FI94184C - Lähetinvastaanotinjärjestelmä - Google Patents

Description

! 94184 Lähetinvastaanotiniäriestelmä

Keksintö kohdistuu lähetinvastaanotinjärjestelmään, johon kuuluu vastausyksikkö ja kysely-yksikkö, joka lähettää ainakin yhden radiotaajuisen (RT) kyselypulssin annetulla taajuu-5 della vastausyksikölle, joka sen jälkeen lähettää siihen tal lennettua dataa takaisin kysely-yksikölle moduloidun RT-kan-toaallon muodossa, jolloin vastausyksikköön kuuluu energia-akku, joka varastoi RT-kyselypulssiin sisältyvää energiaa, ja johon lisäksi kuuluu väline, joka RT-kyselypulssin vastaan-10 oton päättymisestä riippuen liipaisee RT-kantoaalt©generaat torin aktivoimisen RT-kyselypulssin taajuudella, väline, joka reagoi kantoaaltogeneraattorista tulevalle ulostulosignaalille muodostaen ohjaussignaalin, jota käytetään RT-kantoaalto-generaattorin jatkuvan värähtelyn ylläpitämiseen, ja väline 15 tallennetun datan kanssa takaisin lähetettävän RT-kantoaallon moduloimiseen.

Tarvitaan kovasti laitteita tai kojeita, jotka mahdollistavat sellaisilla laitteilla tai kojeilla varustettujen kohteiden tunnistamisen tai havaitsemisen etukäteen määrätystä 20 sijoituspaikasta kosketuksetta ja tietyn etäisyyden päästä.

Esimerkiksi halutaan kysyä kosketuksetta ja tietyn etäisyyden päästä kohteeseen liittyviä ainutkertaisia ominaistieto-ja jotka ovat tallennettuja laitteeseen tai kojeeseen niin, että voidaan määrittää, onko laite etukäteen määrätyssä pai-25 kassa. Esimerkistä käy myös tapaus, missä fysikaalisia para metreja kuten lämpötilaa tai painetta on määrä kysyä kohteen ·' luota tai kohteesta ilman että suora pääsy kohteeseen on mah dollinen. Tarvittava laite tai koje voidaan esimerkiksi kiinnittää eläimeen, joka voidaan sitten tunnistaa kyselypistees-30 sä ilman suoraa kontaktia. Tarvitaan myös laitetta, joka hen kilön kantamana sallii sen tarkistamisen, että vain henkilöillä, joiden kantama vastausyksikkö pyynnöstä palauttaa * tiettyä tunnistamisdataa kysely-yksikköön, on sallittu pääsy tietylle alueelle. Tässä tapauksessa tiedon siirron turvavar-35 tiointi on hyvin olennainen tekijä sellaisia laitteita val mistettaessa. Toinen esimerkki sellaisen laitteen tarpeesta on tietokoneohjattu teollisuustuotanto, jossa ilman käyttö-henkilön väliintuloa komponentteja viedään varastosta, kuljetetaan valmistuspaikkaan ja asennetaan siellä lopputuotteen ΟΛΊΟΛ

2 7*i I UT

aikaansaamiseksi. Tässä tapauksessa tarvitaan laite, joka voidaan kiinnittää yksittäisiin komponentteihin niin, että jälkimmäiset voidaan havaita varaosavarastossa ja ottaa sieltä.

5 Kaikissa näissä esimerkeissä tarvitaan alussa hahmoteltua tunnistavaa lähetinvastaanotinta. Sellaisen laitteen yleispätevän käytettävyyden vuoksi kysely-yksikön täytyy olla kätevä ja kompakti niin, että se kestää käytännössä kovaa käsittelyä. Vastausyksikön täytyy olla hyvin pieni niin, että 10 se voidaan helposti kiinnittää tunnistettaviin kohteisiin.

Keksinnön perustana on tunnistavan lähetinvastaanottimen aikaansaamiseen liittyvä ongelma, jonka avulla edellä mainitut vaatimukset voidaan täyttää ja jolla tarvittava vastaus-laite voidaan valmistaa taloudellisesti ja hyvin pienikokoi-15 sena niin, että sitä voidaan käyttää hyvin erilaisissa tar koituksissa erityisesti silloin, kun varustetaan vastausyk-siköllä. Vastausyksikkö on rakennettava niin, että sen energiantarve on hyvin pieni ja ettei se tarvitse omaa virtalähdettään, joka olisi uusittava tietyn ajan kuluttua.

20 Tämä ongelma ratkaistaan keksinnön mukaisessa tunnista vassa lähetinvastaanottimessa sillä, että liipaisuväline Hipaisee RT-kantoaaltogeneraattorin aktivoimisen, kun etukäteen määritelty energiamäärä on energia-akussa, että RT-kantoaal-togeneraattoriin kuuluu rinnakkaisresonanssipiiri, joka toi-25 mii myös RT-kyselypulssin vastaanottajana ja johon kuuluu ke la ja kondensaattori, että väline ohjaussignaalin muodostami-·. seksi tuottaa ohjaussignaalin kussakin tapauksessa sen jäl keen, kun etukäteen määritelty määrä RT-kantoaaltoja on lähetetty RT-kantoaaltogeneraattorin kautta, ja että ohjaussig-30 naali aloittaa ylläpitopulssin, jolla on etukäteen määritelty kestoaika, kohdistamisen RT-kantoaaltogeneraattoriin.

Oheisista vaatimuksista ilmenee muita keksinnön edullisia • · tunnusmerkkejä.

Keksinnön mukaiseen tiedustelevaan lähetinvastaanottimeen 35 kuuluu vastausyksikkö, joka suurella tehokkuudella ts. suuri huipputeho ja suuri datan siirtonopeus, mahdollistaa tallentamansa datan paluun kyselylaitteelle. Keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaan informaation siirron luotettavuuden lisäämiseksi se voidaan lähettää vastauslaitteella useita ker- 94184 3 toja peräkkäin ja vastaavasti vastaanottaa kyselylaitteella. Siirtoaika voidaan pitää niin lyhyenä, että siirron ulkopuoliset häiriöt eivät ole kovin todennäköisiä. Johtuen suuresta siirtonopeudesta on mahdollista järjestää vastausyksikkö hy-5 vin nopeasti liikkuviin kohteisiin ilman, että Dopplerin il miöstä aiheutuu mitään häiriötä. Kun useita vastausyksiköllä varustettuja kohteita on keksinnön mukaisen tiedustelevan lä-hetinvastaanottimen kysely-yksikön lähetysalueella ensin voidaan ilmaista lähin kohde ja sitten kauempana sijaitsevat 10 kohteet.

Keksintöä selitetään yksityiskohtaisesti viittaamalla suoritusmuodon esimerkkiin piirustusten avulla, joissa:

Kuvio 1 on lohkopiirikaavio keksinnön mukaisen tiedustelevan lähetinvastaanottimen kysely-yksiköstä ja sen kanssa 15 yhteistoiminnassa olevasta perusyksiköstä,

Kuvio 2 on lohkopiirikaavio keksinnön mukaisen tiedustelevan lähetinvastaanottimen vastausyksiköstä,

Kuvio 3 on aikakaavio, joka selittää yhteistoiminnassa olevien kysely-yksikön, vastausyksikön ja perusyksikön vä-20 listen yksittäisprosessien välisiä aikasuhteita,

Kuvio 4 on vastausyksikköjen ensimmäinen mahdollinen suoritusmuoto ja

Kuviossa 5 on vastausyksikön toinen mahdollinen suoritusmuoto .

