FI91301B - Höyrylaatikko - Google Patents

Description

91301 Höyrylaatikko Tämän keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdannon mukainen höyrylaatikko paperirainan poikkisuuntaisesti profiloitua kostuttamista ja 5 lämmittämistä varten.

Paperin kiiltoa kalanteroinnin jälkeen voidaan lisätä kuumentamalla ja kostuttamalla rainaa ennen kalanterointia tai kalanteroinnin aikana höyryn avulla. Höyrytystä voidaan käyttää kaikkien kalanterointimenetelmien 10 yhteydessä. Höyry puhalletaan rainalle höyry laatikon kautta. Koska kalan-teroitavan paperin ominaisuudet vaihtelevat, höyrylaatikko on yleensä jaettu rainan poikkisuunnassa riippumattomasti ohjattaviin sektoreihin. Sektoreittaan ohjattavan höyrynsyötön avulla voidaan tasata rainan kos-teusprofiilia sekä vähentää rainan paksuus- ja karheusvaihteluiden vaiku-15 tusta kalanteroidun paperin tasaisuuteen ja kiiltoon. Höyrynsyötön avulla voidaan poistaa myös paperin karheuden toispuoleisuus höyryttämällä rainan karheampaa puolta enemmän kuin sen vastakkaista puolta. Höyrytyksen päätarkoituksena on kuitenkin lisätä paperin kiiltoa kalanteroinnin jälkeen ja saada aikaan tasainen kiilto koko paper irainan leveydellä.

20

Riittävän kiillon aikaansaamiseksi tarvittava höyrymäärä on päällystetyillä papereilla melko pieni, tyypillisesti 2-10 kg/m/h. Päällystämättömille papereille höyryä syötetään enemmän, 20 - 100 kg/m/h. Pienen höy-rymäärän syöttäminen nopeasti liikkuvalle rainalle aiheuttaa useita on-25 gelmia. Usein höyryä joudutaankin puhaltamaan rainalle enemmän kuin se pystyy absorboimaan. Tällöin höyryä pääsee vuotamaan höyrytyskohdan ympäristöön, jossa se nopeasti kondensoituu kaikille kylmille pinnoille. Tällaisia höyryvuotoja esiintyy aina höyry laatikoita käytettäessä. Erityisen haitallista on hyöryn kondensoituminen kalanteroitavan rainan kylmille 30 osille ja kalanterin teloille. Tämä johtaa paperin liialliseen kostumi-seen ja sen pinnan laadun heikkenemiseen. Liiallinen kosteus rainan pinnassa aiheuttaa pinnoitteen kuplimista ja tarttumista kalanterin teloihin. Tiivistynyt kosteus muodostuu helposti pisaroiksi, jotka rainan pinnalle joutuessaan pilaavat pinnoitteen.

Profiloivassa höyrytyksessä höyrytyssektoreita kytketään päälle ja pois höyryn tarpeen mukaan. Kun jonkin sektorin tai koko höyry laatikon kautta 35 2 ei puhalleta höyryä, nopeasti liikkuvan rainan mukanaan kuljettama runsas ilmamäärä jäähdyttää höyrylaatikon osia nopeasti. Tällöin sen sisään tiivistyy helposti vettä, joka saattaa sylkeytyä rainalle, kun höyry kytketään takaisin päälle. Tällainen pisarointi pilaa pinnoitetun paperin.

5 Vastaava tilanne syntyy höyrytystä kylmänä aloitettaessa. Kondenssiveden syntymistä ja sen joutumista pinnoitettavalle rainalle on yritetty estää lämmittämällä laatikkoa höyryn tai sähkön avulla sekä erityyppisten ve-denkeruukourujen ja niihin liitettyjen vedenpoistoyhteiden avulla.

10 US-patenttijulkaisussa 4,786,569 on kuvattu laite, jossa ylimääräisen puhallushöyryn siirtyminen höyry laatikosta ympäristöön on estetty imu-laitteen avulla. Imulaitteella voidaan estää höyryn leviäminen ympäristöön, mutta epäjatkuvan käytön aiheuttamaa tiivistymistä ja siitä johtuvaa pisarointia ei ole estetty, joten tämä laite ei sovellu epäjatkuvaan 15 käyttöön ja rainan kosteusprofiilin poikkisuuntaiseen säätöön.

