N Fe2+ Chemical compound [Fe+2] CWYNVVGOOAEACU-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 7
- 230000001590 oxidative effect Effects 0.000 description 7
- 239000001301 oxygen Substances 0.000 description 7
- 229910052760 oxygen Inorganic materials 0.000 description 7
- 239000000243 solution Substances 0.000 description 5
- 238000004065 wastewater treatment Methods 0.000 description 5
- 229920001131 Pulp (paper) Polymers 0.000 description 4
- 230000000694 effects Effects 0.000 description 4
- 238000006479 redox reaction Methods 0.000 description 4
- 230000009467 reduction Effects 0.000 description 4
- 108700020962 Peroxidase Proteins 0.000 description 3
- HEMHJVSKTPXQMS-UHFFFAOYSA-M Sodium hydroxide Chemical compound [OH-].[Na+] HEMHJVSKTPXQMS-UHFFFAOYSA-M 0.000 description 3
- 239000002253 acid Substances 0.000 description 3
- 238000006243 chemical reaction Methods 0.000 description 3
- 238000000975 co-precipitation Methods 0.000 description 3
- -1 color Chemical compound 0.000 description 3
- 229910001882 dioxygen Inorganic materials 0.000 description 3
- 238000002474 experimental method Methods 0.000 description 3
- 239000004922 lacquer Substances 0.000 description 3
- 238000004076 pulp bleaching Methods 0.000 description 3
- 235000018553 tannin Nutrition 0.000 description 3
- 229920001864 tannin Polymers 0.000 description 3
- 239000001648 tannin Substances 0.000 description 3
- 239000002023 wood Substances 0.000 description 3
- AZQWKYJCGOJGHM-UHFFFAOYSA-N 1,4-benzoquinone Chemical compound O=C1C=CC(=O)C=C1 AZQWKYJCGOJGHM-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 2
- QIGBRXMKCJKVMJ-UHFFFAOYSA-N Hydroquinone Chemical compound OC1=CC=C(O)C=C1 QIGBRXMKCJKVMJ-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 2
- QAOWNCQODCNURD-UHFFFAOYSA-N Sulfuric acid Chemical compound OS(O)(=O)=O QAOWNCQODCNURD-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 2
- 238000009388 chemical precipitation Methods 0.000 description 2
- 230000000052 comparative effect Effects 0.000 description 2
- BUACSMWVFUNQET-UHFFFAOYSA-H dialuminum;trisulfate;hydrate Chemical compound O.[Al+3].[Al+3].[O-]S([O-])(=O)=O.[O-]S([O-])(=O)=O.[O-]S([O-])(=O)=O BUACSMWVFUNQET-UHFFFAOYSA-H 0.000 description 2
- 238000006911 enzymatic reaction Methods 0.000 description 2
- LHGVFZTZFXWLCP-UHFFFAOYSA-N guaiacol Chemical compound COC1=CC=CC=C1O LHGVFZTZFXWLCP-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 2
- 238000004519 manufacturing process Methods 0.000 description 2
- 239000000203 mixture Substances 0.000 description 2
- 239000010841 municipal wastewater Substances 0.000 description 2
- 235000015097 nutrients Nutrition 0.000 description 2
- 239000007800 oxidant agent Substances 0.000 description 2
- 239000000276 potassium ferrocyanide Substances 0.000 description 2
- 238000000746 purification Methods 0.000 description 2
- 150000003839 salts Chemical class 0.000 description 2
- 229910021653 sulphate ion Inorganic materials 0.000 description 2
- XOGGUFAVLNCTRS-UHFFFAOYSA-N tetrapotassium;iron(2+);hexacyanide Chemical compound [K+].[K+].[K+].[K+].[Fe+2].N#[C-].N#[C-].N#[C-].N#[C-].N#[C-].N#[C-] XOGGUFAVLNCTRS-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 2
- 239000002699 waste material Substances 0.000 description 2
- ZAMOUSCENKQFHK-UHFFFAOYSA-N Chlorine atom Chemical compound [Cl] ZAMOUSCENKQFHK-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 1
- 241000123346 Chrysosporium Species 0.000 description 1
- 101710205153 Laccase-1 Proteins 0.000 description 1
- 229920001732 Lignosulfonate Polymers 0.000 description 1
- CMSSVXOLRGOQDY-UHFFFAOYSA-N P(=O)(O)(O)O.C(CC(O)(C(=O)O)CC(=O)O)(=O)O.C=1(C(O)=CC=CC1)OC Chemical compound P(=O)(O)(O)O.C(CC(O)(C(=O)O)CC(=O)O)(=O)O.C=1(C(O)=CC=CC1)OC CMSSVXOLRGOQDY-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 1
- 241000222640 Polyporus Species 0.000 description 1
- 244000062793 Sorghum vulgare Species 0.000 description 1
- QAOWNCQODCNURD-UHFFFAOYSA-L Sulfate Chemical compound [O-]S([O-])(=O)=O QAOWNCQODCNURD-UHFFFAOYSA-L 0.000 description 1
- 241000222354 Trametes Species 0.000 description 1
- 230000009471 action Effects 0.000 description 1
- 239000003513 alkali Substances 0.000 description 1
- 229910052782 aluminium Inorganic materials 0.000 description 1
- DIZPMCHEQGEION-UHFFFAOYSA-H aluminium sulfate (anhydrous) Chemical compound [Al+3].[Al+3].[O-]S([O-])(=O)=O.[O-]S([O-])(=O)=O.[O-]S([O-])(=O)=O DIZPMCHEQGEION-UHFFFAOYSA-H 0.000 description 1
- 229920001448 anionic polyelectrolyte Polymers 0.000 description 1
- 229920006318 anionic polymer Polymers 0.000 description 1
- 239000007864 aqueous solution Substances 0.000 description 1
- 238000006065 biodegradation reaction Methods 0.000 description 1
- 230000015572 biosynthetic process Effects 0.000 description 1
- 238000004061 bleaching Methods 0.000 description 1
- 150000001720 carbohydrates Chemical class 0.000 description 1
- 235000014633 carbohydrates Nutrition 0.000 description 1
- 229920006317 cationic polymer Polymers 0.000 description 1
- 230000008859 change Effects 0.000 description 1
- 239000007795 chemical reaction product Substances 0.000 description 1
- 239000003638 chemical reducing agent Substances 0.000 description 1
- 239000000460 chlorine Substances 0.000 description 1
- 229910052801 chlorine Inorganic materials 0.000 description 1
- 238000005352 clarification Methods 0.000 description 1
- 230000000382 dechlorinating effect Effects 0.000 description 1
- 238000004042 decolorization Methods 0.000 description 1
- 230000001419 dependent effect Effects 0.000 description 1
- 229960001867 guaiacol Drugs 0.000 description 1
- 229910052736 halogen Inorganic materials 0.000 description 1
- 150000002367 halogens Chemical class 0.000 description 1
- 239000003295 industrial effluent Substances 0.000 description 1
- 239000010842 industrial wastewater Substances 0.000 description 1
- 108010065073 lidase Proteins 0.000 description 1
