FI87297C - Foerfarande foer att anvaenda ett utbredningsorgan till att breda ut material oever en yta samt utbredningsorgan foer att utfoera foerfarandet - Google Patents

Description

87297

Menetelmä levittimen käyttämiseksi materiaalin levittämiseksi pinnalle ja levitin menetelmän suorittamiseksi Förfarande för att använda ett utbredningsorgan 5 till att breda ut material över en yta samt utbredningsorgan för att utföra förfarandet 10 Tämä keksintö kohdistuu materiaalin levittämiseen pinnalle ja erityisesti, vaikkakaan ei yksinomaan, levittimeen lannoitteiden levittämiseksi rakeisessa tai jauhemaisessa muodossa maanviljelysmaalle.

Keksinnön kohteena on menetelmä levittimen, erityisesti lannoitteen 15 levittimen, käyttämiseksi materiaalin levittämiseksi pinnalle, joka levitin käsittää vähintään kaksi levitinelintä, jotka ovat liikutettavissa pystysuuntaisten pyörivien akseleiden ympäri.

Keksinnön kohteena on myös levitin menetelmän suorittamiseksi, jossa 20 levitin käsittää kartiosäiliön levitettävää materiaalia varten ja rungon, jossa on kiinnityslaitteet levittimen asentamiseksi kuljetusalustalle, kuten esim. traktoriin, ja joka levitin käsittää vähintään kaksi levitinelintä, jotka on asennettu runkoon niin, että ne ovat pyöritettävissä pystysuuntaisten akseleiden ympäri, ja on yhdistetty toisiinsa '*' 25 käyttöelimin niin, että ne pyörivät päinvastaisiin suuntiin levittimen . " toiminnan aikana.

I : Tunnettuja ovat levittimet, jotka käsittävät rungon ja levityslaitteen, • joka voi pyöriä akselin ympäri heittäen levitettävää materiaalia ja -.*· 30 jossa levittimessä on kiinnityselimet levittimen asentamiseksi kulje tusalustalle. Esimerkiksi DE-AS 1 180 562 esittää levittimen, joka : voidaan kiinnittää traktorin kolmipistenostolaitteeseen. Levitin voi daan saattaa vinoon asentoon normaaliin toimintakulkusuuntaan nähden siirtämällä yhtä traktorin kolmipistenostolaitteen kahdesta alanosto-35 varresta toisen nostovarren suhteen. Kuitenkin levittimen säätäminen vinoon asentoon on vain vaivoin suoritettavissa ja se vaatii hankalan mittauksen. Levittimen palauttaminen normaaliin vaakasuoraan asentoon on myöskin hankala työ ja on vain vaikeasti suoritettavissa.

2 87297 DE-AS 1 180 562 esittää myös levittimen, joka voidaan asentaa välirun-golle levittimen saattamiseksi vinoon asentoon. Tätä konstruktiota käyttäen levitintä voidaan vain hankalasti siirtää vinon asennon ja tasoasennon välillä. Tunnetuissa levittimissä kallistettua asentoa 5 käytetään siksi, että materiaali saadaan levitetyksi samalle tasaiselle etäisyydelle laitteen kummallakin puolella.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että levitinelimet varustetaan toiminnan aikana materiaalilla siten, 10 että kukin levitinelin levittää materiaalia vähintään olennaisesti pinnan tavallisen kaistaleen koko leveydelle, ja että levitysleveyden vähentämiseksi vain levittimen toiselle puolelle menetelmä käsittää levitinelimien kalustamisen kohtisuoraan kulun normaalisuuntaa vastaan alaspäin vinoon suuntaan mainitulle toiselle puolelle.

15

Esillä olevan keksinnön mukaiselle levittimelle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että levitinelimet on konstruoitu ja toiminnan aikana käytetyt sellaisella tavalla ja vastaanottavat toiminnan aikana materiaalia kartiosäiliön poistoaukosta sellaisella tavalla, että kukin levi-20 tinelin levittää materiaalia vähintään, olennaisesti pinnan tavallisen kaistaleen koko leveydelle, ja että vähintään yksi kiinnityslaite on säädettävissä ylöspäin ja alaspäin rungon suhteen ja toisten kiinni- ·,·. tyselimien suhteen levitinelimien asentamiseksi suhteessa pintaan va- • linnaisesti normaaliin käyttöasemaan, jossa levitinelimet levittävät 25 materiaalia yhtä suurelle etäisyydelle levittimen molemmille puolille, tai kallistettuun asemaan suhteessa pintaan materiaalin levittämiseksi • ·* vähennetylle levitysetäisyydelle levittimen toiselle puolelle.