Eurooppalaisessa hakemus julkaisussa 0 380 413 on kuvattu höyrynsyöttö-laite, jossa tiivistyneen veden joutuminen rainalle on estetty. Tässä laitteessa on kutakin höyrynsyöttösektoria varten säädettävä venttiili, 2 0 jonka avulla rainalle virtaavan höyryn määrää säädetään. Höyry ohjataan venttiilistä solakkoon, jossa sen virtaussuuntaa muutetaan, jolloin höyryn mukana mahdollisesti oleva vesi erottuu ja voidaan johtaa pois höy-rynsyöttölaitteesta. Tämä laitteen ja erityisesti sen suuttimien ja solako iden rakenne on monimutkainen, ja vedenerotussolakoiden rakenteesta 25 johtuen se on asennettava siten, että höyry puhalletaan suutinsolakosta ylöspäin. Tämä laite on siis aina sijoitettava rainan alapuolelle, mikä rajoittaa sen käyttömahdollisuuksia, ja mm. samanaikainen kaksipuolinen hyöryttäminen on tällä laitteella mahdotonta. Yläpuolista höyrytystä tarvitaan usein erityisesti ns. softkalanteroinnissa. Lisäksi vesi-30 pisaroiden joutumista rainalle on pyritty estämään sijoittamalla höyryn-syöttölaite melko kauaksi rainasta. Tällöin kuitenkin höyry jäähtyy voimakkaasti ennen osumistaan rainaan tämän kuljettaman ilmavirran vaikutuksesta, ja rainaan kohdistuva lämpövaikutus jää huonoksi. Lisäksi höyryä saattaa tiivistyä vedeksi höyryn lämpötilan laskiessa, jolloin tiivisty-35 nyt vesi puhaltuu suoraan rainalle ja pilaa pinnoitteen.

91301 3 US-patenttijulkaisussa 4,945,654 on kuvattu laite, jossa veden tiivistyminen on estetty pitämällä laite jatkuvasti yli 100°C:n lämpötilassa. Höyryn lämpötila nostetaan laitteen höyrynsyöttökammiossa olevien lämmittimien avulla riittävän korkeaksi. Laitteen pitäminen riittävän kor-5 keassa lämpötilassa ja höyryn lämmittäminen höyrykammiosssa kuluttaa paljon energiaa, joten tämän laitteen käyttäminen ei ole edullista.

Lisäksi tunnetaan paperirainan kuivattamiseen käytettäviä ali-painesuuttimia muistuttava höyrysuutinratkaisu. Tässä ratkaisussa höyry 10 puhalletaan rainan kulkusuuntaa vastaan rainan ja sitä lähellä olevan tason väliin. Taso ja suutinraon jättöreuna pidetään lär^iminä puhal-lushöyryn avulla, ja siten pyritään estämään höyryn tiivistyminen vedeksi ja veden joutuminen rainalle. Tällaisen suutinrakenteen avulla höyry voidaan puhaltaa rainalle erittäin läheltä ja lämmönsiirtyminen on tehokas-15 ta. Kuitenkin jonkin suutinsektorin ollessa pitkään käyttämättömänä sen suutinrakoon yhteydessä olevaan höyrykammioon saattaa tiivistyä vettä, joka joutuu helposti rainalle höyrynpuhalluksen alkaessa. Lisäksi suuttunen jättöreunan lämmitysjärjestelyt ovat melko monimutkaiset. Puhallettavan höyryn määrää säädetään suuttuneen syötettävää höyrymäärää muutta- 2 0 maila. Näinollen höyryn virtausnopeus suuttunen kammioissa vaihtelee.

Paper irainan höyryttämistä ja erilaisia höyry laatikkoratkaisu ja on edellisten lisäksi kuvattu julkaisuissa FI 912692, FI 882845, FT 71966, US 4 642 164, US 4 543 737, US 4 945 654 ja US 4 765 067.

25 Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan höyry laatikko, jossa nestemäisen veden joutuminen kalanteroitavalle rainalle on estetty ja saavutetaan hyvä höyrytysprofiilin säädettävyys.