- 229920005610 lignin Polymers 0.000 description 1
- 108010062085 ligninase Proteins 0.000 description 1
- 239000000463 material Substances 0.000 description 1
- 235000019713 millet Nutrition 0.000 description 1
- 238000005065 mining Methods 0.000 description 1
- 230000003472 neutralizing effect Effects 0.000 description 1
- 150000007524 organic acids Chemical class 0.000 description 1
- 235000005985 organic acids Nutrition 0.000 description 1
- 150000004045 organic chlorine compounds Chemical class 0.000 description 1
- 239000002245 particle Substances 0.000 description 1
- 150000002978 peroxides Chemical class 0.000 description 1
- ISWSIDIOOBJBQZ-UHFFFAOYSA-N phenol group Chemical group C1(=CC=CC=C1)O ISWSIDIOOBJBQZ-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 1
- KHUXNRRPPZOJPT-UHFFFAOYSA-N phenoxy radical Chemical compound O=C1C=C[CH]C=C1 KHUXNRRPPZOJPT-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 1
- 239000008363 phosphate buffer Substances 0.000 description 1
- 229920000642 polymer Polymers 0.000 description 1
- 238000006116 polymerization reaction Methods 0.000 description 1
- 235000013824 polyphenols Nutrition 0.000 description 1
- 238000000247 postprecipitation Methods 0.000 description 1
- 239000000047 product Substances 0.000 description 1
- 239000002966 varnish Substances 0.000 description 1
- 239000003643 water by type Substances 0.000 description 1
Classifications
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C02—TREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
- C02F—TREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
- C02F9/00—Multistage treatment of water, waste water or sewage
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C02—TREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
- C02F—TREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
- C02F1/00—Treatment of water, waste water, or sewage
- C02F1/52—Treatment of water, waste water, or sewage by flocculation or precipitation of suspended impurities
- C02F1/5236—Treatment of water, waste water, or sewage by flocculation or precipitation of suspended impurities using inorganic agents
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C02—TREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
- C02F—TREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
- C02F1/00—Treatment of water, waste water, or sewage
- C02F1/72—Treatment of water, waste water, or sewage by oxidation
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C02—TREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
- C02F—TREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
- C02F2103/00—Nature of the water, waste water, sewage or sludge to be treated
- C02F2103/26—Nature of the water, waste water, sewage or sludge to be treated from the processing of plants or parts thereof
- C02F2103/28—Nature of the water, waste water, sewage or sludge to be treated from the processing of plants or parts thereof from the paper or cellulose industry
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C02—TREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
- C02F—TREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
- C02F3/00—Biological treatment of water, waste water, or sewage
- C02F3/34—Biological treatment of water, waste water, or sewage characterised by the microorganisms used
-
- C—CHEMISTRY; METALLURGY
- C02—TREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
- C02F—TREATMENT OF WATER, WASTE WATER, SEWAGE, OR SLUDGE
- C02F3/00—Biological treatment of water, waste water, or sewage
- C02F3/34—Biological treatment of water, waste water, or sewage characterised by the microorganisms used
- C02F3/342—Biological treatment of water, waste water, or sewage characterised by the microorganisms used characterised by the enzymes used
Landscapes
- Life Sciences & Earth Sciences (AREA)
- Hydrology & Water Resources (AREA)
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Environmental & Geological Engineering (AREA)
- Water Supply & Treatment (AREA)
- Chemical & Material Sciences (AREA)
- Organic Chemistry (AREA)
- Treatment Of Water By Oxidation Or Reduction (AREA)
- Removal Of Specific Substances (AREA)
- Separation Of Suspended Particles By Flocculating Agents (AREA)
Description
95235
Mene telmii AOX:n, COD:n, värin, typen ja fosforin poistamiseksi mets&teolllisuuden jätevesistä
Esillä oleva keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaista menetelmää jätevesien puhdistamiseksi.
Tällaisen menetelmän mukaan jäteveteen liuenneet ja suspen-doituneet yhdisteet erotetaan entsymaattisen hapetuksen ja saostuksen avulla.
Monet jätevedet ja erityisesti metsäteollisuudessa ja kaivosteollisuudessa syntyvät jätevedet sisältävät liukoisia fenö-lisia yhdisteitä, jotka ovat haitallisia ja jotka hajoavat erittäin hitaasti luonnon oloissa. Metsäteollisuuden jätevedet sisältävät mm. hiilihydraatteja ja orgaanisia happoja, jotka voidaan poistaa tavanomaisilla biologisilla puhdistus-menetelmillä. Helposti biologisesti hajoavien yhdisteiden lisäksi metsäteollisuuden ja erityisesti sellutehtaiden jätevedet sisältävät runsaasti erilaisia fenolisia yhdisteitä, joita ei saada poistetuiksi nykyisillä biologisilla puhdistusprosesseilla .
Kun sellun valkaisuun käytetään klooria, sellutehtaan jätevedet sisältävät lisäksi orgaanisia klooriyhdisteitä. Aktiivilietelaitokset pystyvät alentamaan näiden (AOX, adsorbable organic halogens) määrää parhaimmillaan 50___60 %.
Fysikaalisilla ja kemiallisilla menetelmillä aikaansaadaan • · ·· hyvä värinpoisto, mutta nämä menetelmät poistavat suhteelli sen huonosti biologista hapen kulutusta (BOD, biological oxygen demand). Kemiallisten menetelmien käyttöä rajoittaa yleensä saostuskemikaalien, kuten aluminiinisulfaatin ja raudan kolmiarvoisten suolojen, korkea hinta. Raudan kaksiarvoisilla suoloilla, joita on runsaasti mm. kemianteollisuuden jätevesissä, ei saostumista sensijaan saada aikaan.