25 Tiedustelevaan lähetinvastaanottimeen kuuluu kysely-yk sikkö 10 ja vastausyksikkö 12. Kysely-yksikkö on käyttäjän kädessä pideltävä rakenneyksikkö, joka lähettää RT kysely-pulssin toimintonäppäimellä 14. Tällä kysely-yksiköllä 10 on myös RT signaalien vastaanotto- ja signaalien sisältämän in-30 formaation ilmaisukykyä. RT signaalit tulevat vastausyksikös tä 12, joka vastaa RT kyselypulssin siirtoon lähettämällä RT signaalin takaisin. Kysely-yksikköön 10 liittyy perusyksikkö 16, joka on rakennettu stationaariseksi yksiköksi. Kysely-yksikön 10, vastausyksikön 12 ja perusyksikön 16 ja niiden vä-35 lisiä toimintoja selitetään tämän jälkeen yksityiskohtaisem min. Ensin selitetään näiden yksikköjen rakennetta.

Kysely-yksikössä 10 on keskusohjausyksikkönä mikroprosessori 18, joka on vastuussa toimintajaksojen ohjauksesta. RT oskillaattori 20 synnyttää RT värähtelyjä niin pian kuin se 4 94184 on käynnistetty mikroprosessorin 18 ulostulon 22 signaalilla. RT oskillaattorin 20 ulostulosignaali voidaan syöttää joko kytkimen 24 ja vahvistimen 26 tai kytkimen 28 ja vahvistimen 30 kautta kytkentäkelaan 32. Mikroprosessori ohjaa 5 kytkimiä 24 ja 28 ulostulojensa 34 ja 36 signaalien avulla.

Kytkentäkelaan 32 on kytketty resonanssipiirin kela 38. Re-sonanssipiiri käsittää kelan 38 ja kondensaattorin 40. Kelan 38 ja kondensaattorin 40 kanssa sarjassa on vastus 44, joka on rinnan kytkimen 42 kanssa ja kytkin 46 on kytketty vas-10 tuksen 44 ja maan välille. Mikroprosessori ohjaa kytkimiä 42 ja 46 ja se lähettää ulostuloihinsa 48 ja 50 vastaavat ohjaussignaalit. Kun kytkin 46 on suljettu kelan 38 ja kondensaattorin 40 muodostama resonanssipiiri toimii rinnak-kaisresonanssipiirinä, kun taas kytkimen 46 ollessa auki pii-15 ri toimii sarjaresonanssipiirinä. Kela 38 toimii lähetys- ja vastaanotinkelana, lähettää oskillaattorin 20 sille syöttämän RT kyselypulssin ja vastaanottaa RT signaalin, jonka vastaus-yksikkö 12 lähettää takaisin.

Resonanssipiirin vastaanottamat RT signaalit syötetään 20 kahdelle vahvistimelle 32 ja 34, jotka on suunniteltu niin, .' että ne vahvistavat vastaanottamiaan RT signaaleja ja ra joittavat niitä pulssin muokkausta varten. Vahvistimiin kytkettyinä on rinnakkaisresonanssipiiri 56, joka varmistaa vaadittavan vastaanottoselektiivisyyden. Vahvistimen 54 ulostulo 25 on kytketty kellogeneraattoriin 58, joka aikaansaa siihen syötetystä signaalista kellosignaalin ja syöttää jälkimmäisen « V mikroprosessorin 18 sisäänmenoon 60.

Vahvistimen 54 ulostulosignaali syötetään lisäksi demodu-laattoriin, joka demoduloi siihen tuotua signaalia ja syöt-30 tää sen mikroprosessorin 18 sisäänmenoon 64.

Vastaanotetun RT signaalin sisältämä informaatio syötetään demodulaattorissa tapahtuvan demoduloinnin jälkeen mikroprosessorin 18 kautta suorasaantimuistiin 66 niin, että se voidaan tallentaa jälkimmäiseen. Mikroprosessorin 18 ja suo-35 rasaantimuistin 66 välissä on kaksisuuntainen yhteys 68, joka mahdollistaa informaation siirron mikroprosessorista 18 suorasaantimuistiin 66 ja myös informaation siirtämisen vastakkaiseen suuntaan. Suorasaantimuistiin 66 tallennettu informaatio voidaan siirtää ulos jakista 70.

94184 5

Mikroprosessorin 18 syöttämä näyttöyksikkö tekee mahdolliseksi käyttäjän havaita vastaanotettuun RT signaaliin sisältyvää dataa.

Koska kysely-yksikkö 10 on kannettava laite, virtalähtee-5 nä on ladattava akku 74. Akun 74 ulostulojännite syötetään kytkimen 76 sulkemisen jälkeen liittimiin, jotka ovat kyse-ly-yksikön 10 valittujen mikropiirien "+M:11a merkittyjä liittimiä. Vahvistimet 52, 54, kellogeneraattori 58 ja de-modulaattori 62 saavat kuitenkin syöttöjännitteen erillisen 10 kytkimen 78 kautta, jota mikroprosessori 18 ohjaa. Tämä mah dollistaa sen, että mainitut mikropiirit saavat toiminta-jännitteen ja siten aktivoituvat vain etukäteen määrättynä ajanjaksona kokonaistoimintojakson aikana.

Akkua 74 voidaan ladata jännitteellä, joka syntyy käämiin 15 80 indusoituneena, tasasuuntaajan 82 tasasuuntaamana ja kon densaattorin 84 tasoittamana. Varausanturi 86 ilmaisee, milloin käämiin 80 indusoituu varausjännite, ts. milloin akun 74 lataus tapahtuu. Anturi lähettää sitten mikroprosessorin 18 enoon 88 vastaavan viestisignaalin.

20 Mikroprosessorin 18 ulostulosta 92 saadun signaalin oh jaama toinen kytkin 90 voi suljettuna syöttää RT oskillaattorin 20 ulostulosignaalit vahvistimen 94 kautta kytkentä-kelaan 96.

Modulaattorin 98 avulla RT oskillaattori 20 voidaan modu-25 loida. Tähän tarkoitukseen välttämätön modulointisignaalin mikroprosessori 18 syöttää modulaattorille 98 kytkimen 100 kautta, jota ohjataan mikroprosessorin ulostulosta 102 saatavalla signaalilla. Mikroprosessorista 18 modulointisig-naali syötetään myös kytkentäkelaan 104, kun kytkin 100 on 30 suljettu. Kytkentäkela 104 esiintyy vain kysely-yksikön 10 erityisessä suoritusmuodossa.

Kuviossa 1 myös esitetty perusyksikkö 16 on stationääri- & i nen yksikkö, joka on liitetty jakin 106 kautta verkkojännit-teeseen. Teholähteessä 108 synnytetään jännite varaavalle 35 jännitegeneraattorille 110, jonka ulostulosignaali syötetään kelaan 112. Teholähteen 18 varausjännitegeneraattorin 110 välissä on kytkin 114, joka on suljettuna aina, kun kysely-yksikkö 10 asetetaan perusyksikön 16 päälle. Tämä esitetään kuviossa 1 symbolisesti eräänlaisen toimintonapin 116 avulla 6 94184 kysely-yksikön 10 rajaviivalla. Kelat 112 ja 80 on järjestetty geometrisesti perusyksikössä ja kysely-yksikössä 10 siten, että ne toimivat kuten muuntajan ensiö- ja toisio-käämitys, kun kysely-yksikkö 10 asetetaan perusyksikön 16 5 päälle. Tällä tavalla akkua 74 voidaan varata kosketuksetta niin usein kuin tarvitaan. Kelat 94 ja 104 kysely-yksikössä 10 on järjestetty niin, että ne ovat hyvin lähellä kelaa 118, kun kysely-yksikkö asetetaan perusyksikön 16 päälle. Tällä tavalla on mahdollista toisaalta kelan 96 ja kelan 104 väli-10 nen kosketukseton signaalin siirto ja toisaalta kelan 96 ja kelan 118 välinen kosketukseton signaalin siirto. Demodulaat-tori 120 demoduloi kelalta 118 tulevia signaaleja.