30 Keksintö perustuu siihen, että höyry laatikon jokaiseen höyryn syöttöä ohjaavaan venttiiliin järjestetään höyryn kiertovirtauskanava, jonka kautta puhallettavan höyryn avulla venttiili pidetään lämpimänä ja höyryn tiivistyminen nestemäiseksi vedeksi estetään.

3 5 Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle höyry laatikoi le on tun nusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkki osassa.

4

Keksinnön avulla saavutetaan huomattavia etuja.

Tässä laitteessa kuuman höyryn rajapinta saadaan lähelle sitä kehtaa, missä höyry syötetään rainalle. Laitteessa ei siten muodostu kylmää 5 aluetta kun höyryn syöttö keskeytetään, ja höyry ei pääse tällöin tiivistymään vedeksi. Kiertovirtauskanavan kautta virtaava höyry pitää venttiilin kuumana lepotilassa ja puhaltaa venttiiliin mahdollisesti tiivistyvän veden pois. Kiertovirtauksen ja kylmien alueiden poiston ansiosta vettä ei pääse tiivistymään venttiiliin ja höyrynsyöttökanaviin. Tämän 10 ansiosta höyryn syötön alkaessa ei esiinny höyry laatikoilla yleistä pisa-rointia höyrytyksen alkessa. Pisaroinnin esto on välttämätöntä profiloivassa höyrytyksessä, koska tällöin höyry laatikon vierekkäisissä sektoreissa olevia venttiileitä suljetaan ja aukaistaan usein halutun rainan kosteusprofiilin aikaansaamiseksi. Sektorin höyrynsyöttöä aloitettaessa 15 ei saa esiintyä viivettä, jotta saavutetaan hyvä profiilin säädettävyys ja pystytään seuraamaan riittävän nopeasti rainan ominaisuuksien muutoksia.

Tämän keksinnön mukaiseen höyry laatikkoon voidaan sijoittaa rinnakkain 2 0 useita venttiilejä, joiden tilavuusvirta-alueet ovat erisuuruiset. Tällaisen ratkaisun avulla rainalle puhallettavan höyryn määrää voidaan säätää laajalla alueella. Eri säätöalueille voi olla omat venttiilinsä, koska jos suuren venttiilin kautta puhallettaisiin pieni tilavuusvirta, saattaa virtauksen nopeus jäädä pieneksi ja höyry ei osu tehokkaasti rai- 2 5 nan pintaan. Tällöin hitaasti virtaava höyry jäähtyisi ennen rainalle osumistaan, jolloin osa höyrystä tiivistyisi nestemäiseksi vedeksi joka pilaisi rainan pinnan. Lisäksi laitteen rakenne on sellainen, että se voidaan asentaa sekä rainan ylä- että alapuolelle, minkä ansiosta rainan vastakkaisten puolten höyrytysvyöhykkeet saadaan lähelle toisiaan, mikä 3 0 helpottaa paperin ominaisuuksien pitämistä rainan molemmilla puolilla samanlaisina. Höyry laatikko asennetaan lähelle rainaa, jolloin saavutetaan hyvä lämmön ja kosteuden siirtyvyys. Keksinnön mukainen laatikko on muotoiltu siten, etä höyryn sivuun puhaltumista on oleellisesti vähennetty, jolloin hukkaenergian määrä jää pieneksi eikä turhaa ympäristön 35 lämpötilan ja kosteuden lisääntymistä tapahdu.

91301 5

Keksintöä selitetään seuraavassa tarkemmin oheisten piirustusten avulla.

Kuvio 1 kaaviokuva yhdestä keksinnön mukaisen höyry laatikon suoritusmuodosta.

5

Kuvio 2 on osittain leikattu osakuva kuvion 1 höyry laatikosta.

Kuvio 3 on poikkileikkauskuva kuviosta 2.

10 Kuvio 4 esittää halkileikkauksena keksinnön mukaisessa höyry laatikossa käytettävää kolmitieventtiiliä.

Kuvio 5 on poikkileikkaus kuvioi 1 höyry laatikon päädystä.

15 Höyrylaatikko voidaan sijoittaa paperirainan l alapuolelle tai kuvion 1 mukaisesti rainan yläpuolelle. Laatikkoa ympäröi kuorirakenne 2, jonka sisälle höyry laatikon osat on sijoitettu. Höyry syötetään laatikkoon syöttöputken 3 kautta, ja rainalle 1 tulevan höyryn määrää säädetään venttiileillä 5-7. Höyry puhalletaan rainalle 1 jakosäleikön 4 läpi.