Metsäteollisuuden jätevesissä on tavanomaisen aktiivilietelaitoksen optimaalisen toiminnan kannalta niukasti typpeä ja fosforia, mistä syystä näitä joudutaan lisäämään jäteve- 2 95235 teen hyvän BOD:n alentumisen takaamiseksi. Tästä on kuitenkin seurauksena se, että ilman erillistoimenpiteitä typpi-ja fosforipitoisuudet jätevesissä kasvavat, eli ravinnekuormitus purkuvesistöissä lisääntyy.
Kunnallisissa jätevesipuhdistantoissa, joissa typpeä ja fosforia on jätevedessä runsaasti, on käytetty ravinnekuormituksen alentamiseksi kemiallista suorasaostusta, jälkisaos-tusta biologisen puhdistamon jälkeen tai fosforin saostamis-ta biologisen puhdistamon ilmastovaiheessa, josta viimeksi mainitusta käytetään nimitystä rinnakkais- eli simultaani-saostus (Määttä, H., Ravinteiden poisto jätevesistä, Kemian Teollisuus 26 (1969):9, 713-724).
Rinnakkaissaostuksessa biologiseen vaiheeseen lisätään ferrosulfaattia fosforin kemialliseksi sitomiseksi. Kaksiarvoinen rauta muuttuu ilmastusaltaassa kolmiarvoiseksi kun pH on esim 6...8 ja redoxpotentiaali yli 350 mv (Määttä).
Koska liukoisen fosforin ja muiden yhdisteiden saostuminen riippuu ferriyhdisteiden määrästä, tulisi Fe3+/Fe2+-suhteen olla mahdollisimman korkea. Tasapaino on riippuvainen sekä pHrsta että redoxpotentiaalista. Korkeassa pH:ssa ja redox-potentiaalissa tasapaino on kolmiarvoisen raudan puolella, kuten kuvasta 1 nähdään (Hem, J.D., J. Amer. Water Works M.' ASS. 53(1961) 211).
1 · ·
Ferrosulfaatin lisääminen toimii kunnallisissa jätevesipuh-distamoissa, mutta ei sellutehtaan jätevesien puhdistuksen yhteydessä. Väri- ja typpireduktio on metsäteollisuuden jätevesillä huono ja fosforipitoisuuden aleneminenkin suhteellisen vähäistä (Jokinen, S. Hyytiä, H., Väänänen, P. ja Kukkonen, K., Kemiallinen jätevedenpuhdistus metsäteollisuudessa,
Paperi ja Puu 70 (1988):7 610-613).
Huono saostuminen johtuu ilmeisesti siitä, että lisättäessä ferrosulfaattia joko puhdistettuun tai puhdistamattomaan sellutehtaan jäteveteen, redoxpotentiaali jää niin matalaksi, että ferri/ferro-tasapaino on kahdenarvoisen raudan puolella eikä massiivista saostumista tapahdu.
3 95235
Kuvassa 2 on esitetty erään metsäteollisuuden jäteveden puhdistuksen pH-riippuvuus (Jokinen, S., Kemiallinen jäteveden puhdistus metsäteollisuudessa, osa 1 69 (1987):7 585-590). Kuvasta nähdään, että kolmiarvoinen rauta saostaa parhaiten pH-alueella 3,8...4,4.
On tunnettua, että fenoloksidaasit, kuten lakkaasi (EC
1.10.3.2), katalysoivat ligniinien ja yleensä fenolisten yhdisteiden hapettumista reaktiossa, jossa ilman happi toimii pelkistyvänä substraattina. Reaktiossa muodostuu entsymaattisesti fenoksiradikaali, joka disproportionoituu edelleen ei-entsymaattisessa reaktiossa. Reaktiolopputuotteina syntyy tällöin pääasiassa kinonisia, dimeerisiä ja polymeerisiä tuotteita. Vastaavalla tavalla toimivat ligninaasit ja muut peroksidaasit, jotka tarvitsevat molekylaarisen hapen asemesta peroksideja.
Lakkaasi katalysoi myös muiden kuin fenolisten yhdisteiden hapettumista. Esim. kaliumferrosyanidi on hyvä lakkaasin substraatti.
Lakkaasin ja ilman hapen avulla saadaan metsäteollisuuden jätevesien, kuten kuorimovesien, mekaanisen massan valmistuksen ja valkaisimojen, fenoliset yhdisteet hapettumaan ja polymeroitumaan (Forss, K., Jokinen, K., Savolainen, M. and Williamson, H., Utilization of enzymes for effluent treat-• ment in the pulp and paper industry, Paperi ja Puu 71(1989): " 10, 1108-1112). Polymeroituneet yhdisteet eivät yleensä saostu liuoksesta ilman kemikaaleja. Saostuminen saadaan kuitenkin aikaan esim. alumiinisulfaatilla. Ferrosulfaatilla ei saada laskeutuvaa sakkaa.
Tämän keksinnön tarkoituksena on poistaa tunnettuun tekniik-- ” kaan liittyvät epäkohdat ja saada aikaan aivan uudenlainen menetelmä jätevesien, etenkin teollisuuden jätevesien, puhdistamiseksi.
.. Keksintömme perustuu siihen yllättävään havaintoon, että lisäämällä redox-reaktioita katalysoivaa entsyymiä, eli 4 95235 oksidoreduktaasia, jäteveteen, joka sisältää - tai johon samanaikaisesti entsyymin kanssa tuodaan - hapettuvaa substraattia, pelkistyvää substraattia ja saostuskemikaalia, saadaan aikaan tehokas jäteveden liuokoisten ja suspendoitu-neiden yhdisteiden flokkaantuminen, jolloin jätevedestä poistuvat tehokkaasti mm. väri, suspendoitunut materiaali, COD, AOX, fosfori ja typpi.
Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiallisesti tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.
Esillä olevan keksinnön puitteissa tarkoitetaan termillä "oksidoreduktaasi" yleisesti redox-reaktioita katalysoivia entsyymejä, joita ovat etenkin oksidaasit ja peroksidaasit.
Redox-reaktiossa pelkistyvästä aineesta käytetään puolestaan tämän hakemuksen puitteissa nimitystä "pelkistyvä substraatti", joka tavallisesti koostuu happipitoisesta aineesta, kuten ilmasta, happikaasusta, otsonista tai vetyperoksidista. Vastaavasti jäteveden hapettuvasta aineesta käytetään nimitystä "hapettuva substraatti".