·.·.· Tämän keksinnön mukaiset sovellutukset tarkoittavat levittimiä, jotka 30 voidaan helposti asettaa määrättyyn kallistettuun asentoon normaalista työasennosta tarkoituksella levittää materiaali yhdellä puolella pie-nemmälle etäisyydelle kuin laitteen normaalissa vaakasuorassa työasennossa. Tämä voidaan saavuttaa tekemällä osa kiinnityselimestä siirrettäväksi ylöspäin ja alaspäin rungon suhteen. Tämä osa kiinnityselimestä 35 voidaan silloin järjestää vähintään kahteen eri asentoon niin, että kiinnityselintä siirtämällä levitin voidaan saattaa kaltevaan asentoon 3 87297 ja levitysleveyttä levittimen yhdelle puolelle voidaan rajoittaa. Tällä tavoin materiaalia voidaan levittää pienemmälle etäisyydelle erityisesti käsiteltävien peltojen reunoja pitkin. Vinoa tai kallistettua asentoa voidaan siten käyttää niin, että materiaali levitetään tasaisesti 5 ja toivotulla syöttönopeudella pellon reunoille ilman, että levitintä tarvitsee muutoin säätää. Tätä ennen ns. sivuttaislevitys on vaatinut yhden tai useamman syöttöaukon sulkemista levityselimen pyörivän akselin suhteen, jotta saataisiin levitykselle vaadittu suunta. Tunnetuilla laitteilla ja menetelmillä on vaikeata saada toivottua tasaista levi-10 tysjakaumaa rajoitetulle leveydelle. Nämä probleemat on voitettu esillä olevan keksinnön mukaisissa levittimissä.

Keksinnön mukaisen levittimen edullinen sovellutus saadaan jos kiinni-tyselin käsittää kannatusvarren, joka voi kiertyä rungon suhteen olen-15 naisesti vaakasuoran kääntöakselin ympäri. Toisessa sovellutusmuodossa kiinnityselin käsittää levyn, joka on jäykästi kiinnitetty runkoon ja jossa on rako, jossa levittimen traktoriin kytkemistä varten tarkoitettu kytkinelin on käännettävissä runkoon nähden ja voidaan sijoittaa johonkin vähintäin kahdesta eri asennosta raossa. Siten kiinnityslait-20 teessä on vähän liikkuvia osia ja se on helposti valmistettavissa.

Esillä olevan keksinnön mukaisen levittimen lisäsovellutuksessa kiinni-·.·. tyslaite käsittää säätömekanismin, jolla ainakin osa kiinnityslaittees- · ta voidaan siirtää ylöspäin ja alaspäin rungon suhteen. Levittimen 25 kallistaminen voidaan siten suorittaa helposti.

"··*“ Vielä yhdessä esillä olevan keksinnön mukaisessa sovellutusmuodossa ’·' rungossa on vähintäin kaksi kiinnityspistettä, joista levitin voidaan kiinnittää kuljetusalustaan kuten traktoriin, jolloin nämä kaksi kiin-30 nityspistettä ovat yhdessä siirrettävissä levityslaitteen suhteen.

: Tällä tavoin levityslaitteen asentoa peitettävän pinnan suhteen voidaan helposti muuttaa materiaalin jakauman säätämiseksi peitettävälle pinnalle.

35 Eräs edullinen sovellutus saadaan, kun kiinnityspisteet ovat kiinnitys-rungossa, jota voidaan kääntää päärungon suhteen vaakasuoran kierto- 4 87297 kääntöakselin ympäri, jonka suunta on sama kuin levittimen normaali kulkusuunta. Tämä erityisesti antaa mahdollisuuden efektiivisesti säätää materiaalin levittämisen yhdelle puolelle peltoa.

5 Levittimessä voi olla syöttösuppilo, jonka yläosa on liitetty kiris-tyselimillä, kuten pulteilla, suppilon alaosaan, jossa esim. on syöttö-kouru, joka on tukevasti kiinnitetty runkoon. Se suppilon osa, jossa on laskuaukot, on edullisesti kiinnitetty levityslaitteen suhteen. Tällä tavoin materiaalin tasainen levitys varmistetaan, vaikka levitintä 10 käytettäisiin useinkin, koska laskuaukot säilyttävät aina asemansa jakeluelimeen nähden.

Materiaalin levitys paranee tehokkaasti kun syöttösuppilon alaosa varustetaan annostelulaitteella ja kun annostelulaitteen ja levityslait-15 teen välissä on syöttöelin. Syöttöelimen yläosa sijaitsee noin puolivälissä levityselimen heittosiipien korkeutta. Tällä tavoin varmistetaan riittävä materiaalin syöttö levityslaitteen heittosiiville niin, että materiaalin tasaista levitystä saadaan parannetuksi.