20 Venttiilit 5 - 7 on jaettu kolmen venttiilin ryhmiksi. Jokaiseen ryhmään kuuluu kolme erikokoista venttiiliä ja jokaiseen höyry laatikon pituussuuntaiseen säätösektoriin on sijoitettu yksi venttiiliryhmä. Erisuuruisten venttiilien avulla saadaan höyrymäärän säätöalue laajaksi. Rainalle l puhallettavan höyryn liike-energian on oltava niin suuri, että sillä 25 saadaan kaavatuksi rainan 1 mukanaan kuljettama ilma pois rainalta 1, jotta höyry pääsee lämmittämään rainaa. Pienillä tilavuusvirroilla (2 -20 kg/m/h) höyryn nopeus jää suuressa venttiilissä niin pieneksi, että höyry ei puhallu rainalle 1. Pienempää venttiiliä käyttämällä höyryn liike-energia saadaan pienilläkin tilavuusvirroilla riittävän suureksi.

30

Kuviossa 2 on esitetty yksi kuvion 1 höyry laatikon säätösektori halki-leikattuna. Venttiilit 5 - 7 on kiinnitetty välipalkkiin 8, jonka läpi niiden puhalluskanavat 10 kulkevat. Puhalluskanavat 10 avautuvat väli-palkin 8, väliseinien 11 ja rei'itetyn jakosäleikön rajaamaan puhallus-35 tilaan 16. Kanavien 10 avautumiskohtaa vastapäätä on välimatkan päähän sovitettu tasauslevy 13, johon venttiilien puhalluskanavista 10 tuleva 6 höyrysuihku osuu. Tasauslevy 13 jakaa höyryvirran säätösektorin alueelle ja estää höyryssä mahdollisesti vielä olevia vesipisaroita puhaltumasta rainalle 1.

5 Höyryn lämpötilaa puhallustilassa 16 valvotaan anturilla 14. Välipä Ikissa 8 on lisäksi on lisäksi kanavat 9 ja 15, joiden tarkoitus selitetään myöhemmin.

Kuviosta 3 nähdään höyry laatikon höyrynvirtauskanavien järjestely. Puhal-10 lustilan 16 molemmilla puolilla on höyrykammiot 25 ja 26. Nämä kammiot 25, 26 on yhdistetty yhdyskanavalla 15. Toiseen höyrykammioon 25 on höyryn syöttöputki 3 yhdistetty. Vastakkaisesta höyrykammiosta 26 lähtee venttiilille 5 johtava höyryn tuloputki 9, ja venttiilin 5 yläosasta lähtee paluuputki 27, jonka kautta venttiileiden lämmityksessä käytettävä 15 höyry johdetaan takaisin lauhdelinjaan. Venttiililtä 5 lähtevä höyrynpu-halluskanava 10 päättyy puhallustilaan 16. Kun paineenalaista höyryä syötetään syöttöputken 3 kautta ensimmäiseen kammioon 25, kammio kuumenee. Höyry virtaa edelleen yhdyskanavan kautta toiseen kammioon 26 ja lämmittää sitä. Höyrytilan 16 molemmilla puolilla ja rainaa 1 vasten on 20 siten jatkuvasti lämpimät pinnat, joille ei pääse tiivistymään vettä, ja puhallustilan 16 lämpötila on jatkuvasti likimain sama kuin höyrykamraioi-den (25, 26) lämpötila.

Toisesta kammiosta 26 höyry virtaa venttiilin 5 höyryn tuloputkeen 9.