Kuviossa 2 esitettyyn vastausyksikköön 12 kuuluu RT kyse-lypulssin vastaanottamiseksi rinnakkaisresonanssipiiri 130, 15 jossa on kela 132 ja kondensaattori 134. Rinnakkaisresonans- sipiiriin 130 on kytketty kondensaattori 136, joka toimii energian akkuna. Rinnakkaisresonanssipiiri 130 on kytketty lisäksi RT väylään 138, johon kuuluu kaksi osaa 138a ja 138b, jotka ovat kytkettävissä kytkimen 140 avulla. Mainittuun RT 20 väylään 138 on kytketty kaikki vastausyksikön 12 oleelliset komponentit. RT väylän 138 osaan 138b kytketty RT kynnysil-maisin 142 toimii RT kantoaallon tason valvojana RT väylällä 138. Sellainen RT kantoaalto ilmaantuu RT väylälle 138 aina, kun rinnakkaisresonanssipiiri 130 vastaanottaa RT kysely-25 pulssin kysely-yksiköltä 10. RT kynnysilmaisin 142 lähettää ulostulossaan etukäteen määritetyn arvoisen signaalin niin ·' pian kuin RT kantoaallon taso laskee RT väylällä 138 etukä teen määrätyn kynnysarvon alapuolelle. Kytkemällä diodi 144 RT väylään 138 tasasuunnataan RT kantoaalto ja sen seuraukse-30 na kondensaattori 136 varautuu. Kondensaattoriin 136 varas toitu energia on verrannollinen RT kyselypulssin sisältämään an. Täten RT kyselypulssin vastaanottamisen jälkeen konden-

I I

saattorista 136 voidaan poistaa tasajännite. Kondensaattoriin tetty Zenerdiodi 146 varmistaa, että poistettava tasajännite 35 ei ylitä diodin Zenerjännitteen määrittelemää arvoa. Tasa- jännitteen kynnysilmaisimen 148 avulla valvotaan kondensaattorin 136 tasajännitteen arvoa ja kynnysilmaisin 148 lähettää etukäteen määrätyn arvoisen ulostulosignaalin niin pian kuin kondensaattorissa 136 esiintyy etukäteen määrätyn arvoinen 1« ttH't 4·ΙΙ· t t rul i 7 94184 tasajännite. RT kynnysilmaisimen 142 ulostulo 150 ja tasajännitteen kynnysilmaisimen 148 ulostulo 152 kytketään JA-piiri 154 sisäänmenoihin, joka lähettää etukäteen määrätyn arvoisen käynnistyssignaalin aina, kun molemmat kaksi kynnys ilma is intä 5 142 ja 152 lähettävät etukäteen määrätyn arvoisen signaalin.

Kaksi kynnysilmaisinta 142 ja 152 vastaanottavat Vcc:llä merkityissä liittimissä 156 ja 157 syöttöjännitteen, joka on yhtä suuri kondensaattorin 136 jännite. Tämä jännite kasvaa RT kyselypulssin vastaanoton kanssa nollasta arvoon, jonka 10 määrittelee Zenerdiodin 146 Zenerjännite. Kaksi kynnysil maisinta 142 ja 152 toimivat jopa jännitteellä, joka on pienempi kuin Zenerdiodin 146 Zenerjännitteen määrittelemä kondensaattorin 136 jännite. Kondensaattoriin 136 on kytketty myös kytkin 156, jota JA-piirin 154 ulostulosignaali ohjaa. 15 Tämä kytkin sijaitsee vastausyksikön 12 muiden komponenttien ja kondensaattorin 136 "+":11a merkittyjen liittimien välissä. Tällä tavalla varmistetaan, että muut komponentit eivät saa syöttöjännitettään ennen kuin kondensaattorin 136 jännite on saavuttanut komponenttien tyydyttävään toimintaan tar-20 vittavan arvon.

Kuten kuviosta 2 ilmenee, JA-piirin ulostulosignaali ohjaa myös kytkintä 140. Tämä tarkoittaa että RT väylän 138 osa 138b kytketään osaan 138a niin pian kuin JA-piiri 154 lähettää käynnistyssignaalin.

25 RT-väylän 138 osaan 138b on kytketty jakaja 158, joka ja kaa RT signaalin taajuuden kahdella RT väylällä 138. Toinen, jakajaan 158 kytketty jakaja 160 aikaansaa lisäksi taajuus-jaon neljällä niin, että jakajan 160 ulostulosignaalin taajuus on kahdeksasosa väylän 138 taajuudesta.

30 Väylän 138 osaan 138b on kytketty myös taajuudenkertoja 162, joka kaksinkertaistaa RT signaalin taajuuden RT väylällä. Taajuudenkertojan 162 ulostulosignaali muokataan • Schmitt-liipaisimessa 164, jonka ulostulosignaali koostuu pulsseista, joiden toistumistaajuus on kaksinkertainen ver-35 rattuna RT signaalin taajuuteen RT väylällä 138. Schmitt- liipaisimen 164 ulostulo on kytketty muistin 168 kellosi-säänmenoon 166, joka muodostaa lukumuistin, joka voi välittää tallentamaansa informaatiota dataulostuloonsa 170 liitettyyn siirtorekisteriin 172 kellosisäänmenoonsa 166 syö- 8 94184 tettyjen pulssien ohjaamana. Vaihtokytkimen 174 asennosta riippuen siirtorekisteri 172 tahdistetaan kellosisäänmenonsa 176 kautta pulssien kanssa, jotka syötetään myös muistiin 168 tai jakajan 160 pulssien kanssa. Vaihtokytkintä 174 ohjataan 5 laskimen 178 avulla, joka laskee muistiin 168 syötettyjä pulsseja ja ulostulostaan 180 lähettää vaihtosignaalin kytkintä 174 varten niin pian kuin etukäteen määritelty arvo saavutetaan. Siirtorekisteri 172 on rakenteeltaan sellainen, että siihen syötetty informaatio kiertää niin kauan kuin 10 kellopulsseja syötetään sen kellosisäänmenoon 156. Tämän kierrätysoperaation mahdollistaa takaisinkytkentä 182.

Vastausyksikkö 12 sisältää lisäksi monoflopin 184, jonka liipaisinsisäänmeno on kytketty JA-piirin 154 ulostuloon.

Niin pian kuin JA-piiri 154 lähettää käynnistyssignaalin mo-15 noflop 184 Hipaistaan niin, että se pitoaikansa ajaksi tuot taa ulostuloonsa 188 herätepulssin. Mainittu herätyspulssi saa kanavatransistorin 190 johtavaksi ja jälkimmäinen yhdistää RT väylän 138 maahan herätepulssin kestoajaksi. Toinen monoflop 192 on kytketty liipaisusisäänmenonsa 198 kautta 20 jakajan 158 ulostuloon. Niin pian kuin ulostulosignaali esiintyy jakajan 158 ulostulossa, monoflop 192 Hipaistaan niin, että se tuottaa pitoaikansa ajaksi ulostuloonsa 196 yl-läpitopulssin, joka kuten energisointipulssi monoflopin 184 ulostulossa 188 kytkee kanavatransistorin 190 kautta. Myöhem-25 min selitettävistä syistä monoflopin 192 pitoaika asetetaan oleellisesti lyhyemmäksi kuin monoflopin 184 pitoaika.

RT väylän 138 osaan 138a on kytketty kondensaattori 198, joka voidaan kytkeä toiminnallisesti rinnakkaisresonanssi-piiriin 130 kenttätransistorin 200 toimiessa kytkimenä.