Pelkässä oksidoreduktaasin katalysoimassa jäteveden hapetuksessa tai pelkästään saostuskemikaalia lisäämällä ei massii-. . . vista saostumista tapahdu. Emme vielä täysin ymmärrä tämän ilmiön kaikkia syitä, mutta näyttää todennäköiseltä, että oksidoreduktaasi, kuten lakkaasi, katalysoi hapettuvan substraatin, tavallisesti fenolisten yhdisteiden, hapettumista, jolloin liuoksen redoxpotentiaali samalla nousee niin korkeaksi, että kaksiarvoinen rauta muuttuu kolmiarvoiseksi al-haisessakin pH:ssa eli kolmiarvoisen raudan saostuksen kannalta optimi-pH-alueella (3,8... 4,4). Lakkaasin vaikutus redoxpotentiaaliin nähdään kuvasta 3, jossa on esitetty redox-potentiaalin muutokset ajan funktiona lisättäessä lak-kaasia ja/tai ferrosulfaattia sellutehtaan jäteveteen.
Kuvasta nähdään, että pelkästään redox-reaktion pelkistyvän substraatin, kuten molekylaarisen hapen, läsnäollessa ferro- • « s 95235 rauta ei muutu kolmiarvoiseksi sellutehtaan jätevedessä. Lakkaasin lisääminen aiheuttaa sitävastoin nopean redox-potentiaalin nousun.
On huomattava, että saostuskemikaalin ja oksidoreduktaasin keskinäisellä lisäysjärjestyksellä on oleellinen merkitys menetelmän toimivuuden kannalta. Kuten yllä todettiin, tunnetussa tekniikassa [Paperi ja Puu 71 (1989): 10, 1108-1112] ei saatu aikaan laskeutuvaa sakkaa lisäämällä ferrosulfaatti vasta entsyymilisäyksen jälkeen. Keksinnön mukaan, jolloin ainakin osa saostuskemikaalista lisätään ennen kuin, tai edullisesti samanaikaisesti kuin entsyymi, saadaan liuenneet tai suspendoituneet aineet tehokkaasti saostetuiksi.
Keksinnön mukaista menetelmää voidaan soveltaa erilaisten metsäteollisuuden jätevesien puhdistukseen, kuten sellutehtaan jäteveden, mekaanisen massan valmistuksessa syntyvän jäteveden tai kuorinnassa syntyvän jäteveden puhdistukseen. Kuten alla esitettävistä suoritusesimerkeistä käy ilmi voi jätevesi olla biologisesti, esim. aktiivilietemenetelmällä (esimerkit 1-4) tai vastaavasti anaerobimenetelmällä puhdistettua, mutta se voi myös olla puhdistamatonta (esimerkit 5 ja 6 ) .
Menetelmää voidaan käyttää myös sellaisten jätevesien puhdistamiseen, joissa seostettavat yhdisteet tai hiukkaset ovat jo hapettuneet tai eivät alunperinkään hapetu entsy-maattisesti. Lisäämällä tällaiseen veteen hapettuvaa entsyymin substraattia - fenoloksidaasien kohdalla fenolisia yhdisteitä, kuten edullisesti kuoren sisältämiä tanniineja -ennen entsymaattista hapetusta saadaan aikaan ilokin muodos tus. Hapettuvana substraattina voidaan tanniinin ohella käyttää lignosulfonaattia, sellun valkaisuvettä, kuorimon jätevettä, mekaniisen massan valmistuksessa syntyvää jätevettä, hydrokinonia, guajakolia tai jotain muuta fenolista yhdistettä tai kaliumferrosyanidia tai jotain muuta entsymaattisesti hapettuvaa substraattia. 1 · « 6 95235
Keksinnön vaihtoehtoisen suoritusmuodon mukaan puhdistetaan kemianteollisuuden rautapitoista jätevettä lisäämällä siihen jätevettä, joka liuosfaasissa sisältää hapettuvaa substraattia, etenkin entsyymin vaikutuksesta hapettuvia fenolisia yhdisteitä. Tässä suoritusmuodossa erillistä saostuskemikaa-lia ei tarvitse lisätä lainkaan, vaan liukoinen rauta toimii saostimena ja saostuu fenolisten yhdisteiden kanssa entsy-maattisen hapetuksen jälkeen. Tarvittaessa nostetaan ensin jäteveden pH-arvoa emäslisäyksellä entsymaattisen reaktion edellyttämälle tasolle (ks. alla).
Keksinnön mukaisessa menetelmässä suoritetaan tarvittava entsymaattinen hapetus esim. yhdellä tai useammalla eristetyllä oksidoreduktaasilla. Sopivia entsyymejä ovat erilaiset fenoloksidaasit, kuten lakkaasi ja tyrosinaasi, ja peroksi-daasit, kuten ligniiniperoksidaasi, mangaaniperoksidaasi ja piparjuuriperoksidaasi (EC.1.11.1.7). Entsyymi voidaan myös tuoda jäteveteen mainittuja entsyymejä tuottavina mikroorga-nismeina, joista esimerkkeinä mainittakoon: Polyporus hirsu-£ua, ghanerochaete chrysosporium. Trametes veraicolor ja muut valkolahottajasienikannat. Kolmannen vaihtoehtoisen suoritusmuodon mukaan entsyymi/entsyymit lisätään niitä sisältävinä kasvatusliuoksina, joissa on kasvatettu mainittuja mikro-organismeja tai sopivia kasveja tai bakteereita.
Jäteveteen lisättävän entsyymin määrä vaihtelee jäteveteen liuenneiden yhdisteiden määrän mukaan ja on tyypillisesti alle 5 U/ml (1 U 1 absorbanssin muutos minuutissa aallonpituudella 470 nm, hapettuvana substraattina guajakoli sitraatti-fosfaattipuskurissa, pH 4,5), edullisesti alle 0,5 U/ml tai jopa alle 0,05 U/ml.
'· Saostumisen aikaansaamiseksi tarvittavan saostuskemikaalin • · 1 määrä vaihtelee liuenneiden ja suspendoituneiden yhdisteiden mukaan. Kolmiarvoisella raudalla tapahtuvassa suorassa saostuksessa on ferrisulfaatin (Fe2(804)3) tarpeeksi esitetty 850...1000 mg/1 jäteveden COD-pitoisuuden ollessa 600 mg/1. Tällöin saadaan COD vähennetyksi 72...88 %:lla (Jokinen, S., 7 95235
Hyytiä, H. et ai.). Keksinnön mukaisessa menetelmässä tarvitaan selvästi vähemmän ferrosulfaattia (FeS04*7H20) hyvän saostustuloksen aikaansaamiseksi. Edullisesti lisätään korkeintaan noin 1000 mg, erityisen edullisesti alle noin 400 mg ja sopivimmin jopa alle noin 200 mg ferrosulfaattia/1 jätevettä, jonka COD on 500 mg/1.