25 Venttiili on kolmitieventtiili, jonka yksi mahdollinen suoritusmuoto on esitetty kuviossa 4. Venttiilissä on virtauskammio, johon liittyy kolme kanavaa 22, 23 ja 24. Tulokanava 22 on höyry laatikossa yhdistetty venttiilin höyryn tuloputkeen 9. Venttiilin puhalluskanava 23 liittyy höy-rynpuhalloskana vaan 10 ja kiertokanava 24 liitoskappaleen 18 välityksellä 30 paluuputkeen 27. Venttiilin virtauskammiossa on sulkukappale 20, jonka päissä on tiivistimet 21. Venttiiliä ohjataan sähköisesti kelan 19 avulla. Kun rainalle 1 tarvitaan jollakin sektorilla höyryä, sulkukappale 20 ohjataan kiertokanavan 24 aukkoa vasten, jolloin tiivistin 21 sulkee kiertokanavan 24. Tällöin tuloputken 9 kautta venttiilin tulakanavaan 22 3 5 tuleva höyry puhaltuu venttiilin virtauskammion kautta venttiilin puhal-luskanavan 23 kautta höyrynpuhalluskanavaan 10. Kun höyryn virtaus halu- 91301 7 taan keskeyttää, sulkukappale 20 ohjataan puhalluskanavan 23 aukkoa vasten, jolloin höyry virtaa tulakanavasta 22 virtauskainmion kautta kierto-kanavaan 24 ja edelleen paluuputkeen 27. Tällöin kuuma höyry kiertää koko höyry laatikon höyrynkierron kautta ja palautuu höyryn jakolaitteiston 5 lauhdelinjaan. Koska höyry kiertää jatkuvasti laitteen koko höyrynkierron läpi, kaikki höyryn kanssa yhteydessä olevat osat pysyvät kuumina eikä laitteen kanaviin ja kammioihin pääse tiivistymään vettä. Erityisen tärkeää jatkuva höyrynkierto on venttiilissä 5. Tavanomaisissa venttiileissä höyry ei kulje suljetun venttiilin läpi, jolloin liikkumaton höyry tii- 10 vistyy vedeksi, vaikka venttiili pysyisikin kohtuullisen lämpimänä. Venttiiliin tiivistynyt vesi sylkeytyy venttiilin avautuessa rainalle 1 ja pilaa rainan pinnan.

Koska jokaisessa höyry laatikon säätösektorissa on useita venttiilejä, 15 tässä esimerkissä kolme (5, 6, 7) niin jonkin venttiilin ollessa käytössä höyry kiertää lämmityskierrolla muiden venttiileiden läpi. Useiden venttiilien käyttäminen ei ole ollut aiemmin mahdollista suljettuun venttiiliin tiivistyneen veden takia.

20 Kuviossa 5 on esitetty höyrykammioiden 25 ja 26 lauhdeveden poistojärjestely. Toisen kammion, tässä kammion 26, päätyihin on sijoitettu kaksi ve-denpoistoyhdettä 28. Toista yhteistä käytetään vedenpoistoon ja vastaavasti toinen on suljettu tulpalla 29. Käytettävä yhde valitaan sen mukaan, sijoitetaanko höyry laatikko rainan ylä- vai alapuolelle. Höyrykam- 2 5 miot 25 ja 26 on yhdistetty höyry laatikon päissä olevilla yhdyskanavilla 30, joiden kautta kammioihin mahdollisesti tiivistyvä vesi pääsee virtaamaan poistoyhteille 28. Poistoyhteet 28 ovat aivan laatikon päissä laatikon rainan ulkopuolelle ulottuvalla osalla. Lauhdeveden poisto voidaan järjestää muullakin tavalla, esimerkiksi sijoittamalla poistoyhteet laa- 3 0 tikon päätyihin.

Edellä esitetyn edullisimman suoritusmuodon lisäksi tällä keksinnöllä on muitakin suoritusmuotoja.

35 Höyryventtiileiden rakenne ja lukumäärä voi vaihdella kulloisenkin tarpeen mukaan. Venttiilin on kuitenkin oltava aina vähintään kolmi- 8 tieventtiili, jotta sen kautta on mahdollista järjestää höyryn paluukier-to puhalluskanavan ollessa suljettuna. On myös ajateltavissa, että venttiilinä käytettäisiin säätöventtiiliä, jonka avulla muutetaisiin rainalle puhallettavan höyryn ja paluuhöyryn suhteellisia osuuksia, jolloin paluu-5 kierto toimisi myös silloin kun höyryä puhalletaan rainalle. Tällä tavoin voitaisiin esimerkiksi lisätä kiertävän höyryn määrää, jolloin höyry laatikko olisi mahdollista pitää suuremman höyrymäärän avulla kuumempana. Laitteessa voi olla useita höyrynsyöttösektoreita peräkkäin rainan kul-kusuunnaassa. Tällaisessa höyrylaatikossa voisi olla esimerkiksi kolme 10 peräkkäistä höyrykammiota ja kaksi puhallustilaa niiden välissä.