30 Vastausyksikkö 12 voi tarvittaessa sisältää myös proses sorin 202, jonka tarkoitus selitetään myöhemmin. Prosessori 202 voi vastaanottaa sisäänmenosignaaleja anturista 204, jo-·· ka reagoi vastausyksikön 12 ympäristön fysikaalisiin para metreihin esim. ympäristön lämpötilaan, ympäristön painee-35 seen tms. Prosessorissa 202 on ulostulo 206, johon se voi tuottaa dataa, joka edustaa anturin 204 määräämiä parametrejä. Prosessori 202 voi vastaanottaa sisäänmenoonsa 208 signaaleja demodulaattorin 212 ulostulosta 210, joka on samoin 94184 vain valinnaisesti olemassa. Tämän demodulaattorin tarkoitusta selitetään myös myöhemmin yksityiskohtaisesti.

Kun tiedustelevan lähetinvastaanottimen komponenttien muodostelmaa on selitetty, niin seuraavaksi selitetään sen 5 toimintaprosesseja. Oletetaan, että kuviossa 2 esitetyt vas- tausyksiköt 12 on kiinnitetty melko suureen kohteiden lukumäärään ja että vastausyksiköt 12 ovat yksittäisesti osoitettavissa ja kyseltävissä kysely-yksikköä 10 käyttäen. Viitataan kuvioon 3 tässä yhteydessä, jossa osoitetaan ne ra-10 kenneyksiköt, jotka ovat aktiivisia minäkin ajanjaksoina ja osallisina toimintajaksossa. Vasemmalla annetut numerot ovat tiettyjen rakenneyksiköiden viitenumerolta ja vaakasuoralla on esitetty vastaavia aktiiviajän jaksoja.

Kyselytoiminnon suorittamiseksi käyttäjä poistaa kysely-15 yksikön 10 perusyksiköstä 16 ja hetkellä t0 sulkee kytkimen 76. Sen seurauksena yksikön valittuihin rakenneyksiköihin kytkeytyy akun 74 jännite syöttöjännitteeksi. Kyselytoiminnon aloittamiseksi käyttäjä painaa hetken näppäintä 14 (hetki t3) niin, että mikroprosessorin 18 sisäänmeno 15 kytkey-20 tyy maahan näppäimen 14 alaspainamisen ajaksi. Tämä aiheut taa sen, että mikroprosessori 18 saattaa RT oskillaattorin 20 toimintaan (hetki t2) ulostulon 22 signaalin avulla. Samaan aikaan mikroprosessori 18 sulkee kytkimen 24 ulostulon 34 signaalin avulla niin, että ajanjakson A aikana RT gene-25 raattorin 20 synnyttämä kantoaalto voi siirtyä kytkentäke- laan kytkimen 24 kautta vahvistamisen jälkeen vahvistimessa 26. Tällä kantoaallolla kelasta 38 ja kondensaattorista 40 muodostuva resonanssipiiri saadaan värähtelemään. Kytkimet 42 ja 46 suljetaan toimintajakson tässä vaiheessa. Kela 38 toi-30 mii lähetyskelana, joka lähettää RT kantoaallon RT kysely- pulssina ajan verran, jonka määrittelee mikroprosessorin 18 ulostulossa 22 olevan signaalin kestoaika. Tämän mikroprosessorin 18 määrittelemän ajanjakson päättyessä päättyy (hetki t3) RT generaattorin 20 toiminta. Sen varmistamiseksi, 35 että kelan 38 ja kondensaattorin 40 muodostaman resonanssi- piirin värähtely lakkaa jaksottomasti niin pian kuin mahdollista, kytkin 42 avataan hetkeksi mikroprosessorin 18 ulostulosta 48 saatavalla signaalilla (jakso B) niin, että vastus 44 toimii resonanssipiirin vaimennusvastuksena. Sen jälkeen, 10 94184 kun kytkin 42 on uudelleen suljettu, avataan kytkin 46 (hetki t4) ja sen seurauksena kelasta 38 ja kondensaattorista 40 muodostuva resonanssipiiri kytketään sarjaresonanssipiiriksi ja se on valmis vastaanottamaan vastauksen vastausyksiköstä 5 12. Samanaikaisesti kun kytkin 46 avataan, suljetaan kytkin 78 ja syöttöjännite saadaan akusta 74 kellogeneraattorille 58, demodulaattorille 62 ja kahdelle vahvistimelle 52 ja 54. Ajanjakson C verran kysely-yksikkö 10 on nyt valmis vastaanottamaan signaaleja takaisin vastausyksiköstä 12.

10 Vastausyksikön 12 oletetaan olevan kelan 38 lähettämän RT

kyselypulssin ulottuvilla. Vastausyksikön 12 rinnakkaisreso-nanssipiirin 130 kela 132 vastaanottaa sitten tämän RT kyselypulssin niin, että resonanssipiiri 130 saadaan värähtele-mään. RT värähtely RT väylän 138 osassa 138a tasasuunnataan 15 tasasuuntausdiodin 144 avulla ja kondensaattori 136 varataan tasavirralla. Sen jälkeen käytetään vain kondensaattoriin 136 varastoitua energiaa vastausyksikön 12 rakenneyksiköiden energiasyötössä. RT kyselypulssin (hetki t3) vastaanottamisen päättyessä RT taso RT väylän 138 osassa 138a alkaa pudota.

20 RT kynnysilmaisin 142 ilmaisee tämän vähenemisen ja ulostu lostaan 150 se antaa etukäteen määritellyn arvoisen signaalin heti, kun taso putoaa etukäteen määritellyn tason alle. Kondensaattorin 136 jännitettä valvoo tasajännitteen kynnysilmaisin 148, joka tuottaa ulostuloonsa 152 etukäteen määritel-25 lyn arvoisen signaalin, kun etukäteen määritelty tasajänni- tearvo saavutetaan. Heti kun kaksi kynnysilmaisinta antavat etukäteen määritellyn arvoisen signaalin, JA-piiri 154 tuottaa ulostuloonsa käynnistyssignaalin. Käynnistyssignaali vaikuttaa kytkimen 156 sulkemiseen, jolloin vastausyksikössä 30 12 "+":11a merkittyjä jäljelle jäävien rakenneyksikköjen syöttöjänniteliittimiä syötetään jännitteellä, joka on Zener-diodin 146 avulla vakiona pidetty kondensaattori 136 jännite. Käynnistyssignaali JA-piiristä 154 vaikuttaa myös kytkimen 140 sulkeutumiseen niin, että RT väylän 138 kaksi osaa 138a 35 ja 138b kytketään toisiinsa. Lisäksi käynnistyssignaalilla liipaistaan monoflop 184 ja se tuottaa pitoaikansa ajaksi herätepulssin, joka saa kenttätransistorin 190 johtavaksi.

Sen seurauksena kondensaattorista 136 suljetaan piiri maahan kelan 132 ja RT väylän 138 kautta. Sen seurauksena tasavirta u 94184 kulkee herätepulssin kestoajan kelan 132 kautta ja saa rin-nakkaisresonanssipiirin 130 värähtelemään resonanssitaajuudellaan. Rinnakkaisresonanssipiiristä 130 tulee siten RT kan-toaaltogeneraattori.