Saostuskemikaalina voidaan ferrosulfaatin sijasta käyttää muita sopivia sinänsä tunnettuja saostuskemikaaleja, kuten ferri- tai alumiinisulfaattia. Saostuskemikaali voidaan myös lisätä sellaisen vesiliuoksen muodossa, joka sisältää ferro-, ferri- tai alumiini-ioneja, kuten kemianteollisuuden rautapitoista jätevettä. Koska tällaisten jätevesien pH usein on varsin alhainen (jopa < 1), sopivat ne erityisen hyvin sellun valkaisun alkalivaiheen jäteveden neutraloimiseen ja entsy-maattiseen hapetukseen, jolloin saadaan aikaan haluttu saostuminen .
Osa saostuskemikaalista voidaan lisätä jäteveteen jo mahdollisen esikäsittelyn yhteydessä, kuten rinnakkaissaostuksessa aktiivilietelaitoksen tasausaltaaseen tai ilmastusosaan. Entsyymi ja lisäsaostuskemikaali lisätään sitten aktiivilietelaitoksen selkeytettyyn jäteveteen, jolloin hapetuksen jälkeen tapahtuu saostuminen.
Menetelmässä voidaan saostuskemikaalin ohella käyttää jota- :...· kin sinänsä tunnettua flokkauksen tehostamiskemikaalia, joina • * " jäteveden koostumuksen mukaan voidaan käyttää erilaisia kat- ionisia polymeerejä, anionisia polymeerejä sekä polyelektro-lyyttejä. Flokkauksen tehostamiskemikaali lisätään ennen ha-pettimen lisäystä tai sen jälkeen.
Keksinnön mukaisessa menetelmässä pH-arvo on 2,5...7. Eri-tyisen edullisesti pH on hapetuksen alussa 4,5...5,5, josta se laskee hapetuksessa tyypillisesti alueelle 3,3...4. Lämpötila on 15...60eC, edullisesti hapetus suoritetaan 40*C:ssa tai tyypillisessä aktiivilietelaitoksen toimintalämpötilassa.
Saostusvaiheessa tarvittavana hapettimena eli pelkistyvänä substraattina käytetään tavallisesti ilmaa tai puhdasta hap- 8 95235 pea (ilmastus). Myös otsoni ja vetyperoksidi saattavat kuitenkin tulla kysymykseen.
Keksintöön liittyy huomattavia etuja suhteessa tavanomaiseen kemialliseen saostukseen. Niinpä saostuskemikaalina voidaan käyttää kemianteollisuudessa muodostuvaa lähinnä kustannuksia aiheuttavaa jätekemikaalia. Käytettävä kemikaaliannostus on pieni ja erityisesti AOX:n, COD:n, värin, fosforin, typen ja suspendoituneen aineksen aleneminen on erittäin hyvä.
Seuraavassa on esitetty esimerkkejä, jotka kuvaavat keksinnön mukaista menetelmää.
Liittenä olevista piirustuksista kuvio 1 esittää erilaisten ferri- ja ferromuotojen esiintymistä jätevedessä, kuvio 2 esittää optimi-pH-arvon määritystä mekaanista massaa ja paperia valmistavan tehtaan jäteveden ferrisul-faattisaostuksessa ja kuvio 3 esittää redox-potentiaalin muutokset ajan funktiona lisättäessä lakkaasia ja/tai ferrosulfaattia sellutehtaan jäteveteen.
Esimerkki 1
Taulukossa 1 on esitetty sellutehtaan kokonaisveden analyy-siarvoja ennen laboratoriomitassa suoritettua aerobista biologista puhdistusta ja sen jälkeen.
9 95235
Taulukko 1. Sellutehtaan jäteveden analyysiarvot ennen laboratoriossa suoritettua biologista puhdistusta ja sen jälkeen.
ennen j älkeen COD, g/1 0,80 0,52 AOX, rng/1 14,2 14,1 Näytettä biologisen puhdistuksen jälkeen ei tässä ole suodatettu, mistä syystä esim. AOX-arvo on suhteellisen korkea.
Sellutehtaan aktiivilietemenetelmällä puhdistettuun jäteveteen lisätään lakkaasia 1 U/ml ja ferrosulfaattia 200, 400 ja 600 mg/1. Jäteveteen johdetaan ilmaa tai puhdasta happea 90 min, minkä jälkeen jätevedet selkeytetään 1 litran suppilossa.
Taulukossa 2 on esitetty lakkaasikäsittelyn ja ferrosulfaat-tilisäyksen vaikutus sellutehtaan biologisesti puhdistetun jäteveden analyysiarvoihin. Näytteet ovat selkeytettyä jätevettä, eikä niitä ole suodatettu ennen analysointeja.
t * 10 95235
Taulukko 2. Sellutehtaan jäteveden lakkaasihapetus ja samanaikainen ferrosulfaatti-saostus.
FeS0417 H2O mg/1 600 0 600 400 200
Lakkaasi, U/ml 0 1 1 1 l COD, g/1 0,50 0,49 0,16 0,16 0,14 AOX, mg/1 13,5 12,7 4,3 4,2 4,4 P, mg/1 1,48 2,55 0,07 0,08 0,09 N, mg/1 1,0 1,6 0,6 0,7 0,7
Fe, mg/1 124 - 49 14 12
Kuten taulukosta 2 nähdään, pelkkä ferrosulfaattilisäys jäteveteen ja hapetus hapella ei alenna olellisesti COD- ja AOX-arvoja. Hapetus lakkaasilla ilman ferrosulfaatin lisäystä alentaa AOX-pitoisuutta n. 10 %, mikä osoittaa lakkaa-sin olevan deklorinoiva entsyymi.
Taulukosta 2 nähdään edelleen, että lisäämällä lakkaasia ja ferrosulfaattia samanaikaisesti jäteveteen alenevat hapetuksen seurauksena COD- ja AOX-arvot jopa 70 %:lla. Fosfori-pitoisuuden lasku on jopa yli 95 % verrattuna pelkkään fer-rosulfaattilisäykseen. Tuloksista nähdään edelleen, että lisätty rauta saostuu myös tehokkaasti.