Keksinnön mukaisen höyry laatikon höyryputkistojen ja höyrykanavien sekä kammioiden rakenne ja sijoittelu voi vaihdella. Venttiilille höyryä syöttävän tuloputken pää ei kuitenkaan saa olla liian lähellä höyrykammion 15 ala- tai yläosaa, jotta kammioon mahdollisesti tiivistyvä vesi ei pääse venttiilille. Edullinen sijainti on likimain kammion seinämän keskikohdalla, jolloin höyry laatikko voidaan asentaa ilman rakenteellisia muutoksia valinnaisesti rainan ylä- tai alapuolelle. Kuumaa höyryä voidaan ensimmäisen höyrykammion lisäksi tai sijasta syöttää muuallekin laitteen 2 0 höyrykiertoon, esimerkiksi suoraan venttiiliille tai toiseen höyrykammi-oon.

Claims (7)

91301 9

1. Höyry laatikko, joka käsittää elimet (4, 10, 13, 16) höyryn jakamiseksi käsiteltävälle rainalle (1), ainakin yhden höyrynjakoelimiin liittyvän 5 venttiilin (5, 6, 7), jolla höyryn puhallusta rainalle (1) voidaan ohjata, ja elimet (3, 25, 15, 16, 9) kuuman höyryn syöttämiseksi venttiilille (5,6,7), tunnettu siitä, että - kussakin venttiilissä (5, 6, 7) on ainakin kolme höyry- 10 kanavaa, nimittäin tulokanava (22) höyryn syöttämiseksi venttiilille, venttiilin puhalluskanava (23) höyryn syöttämiseksi rainalle (1) ja kiertokanava (24) höyryn paluukiertoa varten, sekä sulkuelin (20) tulokanavasta (22) tulevan höyryn kulun ohjaamiseksi ja jakamiseksi venttiilin puhalluskanavan (23) ja 15 kiertokanavan (24) välillä, ja - venttiileiden (5, 6, 7) kiertokanaviin (24) on yhdistetty paluuputki (27), jonka kautta venttiilin (5, 6, 7) kierto-kanavaan (24) ohjattu höyry voidaan johtaa esimerkiksi höyryn- 20 jakolaitteiston lauhdelinjaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen höyry laatikko, joka käsittää höyry laatikon pituussuunnassa sektoreihin jaetun, yhdeltä sivultaan ainakin osittain avoimen puhallustilan (16), tunnettu siitä, että jokaisessa 25 sektorissa on ainakin kolme venttiiliä (5, 6, 7), joiden puhalluskanavat (23) on yhdistetty niiltä lähtevällä höyrynpuhalluskanavalla (10) puhal-lustilaan (16).

3. Angläda enligt patentkravet 2, kännetecknad av ätminstone 30 tvä ängkaramare (25, 26) san är anordnade pä motsatta sidor av bläs- ningsutrymmet (16), sä att en vägg i en kararaare (25, 26) utgär en vägg i bläsningsutrymrnet (16) och en annan vägg i kamrama (25, 26) ligger raot banan (1).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen höyry laatikko, tunnettu aina-30 kin kahdesta höyrykammiosta (25, 26), jotka on sovitettu ainakin yhden puhallustilan (16) vastakkaisille puolille siten, että kammion (25, 26) yksi seinämä muodostaa puhallustilan (16) yhden seinämän ja kammioiden (25, 26) toinen seinämä on rainaa (1) kohti.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen höyrylaatikko, tunnettu siitä, että höyryn tuloputki (3) on liitetty ensimmäiseen höyrykammioon (25), 10 ensimmäinen kammio (25) on liitetty ainakin yhdellä yhdyskanavalla (15) toiseen kammioon (26) ja toinen kammio (26) on liitetty tuloputkilla (9) venttiileiden (5, 6, 7) tulokanavaan (22), venttiileiden (5, 6, 7) kierto-kanavat (24) on yhdistetty paluuputkella (27) ja venttiileiden puhallus-5 kanavat (23) on yhdistetty höyrynpuhalluskanavilla (10) puhallustilaan (16), jolloin venttiileiden (5, 6, 7) avulla voidaan muodostaa höyryn kierto joko rainalle (1) tai venttiilin (5, 6, 7) kautta paluuputkeen (27).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen höyry laatikko, tunn ettu siitä, että höyrykammioiden (25, 26) välisten yhdyskanavien (15) höyrykammi-oihin (25, 26) avautuvat aukot sijaitsevat välimatkan päässä kammioiden (25, 26) ylä- ja alaseinämistä.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen höyry laatikko, tu nnettu sii tä, että venttiileiden (5, 6, 7) tuloputkien (9) aukot sijaitsevat välimatkan päässä toisen kammion ylä- ja alareunasta.