5 Herätepulssin loppumisen jälkeen monoflopin 148 ulostu lossa kenttätransistori 190 muuttuu jälleen johtamattomaksi niin, ettei virtaa enää voi kulkea käämin 132 kautta. Koska rinnakkaisresonanssipiiri 130 on kuitenkin hyvälaatuinen, kantoaaltovärähtely ei lopu välittömästi, vaan resonanssi-10 piiri jatkaa värähtelemistä vaimenevalla värähtelyllä. Jaka ja 158, joka jakaa RT kantoaallon taajuuden kahdella, tuottaa toisen värähtelyjakson jälkeen ulostulostaan signaalin monofloppiin 192, joka siten liipaistaan ja joka ylläpitää pitoaikansa verran pulssia kenttätransistorille 190. Kuten 15 edellä mainittiin, monoflopin 192 aikaansaama ylläpitopulssi on oleellisesti lyhyempi kuin monoflopin 184 aikaansaama he-rätepulssi. Jälkimmäistä varten täytyy aloittaa RT kantoaaltovärähtely rinnakkaisresonanssipiirissä 130, kun taas monoflopin 192 ylläpitopulssin tarvitsee vain varmistaa, että jo 20 alkanut värähtely stimuloidaan uudelleen ts. sitä ei tar vitse muuten lakkauttaa. Monoflopista 192 saatavalla yllä-pitopulssilla aiheutetaan pitoajaksi virran kulku käämin 132 läpi ja se merkitsee, että energiaa pumpataan lyhyen aikaa RT kantoaaltogeneraattoriin. Tämä pumppausilmiö esiintyy joka 25 toisen RT kantoaallon jakson jälkeen johtuen jakajan 158 käy töstä.

Suoraan kytkimen 140 sulkemisen jälkeen kantoaalto rinnakkaisresonanssipiiristä saapuu myös taajuuskertojaan 162, joka kaksinkertaistaa kantoaallon taajuuden. Taajuudeltaan 30 kaksinkertaista signaalia muokataan Schmitt-liipaisimessa 164 niin, että sen ulostulon pulssiltaan muokattu signaali viedään muistiin 168 kellosignaalina. Samaan aikaan Schmitt-lii-paisimen 164 antamia pulsseja lasketaan laskimessa 178.

Oletetaan, että dataa tallennetaan jatkuvasti muistiin 35 168 ja data liittyy vain vastausyksikköön 12. Data voi koos tua esim. 64 bitistä. Schmitt-liipaisimen 164 kellosisään-menoon 166 vietyjen kellosignaalien ajoituksella muistissa 168 oleva informaatio siirretään siirtorekisteriin 172. Tähän siirto-operaatioon tarvitaan 64 pulssia, koska sitten ί 12 ΟΛΙ Ο Λ informaation kaikki 64 bittiä saadaan sisältymään siirtore-kisteriin 172. Laskemalla myös kellopulsseja laskuri 178 määrää, milloin databittien siirto muistista 168 siirtore-kisteriin 172 on viety loppuun. Vastaanotettuaan 64 pulssia 5 se lähettää ulostulossaan 180 kytkentäsignaalin vaihtokytki- mille 174. Jälkimmäinen kytkin 174 on alussa kytkentäasen-nossa, jossa siirtorekisterin 172 kellosisäänmeno 176 vastaanottaa kuten muistin 168 kellosisäänmeno Schmitt-liipai-simen 164 ulostulopulssit kellopulsseina. Vaihtokytkin 174 10 käynnistetään kytkentäsignaalilla niin, että siirtorekiste rin 172 kellosisäänmeno 176 vastaanottaa jakajan 160 ulostulosignaaleja, joka jakaa jakajan 158 ulostulosignaalit neljällä. Kellosisäänmenoon 176 saapuvien signaalien taajuus on täten kahdeksasosa rinnakkaisresonanssipiirin 130 RT kanto-15 aallon taajuudesta.

Syöttämällä lisää kellopulsseja siirtorekisteriin 173 sen sisältämä informaatio syötetään ulostulon 173 kautta kenttä-transistorille 200. Riippuen signaalin binääriarvosta siirtorekisterin 172 ulostulossa 173 kenttätransistori 200 joh-20 taa tai ei. Kenttätransistorin 200 johtavassa tilassa kon densaattori 198 on kytketty rinnakkain rinnakkaisresonanssipiirin 130 kanssa niin, että sen värähdystaajuuden määrää kondensaattorin 134 ja kondensaattorin 198 kapasitanssien summa. Jos kenttätransistori 200 ei kuitenkaan johda rin-25 nakkaisresonanssipiiriin 130, värähtelytaajuuden määrää yk sinomaan kondensaattorin 134 kapasitanssi. Siirtorekiste-:* ristä 172 saatavan datan ohjaaman kenttätransistorin johta vaksi ja johtamattomaksi kytkeytyminen aiheuttaa täten rinnakkaisresonanssipiirin 130 värähtelytaajuuden vaihtotaa- 30 juusmoduloinnin, joka johtaa hyvin tunnettuun suurtaajuus- kantoaallon vaihtotaajuusmodulointiin.

RT kantoaaltoa ylläpidetään monoflopista 192 saatavan yl-läpitopulssin pumppaustoiminnalla niin kauan kuin kondensaattorin 136 energiaa on syötetty riittävästi vastausyksikön 35 12 kaikkiin mikropiireihin niin tyydyttävän toiminnan takaa miseksi. Niin kauan kuin RT kantoaalto esiintyy RT väylällä 138 siirtorekisteriä 172 syötetään jakajien 158 ja 160 kautta kellopulsseilla niin, että siihen sisältyvä informaatio saadaan takaisinkytkennän 182 avulla moninkertaisena peräkkäi- 13

Ο Λ 'i C /1 J "Γ i O T

sesti ulostulosta 173 ja viedään kenttätransistoriin vaihto-taajuusmodulointia varten. Kelan 132 lähettämä RT aalto sisältää täten moduloitua informaatiota muistista 168 useita kertoja peräkkäin.

5 Ilmeisesti informaation lähettämiseen muistista 168 siir- torekisteriin 172 käytetty kellotaajuus on kuusitoistaker-tainen siihen taajuuteen verrattuna, jolla informaatio lähtee siirtorekisteriin. Sen seurauksena informaatio siirretään muistista 168 hyvin nopeasti siirtorekisteriin 172 sen 10 jälkeen kun RT kantoaaltoa on stimuloitu monoflopista 184 saatavan herätepulssin avulla niin, että on mahdollista vastaavasti aloittaa hyvin nopeasti RT kantoaallon modulointi ja täten muistin 168 sisältämän informaation palauttaminen kyse-ly-yksikköön 10. Koska siirtoenergia vähenee jatkuvasti kon-15 densaattorin 164 jännitteen alentuessa, on äärimmäisen toi vottavaa aloittaa hyvin nopeasti tallennetun informaation takaisinlähettäminen, koska sitten ainakin alussa lähetysta-so on melko korkea, joka mahdollistaa informaation luotettavan tunnistamisen kysely-yksikössä 10. Suhteellisen korkea 20 lähetystaso on lisäksi vähemmän häiriöaltis ja tämä parantaa myös tunnistamisen luotettavuutta.

Käytännössä suoritetussa esimerkissä RT oskillaattori toimi 125 kHz taajuudella, joka myös rinnakkaisresonanssi-piiri 130 viritettiin tälle taajuudelle. Tätä taajuutta käy-25 tettäessä oli mahdollista lähettää muistiin 168 tallennetun informaation kaikki 64 bittiä takaisin kysely-yksikköön 10 viidessä millisekunnissa. Yksittäisen RT kyselypulssin avulla oli mahdollista vaikuttaa informaation palauttamiseen ennen kuin vastausyksikössä 12 saatavissa oleva energia tuli liian 30 pieneksi tyydyttävän toiminnan kannalta.

Toimintaa tarkastellaan nyt tilanteessa, missä vastausyk-sikkö 12 palauttaa 64 bitistä koostuvan informaation kysely-yksikköön 10 rinnakkaisresonanssipiirin 130 kautta. Kuten jo edellä mainittiin, asetettiin kysely-yksikkö 10 vastaanotto-35 tilaan avaamalla kytkin 46 ja sulkemalla kytkin 78 sen jäl keen, kun RT kyselypulssin siirto päättyi. Kelan 38 vastaanottama moduloitu RT kantoaalto vahvistetaan piirin tässä tilassa vahvistimissa 52 ja 54 ja syötetään kellogeneraatto-riin 58 ja demodulaattoriin 62. Kellogeneraattori 58 synnyt- i4 941 84 tää vastaanottamastaan RT signaalista kellosignaalin mikroprosessorille ja demodulaattori 62 demoduloi vastausyksikös-sä 12 vaihtotaajuusmoduloitua RT kantoaaltosignaalia. Demoduloitu signaali syötetään mikroprosessorin 18 sisäänmenoon 5 64, joka syöttää sen yhteyden 68 kautta suorasaantimuistiin 66. Samanaikaisesti käyttäjä voi nähdä demoduloitua informaatiota näyttöyksiköstä 72.