20 Levittimessä jarrutinelin voi olla sijoitettuna ainakin osittain levityselimen kehän osan läheisyyteen, jossa materiaalin heitto tapahtuu levityslaitteen toiminnan aikana, joka jarrutinelin vähentää levitys-laitteen heittämän materiaalin nopeutta niin, että vähintäin osa singotusta materiaalista leviää pienemmälle etäisyydelle levityselimestä 25 kuin mitä tapahtuisi ilman jarrutinelintä. Tällä tavoin levitintä voi-' daan käyttää peittämään pellon reunat ilman, että tarvitaan levittimen muita säätöjä kuin jarruelimen siirtäminen materiaalin levitystielle. Jarrutinlaite vähentää siten materiaalin nopeutta siinä määrin, että se tulee levitetyksi toivotulle sivuttaisetäisyydelle laitteesta, joka 30 etäisyys on pienempi kuin normaali etäisyys, jolle materiaali sivusuun-nassa levitetään.

Esillä olevan keksinnön paremmaksi ymmärtämiseksi ja sen esittämiseksi, miten keksintö voidaan toteuttaa, seuraavassa viitataan esimerkkeinä 35 oheisiin piirustuksiin, joissa 5 87297

Kuvio 1 esittää kaaviollisesti maanviljelyskoneen toimintareitin pellolla.

Kuvio 2 esittää kaaviollisesti levittimen levityskuviot vierekkäisillä 5 reiteillä.

Kuvio 3 on kaaviollinen tasokuvanto, joka vastaa kuviota 2.

Kuvio 4 on kaaviollinen takakuva kallistetusta levittimestä.

10

Kuvio 5 esittää kaaviollisesti levityskuviota, joka saadaan käyttäen levitintä, joka on kallistettu kuviossa 4 esitetyn mukaisesti.

Kuvio 6 on suurennettu etukuvanto levittimestä, joka on kallistettu 15 kuviossa 4 esitetyn mukaisesti.

Kuvio 7 vastaa kuviota 6, mutta esittää levitintä kallistettuna päinvastaiseen suuntaan.

20 Kuvio 8 on suurennettu poikkileikkaus kuvion 6 linjan VIII-VIII kohdalta.

Kuvio 9 on etukuvaanto eräästä toisesta kallistetun levittimen sovellu-tusmuodosta.

25 j Kuvio 10 vastaa kuviota 9, mutta esittää levittimen kallistettuna päin- .;. vastaiseen suuntaan.

, "" Kuvio 11 on suurennettu poikkileikkaus kuvion 9 linjan XI-XI kohdalta.

3£)

Kuvio 12 vastaa kuviota 11 mutta esittää toista sovellutusmuotoa.

Kuvio 13 on etukuvanto eräästä toisesta levittimen sovellutusmuodosta.

. 35 Kuvio 14 on sivukuvanto kuvion 13 mukaisesta levittimestä nähtynä kuvi- on 13 nuolen XIV suuntaan.

6 B7297

Kuvio 15 on osittainen suurennettu poikkileikkaus kuvioiden 13 ja 14 mukaisesta levittimestä.

Kuvio 16 on suurennettu poikkileikkaus linjan XVI-XVI kohdalta kuviossa 5 13.

Kuvio 17 on osittaispoikkileikkaus kuviossa 15 esitetyn linjan XVII-XVII kohdalta.

10 Kuvio 18 on leikkaus linjan XVIII-XVIII kohdalta kuviossa 17.

Kuvio 19 on poikkileikkaus, joka esittää jarrutinelintä.

Kuvio 20 vastaa kuviota 19, mutta esittää jarrutinelimen toisessa asen-15 nossa.

Kuvio 21 on kaaviollinen tasokuvanto levittimestä, joka on varustettu j arrutinelimin.

20 Kuvio 22 on suurennettu poikkileikkaus pitkin linjaa XXII-XXII kuviossa 21.

Kuvio 23 on tasokuvaanto levittimestä, joka on varustettu toisen tyyppisillä jarrutinelimillä.

.·; 25 - Kuvio 24 on kaaviollinen tasokuvanto levittimestä, jossa on vielä eräs toinen jarrutinelimen muoto.

Suoritettaessa eri toimia, joita viljeltävällä maalla tarvitaan, on 30 sopivinta ajaa työkoneita aina samoja reittejä. Näiden reittien sijain-• * ti määräytyy tavallisesti eräiden jakelulaitteiden, kuten sumuttimien kulusta, joita on ajettava pellolla useita kertoja kunkin kasvukauden aikana levitettäessä tai annosteltaessa aineita esim. rikkaruohojen tai tuholaisten torjumiseksi. Tämän vuoksi vierekkäiset ajot suoritetaan i: 7 87297 ajamalla pitkin peräkkäisiä reittirivejä 1,2,3 ja 4, jotka on kaavallisesti esitetty kuviossa 1. Näiden reittien välinen etäisyys määräytyy erityisesti levittimien tehokkaasta työleveydestä. Tavallisimmin levit-timet peittävät leveyden 15, joka on noin 12 m kummallakin puolen levi-5 tintä niin, että kokonaistyöleveys 5 on 24 m. Reitit, joita pitkin koneet kulkevat, ovat toisistaan etäisyydellä 6, joka on yhtä kuin levittimen kokonaistyöleveys 5. Puolet etäisyydestä 6 peittää kone, joka kulkee pitkin yhtä reittiä, esim. reittiä 3 ja toisen puolen kone, joka kulkee vierekkäistä paluureittiä (esim. reittiä 4).