7. Patenttivaatimuksen 3 mukainen höyry laatikko, tunnettu siitä, 2. että höyrykammioita (25, 26) on ainakin kolme ja puhallustiloja (16) ainakin kaksi. 91301 11 1. Ängläda, onfattande organ (4, 10, 13, 16) för fördelning av änga över en bana (1) san skall behandlas, ätminstone en tili ängfördelningsarganen 5 kopplad ventil (5, 6, 7), raedelst vilken utbläsning av ängan pä banan (1) kan regleras, och organ (3, 25, 15, 16, 9) för inmatning av het änga tili ventilen (5,6,7), kännetecknad därav, att - varje ventil (5, 6, 7) uppvisar ätminstone tre ängkanaler, 10 nämligen en inlcppskanal (22) för inmatning av ängan tili ven tilen, en bläskanal (23) för ventilen för utmatning av ängan över banan (1), och en cirkulationskanal (24) för ätercirkule-ring av ängan, sarat ett spämdon (20) för styrning och uppdel-ning av änglappet miellän ventilens bläskanal (23) och cirku- 15 lationskanalen (24), och - tili ventilemas cibrkulationskanaler (24) är ett returrör (27) kcpplat, genam vilket den änga san är styrd tili cirkula-tionskanalen (24) kan ledas tili exeonpel tili kondenslinjen i 2 0 ängfördelningsanorxtiingen. 2. Ängläda enligt patentkravet l, omfattande ett i änglädans längdrikt-ning i sektorer uppdelat, pä ena sidan ätminstcne delvis öppet bläsnings-utrymine (16), kännetecknad därav, att varje sektor anfattar 25 ätminstone tre ventiler (5, 6, 7), vars bläskanaler (23) är förenade med bläsningsutryimiet (16) gencm en ängbläsningskanal (10) sam utgär frän bläskanalema.

4. Angläda enligt patentkravet 2, kännetecknad därav, att ett änginloppsrör (3) är kopplat tili en första ängkanmare (25), den 12 första kammaren (25) är kopplad via ätminstone en förbindelsekanal (15) tili den andra ängkammaren (26) och den andra kammaren är kopplad msdelst inloppsrör (9) tili ventilemas (5, 6, 7) inloppskanaler (22), verrtiler-nas (5, 6, 7) amloppskanaler (24) är förenade medelst ett returrör (27) 5 oc±i ventilemas bläskanaler (23) är förenade msd hjälp av ängbläsnings-kanaler (10) tili bläsningsutrymmet (16), varvid man mod hjälp av venti-lema (5, 6, 7) kan bilda ett ängcmlopp antingen till banan (1) eller genera en ventil (5, 6, 7) tili returröret (27). 10

5. Ängläda enligt patentkravet 4, kännetecknad därav, att kanalema (15) san löper mellan ängkamrama (25, 26) och förenar dessa är försedda med öppningar san mynnar ut mot ängkamrama (25, 26) och san ligger pä ett avständ frän kamramas (25, 26) Övre och nedre väggar. 15

6. Ängläda enligt patentkravet 4, kännetecknad därav, att öppningama i ventilemas (5, 6, 7) inloppskanaler (9) ligger pä ett avständ frän den Övre respektive dm nedre kanten i den andra kanmaren.

7. Ängläda enligt patentkravet 4, kännetecknad därav, att 20 den amfattar ätminstone tre ängkairanare (25, 26) och tvä bläsningsutrymnen (16).