Käytännössä on mahdollista, ettei yhtään vastausyksikköä 12 ole kysely-yksikön 10 vaikutusalueilla, kun kelalla 38 lä-10 hetetään RT kyselypulssia. Tällöin kysely-yksikkö 10 ei vas taanota etukäteen määritellyn ajanjakson kuluessa RT kysely-signaalin päättymisestä vastausta, minkä vuoksi mikroprosessori 18 tallentaa uudelleen ensimmäisen kyselypulssin lähettämisen toimintatilan. Kuitenkin tehdessään tämän kytkimen 24 15 toiminnan sijaan signaalilla ulostulossa 36 se sulkee kytki men 28 (hetki t5) ja sen seurauksena RT oskillaattorin 20 synnyttämä RT värähtely syötetään kelaan 38 vahvistimen 30 kautta, jonka vahvistus on suurempi kuin vahvistimen 26. Sen seurauksena RT kyselypulssin tehoa lisätään niin, että saa-20 daan suurempi vaikutusalue. Tämä suurentaa sitten todennäköi syyttä, että vastausyksikkö 12 on vaikutusalueella ja vastaa sitten ja lähettää takaisin vastaussignaalin (jakso D).

RT kyselypulssia to is to lähetystä suuremmalla teholla voidaan käyttää muulloinkin kuin vain silloin, kun ensimmäisen 25 pulssin lähettämisen jälkeen mikään vastausyksikkö 12 ei ole vastannut. Olisi myös mahdollista aikaansaada tämä toistet-tu lähetys, kun vastausyksikkö 12 on jo vastannut. Tämä mahdollistaisi kysely-yksikköä 10 lähemmäksi asetetun vastaus-yksikön 12 vastaamisen ensimmäiseen RT kyselysignaaliin sa-30 maila, kun kauempana oleva vastausyksikkö 12 voisi vastata suuremmalla teholla lähetettyyn RT kyselysignaaliin. Jos tätä mahdollisuutta hyödynnetään, täytyy kuitenkin varmistua vas-tausyksiköissä siitä, että ne eivät ole valmiita vastaanottamaan tietyn ajanjakson aikana enempää RT kyselypulsseja 35 sen jälkeen, kun RT kyselypulssi on vastaanotettu ja paluu- lähetys jakso suoritettu. Täten on mahdollista estää samaa vastausyksikköä 12 vastaamasta kahteen peräkkäin lähetettyyn RT kyselypulssiin.

„ 94184 15

Kysely-yksikköä 10 käytettäessä vastausyksiköllä 12 varustettuja useita kohteita osoitetaan peräkkäin lähettämällä RT kyselypulssi ja vastausyksikköjen 12 palauttama informaatio vastaanotetaan kysely-yksikön 10 avulla ja tallennetaan 5 suorasaantimuistiin 66. Kaikissa tapauksissa kysely-yksikön 10 lähetysalueella olevia vastausyksikköjä 12 osoitetaan. Kuitenkin voitaisiin haluta myös osoittaa vastausyksikköjen 12 suuresta joukosta vain tiettyjä yksiköitä ja saada ne palauttamaan tallentamansa informaation. Tämä on mahdollista 10 varustamalla vastausyksikkö 12 prosessorilla 202. Ensiksi täytyy varmistua kysely-yksikössä 10, että mikroprosessorin 18 kanssa yhteistyössä toimivan modulaattorin 98 avulla lähetettävä RT kyselypulssi moduloidaan erityisesti aktivoidun vastausyksikön 12 osoitteen kanssa. Vastausyksikkö 12 sisäl-15 tää tätä käyttöä varten demodulaattorin 212, joka demoduloi vastaanotettua RT kyselypulssia. Demodulaattorin 212 ulostulossa 210 on saatavilla demoduloitu osoite ja se viedään prosessorin 202 sisäänmenoon 208. Prosessori määrittää sitten, onko siihen viety osoite sama kuin vastausyksikköön 12 20 kiinteästi asetettu osoite. Jos prosessori 202 havaitsee osoitteiden olevan samoja, se tuottaa ulostuloonsa 206 käyn-nistyssignaalin, joka aiemmin selostetun JA-piirin 154 antaman käynnistyssignaalin sijaan aloittaa muistin 168 sisältämän informaation takaisinlähettämisen kysely-yksikölle 10. 25 Tällä tavalla on mahdollista vastausyksiköillä 12 varustet tujen kohteiden suuresta joukosta erityisesti etsiä ja löy-: tää tietyt osoitteet omaavat vastausyksiköt.

Tähän mennessä selitetyissä suoritusmuodon esimerkeissä vastausyksikkö 12 palautti aina muistiin 168 aiemmin viedyn 30 informaation. Voi olla kuitenkin myös toivottavaa lähettä mällä RT kyselypulssi pyytää vastausyksikköä 12 lähettämään takaisin tiettyä dataa, joka antaa informaatiota vastausyksikön 12 ympäristön fysikaalisista parametreistä. Tällä tavalla voidaan kysyä esim. vastausyksikön 12 sijoituspaikalla 35 vallitsevan ympäristön lämpötilaa tai painetta. Tämän mah dollistamiseksi vastausyksikön 12 viereen voidaan sijoittaa anturi 204, joka on herkkä tietyille kiinnostaville parametreille. Anturi 204 syöttää sitten ulostulosignaalinsa prosessorille 202, joka tuottaa anturin ulostulosignaalista da- 1« 94184 t taa, jonka se syöttää ulostulonsa 206 kautta muistiin 180, joka tässä suoritusmuotoesimerkissä on suorasaantimuisti eikä kuten aikaisemmin lukumuisti. Suorasaantimuistiin vietyä dataa hyödynnetään sitten edellä kuvatulla tavalla siirtore-5 kisterin 172 kautta kenttätransistorin 200 ohjaamiseksi ta kaisin lähetettävän RT kantoaalto moduloimiseksi.

Anturi 204 voisi olla esim. ilmanpaineenanturi. Tässä tapauksessa vastausyksikkö 12 voidaan asentaa kulkuneuvon renkaaseen ja kulkuneuvossa sijaitsevan kysely-yksikön 10 avul-10 la on mahdollista jatkuvasti valvoa renkaan ilmanpainetta.

Sen jälkeen kun käytännössä on toteutettu melko suuri joukko kyselyjaksoja kysely-yksikön 10 avulla, niin melko suurelta vastausyksikköjen 12 joukolta palautettu informaatio tallennetaan suorasaantimuistiin 66. Tämä informaatio 15 täytyy yleensä arvioimisen vuoksi siirtää sitten keskusyk sikköön. Seuraavassa selitetään, miten tämä tehdään.

Yksinkertaisimmassa tapauksessa dataa siirretään pois suorasaantimuistista 66 jakissa 70, joka edustaa kuviossa 1 esitettyä moninapaista liityntää. Jakin 70 kautta muistin 66 20 informaatiota voidaan lukea asiantuntijalle ennestään tunne tulla tavalla.