Esimerkki 2
Sellutehtaan aktiivilietemenetelmällä puhdistettuun jäteveteen lisätään lakkaasia 0,25 ja 0,37 U/ml ja ferrosulfaattia 500 mg/1. Hapetus ja saostus suoritetaan muutoin samoin kuin esimerkissä 1.
Taulukossa 3 on esitetty entsymaattisen hapetuksen ja saostuksen tulokset.
· 11 95235
Taulukko 3. Sellutehtaan jäteveden lakkaasihapetus, ferro-sulfaattiannostus 500 mg/1.
Lakkaasi, U/ml 0 0,25 0,37
Sakka, % (til/til) 0 88 AOX, mg/1 13,2 4,4 4,4 COD, g/1 0,50 0,14 0,15 P, mg/1 1,44 0,10 0,15 N, mg/1 1,4 0,8 0,7
Taulukon 3 tuloksista nähdään, että AOX on alentunut 67 %:lla ja COD 72 %:lla verrattuna kokeeseen, jossa veteen lisätään pelkästään ferrosulfaattia.
Fosforipitoisuus alenee parhaimmillaan 93 %:lla.
Entsyymimäärällä 0,25 U/ml muodostuu sakkaa 8,2 % (til./til.) ja 0,37 U/ml 8 %.
pH on nollakokeessa (kirkasteessa) 18 tunnin jälkeen 4,4, O, 25 U/ml kokeessa 3.4 ja 0,37 U/ml kokeessa 3,3.
Esimerkki 3
Lakkaasikäsittelyn tehoa ja nopeutta voidaan parantaa lisäämällä jäteveteen fenolisia yhdisteitä. Niinpä lisäämällä kuorinnassa syntyvää kuoren puristevettä, joka sisältää mm. runsaasti lakkaasin vaikutuksesta hapettuvia tannii-neja, pieniä määriä sellutehtaan jäteveteen nousee redox-potentiaali lakkaasihapetuksessa selvästi korkeammalle kuin ilman kuorivesilisäystä. Hapettumista seuraava saostuminen tapahtuu tällöin nopeammin ja tehokkaammin.
Aktiivilietemenetelmällä puhdistettuun jäteveteen lisätään kuorimon puristevettä, lakkaasia ja ferrosulfaattia. Lyhyen (60...90 min) hapetuksen jälkeen tapahtuu liuenneiden yhdis- * * 12 95255 teiden saostuminen ja jäteveden kirkastuminen. Taulukossa 4 on esitetty jätevesien redoxpotentiaalit hapetuksen jälkeen ja aallonpituudella 280 nm mitatun absorbanssin alenema. Ab-sorbanssiarvo kuvaa jäteveden värin ja COD:n pitoisuuksia.
Taulukko 4. Kuorimoveden lisäämisen vaikutus sellutehtaan jäteveden redoxpotentiaaliin lakkaasihapetuksessa ferrosulfaatin kanssa. Ferrosulfaattia lisätty 400 mg/1 ja lakkaasia 0,5 U/ml.
Kuorivettä Eh, mv pH abs 280 nm Fe, ml/1000 ml hap.jälk. hap.jälk. alenema,% mg/1 j ätevettä 0 ml 560 4,0 75 9 20 ml 600 3,6 80 7 40 ml 630 3,5 80 6 ·· Kuten taulukosta 4 nähdään nousee jäteveden redoxpotentiaali kuorimoveden lisäyksen johdosta ja samalla liukoisten feno-listen ym. väriä aiheuttavien yhdisteiden määrä alenee. Kuorimoveden lisääminen pienentää myös liuokseen jäävän raudan ’ ' määrää.
t
Esimerkki 4
Saostukseen voidaan myös käyttää kemianteollisuuden rautapitoista jätevettä. Sellutehtaan aktiivilietelaitoksen yli-juoksusta otettuun jäteveteen lisätään 10, 15 ja 20 % (til./til.) rautapitoista jätevettä, jonka analyysituloksia on esitetty taulukossa 5.
• · ·* 13 95235
Taulukko 5. Kemianteollisuuden ferrosulfaattipitoisen jäteveden analyysituloksia.
Rikkihappo 10,5 g/1
Fe 2,37 g/1 pH 0,6 pH säädetään ennen lakkaasin lisäämistä arvoon 5,0...5,5.
Sellutehtaan jäteveden ja rautapitoisen jäteveden hapetuksessa redoxpotentiaali nousee 300...350 millivoltista 510... 610 millivolttiin, jolloin tapahtuu saostuminen. Saostuksen jälkeen jätevesi on väriltään vaaleata ja kirkasta. Taulukossa 6 on esitetty absorbanssin 280 nm:n alenema ja redox-potentiaalit ennen hapetusta ja sen jälkeen.
Taulukko 6. Absorbanssin ja redox-potentiaalien muutokset
Rautapit. jäte- Eh, mv pH abs 280 nm vettä, ml/1000 ml alussa hap.jälk hap.jälk (0,1 N NaOH) sellu, jätevettä alkup. jätevesi - - - 5,8 100 ml 350 510 5,3 1,5 : 150 ml 300 500 5,1 1,0 200 ml 325 610 4,0 1,2
Taulukon 6 tuloksista nähdään, että jäteveden absorbanssi : aallonpituudella 280 nm alenee 74...83 %:lla, eli liukoiset yhdisteet saostuvat tehokkaasti.
95235
Esimerkki 5
Kuorinnassa syntyvään jäteveteen lisätään ferrosulfaattia ja lakkaasia. Ilmastuksen jälkeen tapahtuu saostuminen, jolloin vesi muuttuu väriltään vaaleaksi ja kirkkaaksi. Lisättäessä pelkästään ferrosulfaattia jätevesi muuttuu mustaksi ja sameaksi, eikä flokkaantumista tapahdu. Taulukossa 7 on esitetty kuorimoveden entsymaattisen hapetuksen ja ferrosul-faattisaostuksen tulokset.
Taulukko 7. Kuorimoveden entsymaattinen flokkaus ferrosulfaatilla. Lakkaasia lisätty 1 U/ml.