Kuviossa 1 esitetyssä kysely-yksikössä 10 informaatio voidaan kuitenkin lähettää suorasaantimuistista 66 kosketuksetta perusyksikköön ja siirtää jälkimmäisestä keskusyksik-25 köön. Kysely-yksikkö 10 asetetaan ensin perusyksikön 16 päälle niin, että kela 96 on sijainniltaan perusyksikön 16 :* kelan 118 läheisyydessä. Kuten jo aiemmin mainittiin, aset-: tamalla kysely-yksikkö 10 perusyksikön 16 päälle kytkin 114 myös suljetaan (hetki t9) niin, että akun 74 varaaminen var-30 mistetaan käyttämällä varausanturin 86 tuottamaa signaalia mikroprosessorille 18 ilmoitetaan, että kysely-yksikkö 10 on perusyksikön 16 päällä. Kun käyttäjä nyt sulkee kytkimen 76 *< ja painaa lyhyesti näppäintä 14, mikroprosessori 18 aloittaa informaation siirtojakson, jonka kuluessa suorasaantimuistin 35 sisältö siirretään perusyksikköön 16 ja jälkimmäisestä ulos tulon 214 kautta keskusyksikköön. Datan siirtoprosessin aloittamiseksi mikroprosessori sulkee kytkimet 100 ja 90 (hetki t10) ja varmistaa, että oskillaattori 20 tuottaa RT kantoaaltovärähtelyjä. Informaatio syötetään suorasaantimuis- i7 941 84 tista 66 kytkimen 100 kautta modulaattoriin 98, joka moduloi RT kantoaaltoa, jota RT oskillaattori 20 tuottaa. Kytkimen 90 ja vahvistimen 94 kautta moduloitu RT kantoaalto saadaan kelaan 96, josta se kytketään kelaan 118. Demodulaattori 120 5 demoduloi RT kantoaaltoa niin, että suorasaantimuistista 66 viety informaatio on ulostulosta 214 edelleen siirrettävissä keskusyksikköön.

Kuviossa 1 katkoviivalla osoitetaan vaihtoehto datan lähettämiseksi muistista 66 datan käsittely-yksikköön. Kun käy-10 tetään tätä vaihtoehtoa modulaattoria 98 kysely-yksikössä 10 ja demodulaattoria kantayksikössä 16 ei tarvita, koska informaation siirto ei ole RT kantoaallon modulaation muodossa, vaan suoraa siirtoa ts. käytetään pientaajuussignaaleja hyödyntäen keloja 104 ja 118.

15 On esitetty, että vastausyksikössä varastoidaan vastaan otetun RT kantoaallon sisältämää energiaa ja sitä käytetään tallennetun datan takaisin lähettämiseksi välttämättömien ra-kenneyksiköiden syöttämiseen. Ohjauksen ja tahdistamisen tarvitsemat kellosignaalit saadaan RT kantoaallosta, jotka saa-20 daan välittömästi RT kyselypulssin päättymisen jälkeen vas tausyksikössä 12. Koska kellosignaali saadaan RT kantoaalto-signaalista johtamalla lähettävän ja vastaanottavan osan välillä saavutetaan erittäin hyvä synkronointi. Laitteisto ei ole herkkä taajuusvaihteluille ja siksi kalibrointi ei ole 25 välttämätöntä. Koska data voidaan palauttaa hyvin nopeasti energian varastoimiseen, voidaan käyttää pientä kondensaatto-i ria ja tämä vähentää melkoisesti kustannuksia.

Kuvattu vastausyksikkö 12 voidaan valmistaa miltei kokonaan integroituna piirinä niin, että se voidaan tuottaa hyvin 30 pienidimensioisena. Vain kela 132, kondensaattori 134 ja kon densaattori 136 täytyy järjestää erilliskomponentteina integroidun piirin ulkopuolelle. Kuviossa 4 esitetään, kuinka yk-* sittäiset komponentit voidaan sijoittaa tukilevylle. Integ roitu piiri 218 ja kondensaattorit 134 ja 136 ovat rengasmai-35 sen kelan 132 ympäröimiä. Täten kokoonpantu vastausyksikkö 12 voitaisiin esimerkiksi sijoittaa jokaiseen suuren varaosava-raston yksittäiseen varaosaan, josta varastosta yksittäiset varaosat poimitaan tarvittaessa automaattisesti. Kysely-yk- 94184 sikköä 10 käyttämällä varaosat voitaisiin etsiä valikoidusti varastosta ja sitten siirtää automaattisesti.

Kuten jo alussa mainittiin, vastausyksikkö 12 voidaan kiinnittää esim. myös suuren eläinlauman eläimiin ja kysely-5 yksikköä 10 käyttämällä eläimiä voidaan valvoa ja tarkastaa jatkuvasti. Koska vastausyksikön 12 komponentit voidaan tehdä hyvin pieniksi, on jopa mahdollista valmistaa koko yksikkö pienen neulan muotoiseksi, joka voidaan istuttaa eläimen nahan alle. Vastaava rakenne on esitetty kuviossa 5. Tässä esi-10 merkissä kela voisi olla käämittynä pienen ferriittisydämen 220 ympärille, joka parantaa herkkyyttä.

« r * « «

Claims (18)

19 941 84

1. Lähetinvastaanotinjärjestelmä, johon kuuluu vastausyk-sikkö ja kysely-yksikkö, joka lähettää ainakin yhden radiotaajuisen (RT) kyselypulssin annetulla taajuudella vastausyk-5 sikölle, joka sen jälkeen lähettää siihen tallennettua dataa takaisin kysely-yksikölle moduloidun RT-kantoaallon muodossa, jolloin vastausyksikköön (12) kuuluu energia-akku (136), joka varastoi RT-kyselypulssiin sisältyvää energiaa, ja johon lisäksi kuuluu väline (184), joka RT-kyselypulssin vastaan-10 oton päättymisestä riippuen liipaisee RT-kantoaaltogeneraat- torin (130, 132, 134) aktivoimisen RT-kyselypulssin taajuudella, väline (158), joka reagoi kantoaaltogeneraattorista (130, 132, 134) tulevalle ulostulosignaalille muodostaen ohjaussignaalin, jota käytetään RT-kantoaaltogeneraattorin 15 jatkuvan värähtelyn ylläpitämiseen, ja väline (200) tallenne tun datan kanssa takaisin lähetettävän RT-kantoaallon modu-loimiseen, tunnettu siitä, että liipaisuväline (142, 148) liipaisee RT-kantoaaltogeneraattorin (130, 132, 134) aktivoimisen, kun etukäteen määritelty energiamäärä on energia-20 akussa (136), että RT-kantoaaltogeneraattoriin (130, 132, 134. kuuluu rinnakkaisresonanssipiiri (130), joka toimii myös RT-kyselypulssin vastaanottajana ja johon kuuluu kela (132) ja kondensaattori (134), että väline (158) ohjaussignaalin muodostamiseksi tuottaa ohjaussignaalin kussakin tapauksessa 25 sen jälkeen, kun etukäteen määritelty määrä RT-kantoaaltoja on lähetetty RT-kantoaaltogeneraattorin (130, 132, 134) kautta, ja että ohjaussignaali aloittaa ylläpitopulssin, jolla on etukäteen määritelty kestoaika, kohdistamisen RT-kantoaaltogeneraattoriin (130, 132, 130).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lähetinvastaanotinjär jestelmä, tunnettu siitä, että välineeseen RT-kantoaaltogeneraattorin aktivoimisen liipaisemiseksi kuuluu RT-kynnysilmai-• sin (142) ja tasajännitekynnysilmaisin (148), että kaksi kyn- nysilmaisinta (142, 148) on kytketty liipaisupiirivälineeseen 35 (154), joka heti kun RT-kyselypulssin taso laskee etukäteen määritellyn arvon alapuolelle ja energia-akun (136) ulostulossa on etukäteen määritellyn suuruinen tasajännite, tuottaa aloitussignaalin, joka aloittaa RT-kantoaaltogeneraattorin (130, 132, 134) aktivoimisen. 20 9 4 1 84

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen lähetinvastaanotinjärjestelmä, tunnettu siitä, että aktivoimisväline (184) aloittaa tasavirran kulun rinnakkaisresonanssipiirin (130) kelan (132) läpi etukäteen määritellyksi ajaksi.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen lähetinvastaanotinjär- jestelmä, tunnettu siitä, että aktivoimisväline, joka on yhdistetty liipaisupiirivälineeseen ja reagoi kehitettyyn aloitussignaaliin, on ensimmäinen monostabiili liipaisinpiiri (184) , joka sen jälkeen aiheuttaa herätepulssin, joka määrää io rinnakkaisresonanssipiirin (130) kelan (132) läpi kulkevan virran kestoajan.

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen lähe-tinvastaanotinjärjestelmä, tunnettu siitä, että ohjaussignaali liipaisee toisen monostabiilin liipaisinpiirin (192) , joka 15 sen jälkeen aiheuttaa ylläpitopulssin, joka saa aikaan sen kestoaikana tasavirran, joka kulkee rinnakkaisresonanssipiirin (130) kelan (132) läpi.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lähetinvastaanotinjärjestelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu lisäksi muistiko väline (168), johon vastausyksikkövälineellä (12) kysely- yksikkövälineelle (10) palautettavaa dataa tallennetaan, modulointilaite (198, 200), joka on liitetty muistivälineeseen (168) ja kantoaaltogeneraattoriin (130, 132, 134), jolloin muistiväline (168) reagoi ohjaussignaaliin siihen talks lennetun datan syöttämiseksi modulointilaitteeseen (198, 200) kantoaallon moduloimiseksi.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lähetinvastaanotinjärjestelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu lisäksi siirto-rekisteri (172), joka on yhdistetty muistivälineen (168) ja 10 modulointilaitteen (198, 200) väliin, jakopiiriväline (160) ohjaussignaalin vastaanottamiseksi ja kellosignaalin muodostamiseksi siitä harvemmin toistuvalla * ;*· taajuudella, laskuriväline (178), joka on yhdistetty muistivälinee-35 seen (168) muistivälineeseen (168) kohdistettujen kellopuls- sien laskemiseksi, joka muistiväline (168) syöttää dataa modulointilait-teelle (198, 200) siirtorekisterin (172) kautta, johon muis- 2i >4184 tiväline (168) vie siihen tallennettua dataa ajastetussa järjestyksessä kellosignaalin ohjaamana, ja joka laskuriväline (178) vasteena kullekin muistivälineeseen (168) viedylle kellopulssille lisää ja reagoi etukä-5 teen määriteltyyn kellopulssien lukumäärään, joka osoittaa, että kaikki data on viety muistivälineestä (168) siirtorekis-teriin (172), vieden jakajapiirivälineen (160) synnyttämän kellosignaalin siirtorekisteriin (172) kantoaallosta johdetun kellosignaalin asemesta.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen lähetinvastaanotinjär jestelmä, tunnettu siitä, että siirtorekisteri (172) on järjestetty siten, että siinä on takaisinkytkentäjohto sen ulostulosta sen sisäänmenoon, jotta siihen syötettyä dataa voidaan kierrättää siinä niin kauan kuin siihen kohdistetaan 15 kellosignaaleja, ja joka siirtorekisteri (172) toimii sisältämänsä datan syöttämiseksi sen ulostulosta modulointilait-teelle (198, 200) niin kauan kuin kantoaaltogeneraattori (130, 132, 134) aikaansaa kantoaaltoja.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen lähetinvastaanotinjär- 20 jestelmä, tunnettu siitä, että modulointilaite (198, 200) on rakenteeltaan sellainen, että se muuttaa kantoaallon taajuutta siihen muistivälineestä (168) syötetystä datasta riippuen.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen lähetinvastaanotinjärjestelmä, tunnettu siitä, että modulointilaite (198, 200) 25 käsittää kondensaattorin (198) ja kytkinvälineen (200), joka on yhdistetty kondensaattoriin (198) ja järjestetty suljetti tuun tai avattuun asentoon riippuen siitä, onko data toimin nallisesti kytkettynä tai kytkemättömänä kantoaaltogeneraat-torin (130, 132, 134) suhteen.

11. Patenttivaatimuksen 6 mukainen lähetinvastaanotinjär jestelmä, tunnettu siitä, että muistiväline (168) on ohjelmoitava lukumuisti (168).

* 12. Patenttivaatimuksen 6 mukainen lähetinvastaanotinjär- jestelmä, tunnettu siitä, että muistiväline (168) on ohjel-35 moitava suorasaantimuisti.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen lähetinvastaanotin järjestelmä, tunnettu siitä, että vastausyksikkövälineeseen (12) kuuluu lisäksi dataprosessori, joka on yhdistetty suorasaan- 22 94184 timuistiin takaisin kysely-yksikköön (10) lähetettävän datan synnyttämiseksi ja datan viemiseksi suorasaantimuistiin.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen lähetinvastaanotinjärjestelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu lisäksi anturi-5 väline (204), joka on herkkä etukäteen määritellyille fysi kaalisille parametreille vastausyksikkövälineen (12) ympäristössä ja yhdistetty dataprosessoriin (202), joka reagoi anturivälineestä (204) tuleviin ulostulosignaaleihin synnyttäessään suorasaantimuistiin vietävää dataa. io

15. Patenttivaatimuksen 13 mukainen lähetinvastaanotinjär- jestelmä, tunnettu siitä, että ainakin yhtä kysely-yksikkövä-lineen (10) lähettimen kautta lähetettyä kyselypulssia on moduloitu niin, että se sisältää yhden tai useamman vastaus-yksikön (12) tietyn osoitteen, jolla vastausyksiköllä (12) on 15 osoite, joka vastaa siihen kyselypulssiin sisältyvää osoi tetta, joka reagoi kyselypulssin vastaanottoon, kun moduloitu kantoaalto, jossa on dataa, palautetaan kysely-yksikköväli-neeseen (10), jolloin vastausyksikkövälineessä (12) on lisäksi demo-20 dulaattoripiiriväline (212) kysely-yksikkövälineen (10) vastaanottamiseksi ja siinä olevan osoitteen määrittämiseksi; jolloin dataprosessori (202) tekee vastausyksikköväli-neelle (12) mahdolliseksi lähettää tallennettua dataa takaisin kysely-yksikkövälineelle (10) vastauksena vertailulle 25 demodulaattoripiirivälineen (212) määrittämän osoitteen ja vastausyksikkövälineeseen (212) tallennetun osoitteen välillä ’ vertaillun osoitteen identiteetin määrittämiseksi.

16. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lähetinvastaanotinjärjestelmä, tunnettu siitä, että kysely-yksikkövälineen (10) 30 lähetin lähetettyään ensimmäisen kyselypulssin pystyy lähet tämään lisäkyselypulssin suuremmalla lähetysteholla etukäteen määritellyn aikavälin jälkeen ensimmäisen kyselypulssin lähettämisestä.

17. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lähetinvastaanotinjär- 35 jestelmä, tunnettu siitä, että kysely-yksikkövälineen (10) vastaanottimeen kuuluu suorasaantimuisti (66) vastausyksikkövälineen (12) takaisin lähettämän datan vastaanottamiseksi.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen lähetinvastaanotinjärjestelmä, tunnettu siitä, että kysely-yksikkövälineeseen (10) 23 94184 kuuluu lisäksi välineet (70, 18, 100, 98, 20, 96, 104, 16), jotka on yhdistetty sen vastaanottimeen kuuluvaan suorasaan-timuistiin (66) , mikä mahdollistaa suorasaantimuistiin (66) tallennetun datan siirron keskusyksikköön. i » 24 9 4 1 84