Ferrosul- Eh, mv pH abs 280 nm COD BOD P faatti lopussa lopussa lopussa g/1 g/1 mg/1 mg/1 0 400 4,1 14,0 3,02 1,32 5,3 400 655 3,2 6,0 1,93 0,75 0,04 600 660 2,9 6,1 2,03 0,84 0,03 800 650 2,7 8,1 2,18 0,93 0,28
Esimerkki 6
Sellutehtaan kokonaisjäteveteen, joka on otettu ns. tasaus-altaasta ennen aktiivilietelaitoksen ilmastusosaa, lisätään lakkaasia 0,5 U/ml ja ferrosulfaattia. Seokseen johdetaan happea 60...90 minuuttia, minkä jälkeen tapahtuu flokkaantu-minen. Taulukossa 8 on esitetty flokkauksessa muodostuneen väriltään vaalean ja kirkkaan jäteveden analyysitulokset.
15 95235
Taulukko 8. Jäteveden analyysitulokset.
Ferrosul- Eh,mV pH AOX, COD, BOD, N, faatti, lopussa lopussa mg/1 mg/1 g/1 mg/1 mg/1 600 ei lakk. 220 4,4 25,7 810 115 2,50 400 + 0,5 U/ml 600 3,3 10,1 430 110 0,34 600 + 0,5 U/ml 550 3,3 9,9 390 120 0,15 800 + 0,5 U/ml 555 3,3 9,7 410 120 0,29
Menetelmällä saadaan hyvät C0D:n ja AOX:n reduktiot kun jätevettä käsitellään ennen aktiivilietepuhdistusta. Kemiallinen saostus ei tunnetusti poista kovin hyvin biologista hapenkulutusta aiheuttavia yhdisteitä, mikä näkyy BOD-arvoista.
Esimerkki 7
Sellutehtaan aktiivilietelaitoksessa puhdistettuun jäteveteen lisätään ferrosulfaattia 500 mg/1 ja piparjuuriperoksi-daasia (EC.1.11.1.7) sekä vetyperoksidia (6 pmol/l) pelkistyväksi substraatiksi. Sekoituksen (15...60 min) jälkeen jäteveteen lisätään polymeeriä (Fennopol N 300) ja vesi selkeytetään .
Vertailukokeessa jäteveteen ei lisätä entsyymiä. Vetyperoksidin lisääminen jäteveteen nostaa veden redoxpotentiaalia, jolloin myös saadaan aikaan saostuminen. Peroksidaasin lisääminen parantaa kuitenkin liukoisten yhdisteiden saostu-; mistä, mikä näkyy esimerkiksi absorbanssin suurempana alen tumana aallonpituudella 280 nm. Vertailukokeessa selkeytetyn jäteveden absorbanssi oli 5,1 kun se peroksidaasia lisättäessä oli 4,2. Alkuperäisen käsittelemättömän jäteveden absorbanssi oli 5,5.
Claims (10)
1. Menetelmä ainakin AOX:n, COD:n, värin, typen ja fosforin poistamiseksi metsäteollisuuden jätevesistä, jonka menetelmän mukaan jäteveteen liuenneet ja suspendoituneet yhdisteet erotetaan entsymaattisen hapetuksen ja saostuksen avulla, tunnettu siitä, että jäteveteen lisätään oleellisesti samanaikaisesti ainakin yhtä oksidoreduktaasia, ainakin osa saostuskemikaalina käytettävästä ferrosulfaatista sekä ainakin osa oksidoreduktaasin pelkistyvästä substraatista .
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että oksidoreduktaasina käytetään jotain fenoloksidaasia, kuten lakkaasia tai tyrosinaasia, tai perok-sidaasia, kuten ligniiniperoksidaasia, mangaaniperoksidaasia tai piparjuuriperoksidaasia.
3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jäteveden käsittelyssä käytetään oksidoreduktaasia sisältävää kasvatusliuosta, jossa on kasvatettu kasveja, sieniä tai bakteereita.
4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että oksidoreduktaasi tuodaan jäteveteen sitä tuottavana mikro-organismina, joka voi olla Polvoorus hirsutus. Phanerochaete chrvsosporium. Trametes versicolor tai jokin toinen valkolahottajasienikanta.
5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että oksidoreduktaasi tuodaan jäteveteen lämpötilassa 15...65 °C, sopivimmin lämpötilassa 20...50 °C, ja pH-arvossa 2,5...7,0, sopivimmin arvossa 3,5...5,5. 95235
6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, jossa jätevedellä suoritetaan erillinen esikäsittely, tunnettu siitä, että ainakin osa ferrosulfaatista lisätään jäteveteen esikäsittelyvaiheessa.
7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että FeS04 7 H20:ta lisätään korkeintaan noin 1000 mg, edullisesti alle noin 400 mg ja erityisen edullisesti korkeintaan noin 200 mg jäteveden 500 mg COD:tä kohti.
8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että biologisesta esikäsittelystä saatavaan metsäteollisuuden jäteveteen lisätään samanaikaisesti lakkaasia ja ferrosulfaattia ilmastaen.
9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että saostuskemikaalin ohella käytetään jotakin flokkauksen tehostamiskemikaalia.
10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että oksidoreduktaasin pelkistyvänä substraattina käytetään ilmaa, puhdasta happea, otsonia tai H202: ta. % « , t ο ί~ 9 u ς J L. \J Ο
Priority Applications (3)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI900994A FI95235C (fi) | 1990-02-27 | 1990-02-27 | Menetelmä AOX:n, COD:N, värin, typen ja fosforin poistamiseksi metsäteollisuuden jätevesistä |
| PCT/FI1991/000060 WO1991013036A1 (en) | 1990-02-27 | 1991-02-27 | Process for purification of waste water |
| AU73358/91A AU7335891A (en) | 1990-02-27 | 1991-02-27 | Process for purification of waste water |
Applications Claiming Priority (2)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI900994A FI95235C (fi) | 1990-02-27 | 1990-02-27 | Menetelmä AOX:n, COD:N, värin, typen ja fosforin poistamiseksi metsäteollisuuden jätevesistä |
| FI900994 | 1990-02-27 |
Publications (4)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI900994A0 FI900994A0 (fi) | 1990-02-27 |
| FI900994L FI900994L (fi) | 1991-08-28 |
| FI95235B FI95235B (fi) | 1995-09-29 |
| FI95235C true FI95235C (fi) | 1996-01-10 |
Family
ID=8529959
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI900994A FI95235C (fi) | 1990-02-27 | 1990-02-27 | Menetelmä AOX:n, COD:N, värin, typen ja fosforin poistamiseksi metsäteollisuuden jätevesistä |
Country Status (3)
| Country | Link |
|---|---|
| AU (1) | AU7335891A (fi) |
| FI (1) | FI95235C (fi) |
| WO (1) | WO1991013036A1 (fi) |
Families Citing this family (12)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| US5178762A (en) * | 1990-10-18 | 1993-01-12 | The Mead Corporation | Soybean peroxidase treatment of contaminated substances |
| WO2003035561A2 (en) * | 2001-09-10 | 2003-05-01 | Universite Catholique De Louvain | Sustainable process for the treatment and detoxification of liquid waste |
| CN100375725C (zh) * | 2005-06-01 | 2008-03-19 | 中国科学院过程工程研究所 | 对味精等电母液进行生物脱色的方法 |
| CA2803082A1 (en) | 2010-06-24 | 2011-12-29 | Richcore Lifesciences Pvt. Ltd. | A method for rapid treatment of waste water and a composition thereof |
| CN102464401A (zh) * | 2011-10-20 | 2012-05-23 | 常州亚环环保科技有限公司 | 一种去除工业废水中甲醛的cod降解剂 |
| CN104289196A (zh) * | 2014-10-16 | 2015-01-21 | 黄淮学院 | 一种茶油壳染料吸附剂的改性方法 |
| CN104529062B (zh) * | 2014-12-13 | 2016-03-02 | 山东永泰化工有限公司 | 橡胶促进剂nobs生产废水处理用净水剂及废水处理方法 |
| CN110257454A (zh) * | 2019-06-19 | 2019-09-20 | 桂林理工大学 | 胞外多糖絮凝剂及其制备方法和应用 |
| CN110723802A (zh) * | 2019-10-09 | 2020-01-24 | 合肥停弦渡生物科技有限公司 | 基于预氧化剂的改进型HiPOx深度氧化处理方法 |
| CN111393045B (zh) * | 2020-03-27 | 2022-12-30 | 中核第七研究设计院有限公司 | 一种垃圾焚烧飞灰制备胶凝材料的方法 |
| CN113185064B (zh) * | 2021-05-25 | 2022-05-06 | 齐鲁工业大学 | 一种含硫醇、硫醚类有机废水的酶处理工艺 |
| CN113121072B (zh) * | 2021-05-28 | 2022-05-17 | 齐鲁工业大学 | 一种橡胶硫化促进剂生产废水的处理工艺 |
Family Cites Families (4)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| CA646440A (en) * | 1962-08-07 | M. Hill John | Method of removing phenols from waste streams | |
| US4623465A (en) * | 1981-04-20 | 1986-11-18 | Massachusetts Institute Of Technology | Removal of combined organic substances from aqueous solutions |
| NL8600723A (nl) * | 1986-03-20 | 1987-10-16 | Pacques Bv | Werkwijze voor het zuiveren van afvalwater. |
| AT390783B (de) * | 1987-04-10 | 1990-06-25 | Solvay Ebenseer | Verfahren zum abbau von lignin und/oder chlorierte organische verbindungen enthaltenden abwaessern durch weissfaeulepilze |
-
1990
- 1990-02-27 FI FI900994A patent/FI95235C/fi not_active IP Right Cessation
-
1991
- 1991-02-27 AU AU73358/91A patent/AU7335891A/en not_active Abandoned
- 1991-02-27 WO PCT/FI1991/000060 patent/WO1991013036A1/en not_active Ceased
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| FI95235B (fi) | 1995-09-29 |
| WO1991013036A1 (en) | 1991-09-05 |
| FI900994A0 (fi) | 1990-02-27 |
| FI900994L (fi) | 1991-08-28 |
| AU7335891A (en) | 1991-09-18 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| Sumathi et al. | Treatment of pulp and paper mill wastes | |
| CN103025668B (zh) | 一种快速处理废水的方法及其组合物 | |
| Hamid | Potential applications of peroxidases | |
| López et al. | Dye decolorization by manganese peroxidase in an enzymatic membrane bioreactor | |
| FI95235C (fi) | Menetelmä AOX:n, COD:N, värin, typen ja fosforin poistamiseksi metsäteollisuuden jätevesistä | |
| SU1711669A3 (ru) | Способ очистки фенолсодержащих сточных вод | |
| Ragunathan et al. | Biological treatment of a pulp and paper industry effluent by Pleurotus spp. | |
| Tong et al. | Kinetic study on the removal of toxic phenol and chlorophenol from waste water by horseradish peroxidase | |
| Collado et al. | Leachates and natural organic matter. A review of their biotreatment using fungi | |
| Durán et al. | A new alternative process for Kraft E1 effluent treatment: A combination of photochemical and biological methods | |
| Moldes et al. | Amelioration of the ability to decolorize dyes by laccase: relationship between redox mediators and laccase isoenzymes in Trametes versicolor | |
| Assas et al. | Scale down and optimization of olive mill wastewaters decolorization by Geotrichum candidum | |
| Bajpai | Biological treatment of pulp and paper mill effluents | |
| Bajpai | Microbial degradation of pollutants in pulp mill effluents | |
| Singh | Sequential anaerobic and aerobic treatment of pulp and paper mill effluent in pilot scale bioreactor | |
| Bódalo et al. | Removal of 4-chlorophenol by soybean peroxidase and hydrogen peroxide in a discontinuous tank reactor | |
| Ren et al. | Evaluation of application potential of dye-decolorizing peroxidase from Bacillus amyloliquefaciens in bioremediation of paper and pulp mill effluent | |
| US5611928A (en) | Process for treating waste water | |
| Vidal et al. | Kraft mill anaerobic effluent color enhancement by a fixed-bed adsorption system | |
| Javier Benitez et al. | The use of ozone, ozone plus UV radiation, and aerobic microorganisms in the purification of some agro-industrial wastewaters | |
| Van Ginkel et al. | Biodegradation of EDTA in pulp and paper mill rffluents by activated sludge | |
| Sapapporn et al. | Degradation and polymerization of black liquor lignin using Bacillus sp. isolated from a pulp mill | |
| Field et al. | Oxidative detoxification of aqueous bark extracts. Part II: Alternative methods | |
| Srinivasan et al. | Colour removal from bagasse-based pulp mill effluent using a white rot fungus | |
| Sari | Performance of Ceriporiopsis sp. in the treatment of black liquor wastewater |
Legal Events
| Date | Code | Title | Description |
|---|---|---|---|
| BB | Publication of examined application | ||
| MM | Patent lapsed |
Owner name: OY KESKUSLABORATORIO-CENTRALLABORATORIUM AB |