10

Levittimiä, erityisesti lannoitteen levitystä varten, ajetaan sopivim-min myös pitkin reittejä 1,2,3 ja 4. Levittimien levitysleveydet valitaan niin, että niiden kulkiessa pitkin reittejä peitettävä pinta tulee saamaan toivotulla tavalla oikean määrän materiaalia pinta-alayksikköä 15 kohden. Kuvio 2 esittää kaaviollisesti levityskuviot 7 ja 8, jotka saadaan levittimellä, joka etenee pitkin reittiä 3 ja palaa pitkin reittiä 4. Levityskuviot 7 ja 8 peittävät kokonaisleveyden 9, joka on yhtä kuin kaksi kertaa kahden vierekkäisen reitin välinen etäisyys 6. Levittimet suunnitellaan sopivimmin siten, että kuviossa 2 esitetyn 20 mukaiset levityskuviot 7 ja 8 saavutetaan. Kun levitys tapahtuu koneen kulkiessa pitkin vierekkäisiä reittejä 3 ja 4, saadut levityskuviot, peittävät toisensa, reittien 3 ja 4 välillä kuten on esitetty kuviossa 2. Tällöin saavutetaan viivan 10 esittämä yhteinen kokonaislevitysku-vio, jolloin materiaali on jakautunut tasaisesti peitettävälle pinnal-25 le. Levitysviuhka, joka vastaa esitettyjä kuvioita 7 ja 8, voidaan : saavuttaa edullisella tavalla levittimellä, joka on varustettu kahdella levityslaitteella 11 ja 12, jotka pyörivät vastakkaisiin suuntiin, kuten nuolin 13 on esitetty. Koneet konstruoidaan sitten niin, että .*'* kumpikin levityslaitteista 11 ja 12 jakaa materiaalin yli koko leveyden 30 9. Näiden kahden levityslaitteen vastakkaisista pyörimissuunnista 13, • · levityslaitteet 11 ja 12 jakavat materiaalin symmetrisesti tason 14 suhteen, joka on suorassa kulmassa käsiteltävään pintaan nähden ja joka taso kulkee levittimen pituuskeskiviivan kautta keskeltä kahden levityslaitteen 11 ja 12 välistä (kuvio 3).

. 35 8 87297

Levityskuvion kokonaisleveys 9 on kaksi kertaa levittimen jokaisen reitin välinen leveys 6. Kun levitin kulkee pitkin ensimmäistä reittiä 1, joka on etäisyydellä 15 (puolet leveydestä 6) pellon reunasta 21, materiaali leviäisi kauas yli pellon reunan 21. Tästä olisi seurauksena 5 epäsuotava materiaalihukka, kun taas kaista 15 reitin 1 ja reunan 21 välillä, erityisesti reunaan 21 päin, saisi liian vähän materiaalia. Tämä on esitetty kuvioissa 1 ja 2.

Esillä oleva keksintö tarjoaa yksinkertaisen menetelmän leveyden 15 10 peittämiseksi oikealla tavalla toivotulla materiaalimäärällä. Levitin kallistetaan vinoon asentoon sillä tavalla, että sen ajaessa pitkin reittiä 1 nuolen 16 suuntaan, levityslaitteet ovat kallistuneina alaspäin koneen vasemmalle puolelle, kuten on esitetty kaaviollisesti kuviossa 4. Kallistusaste valitaan niin, että etäisyys, jolle materiaalia 15 levitetään, on yhtä kuin puolet levitysleveydestä 9. On havaittu, että tämä kallistus tekee mahdolliseksi materiaalin levittämisen leveydelle 15 levityskuviossa 18, joka on esitetty kaaviollisesti kuviossa 5, ilman että materiaalin syöttö levittimen suppilosta levityslaitteille muuttuu. Edelleen on todettu, että sillä puolen, johon päin levityseli-20 met ovat ylöspäin vinossa, levitysleveys on olennaisesti muuttumaton ja materiaali leviää, kuten on esitetty kuviossa 5, reitin 1 oikealle puolelle etäisyydelle 17, joka on olennaisesti yhtä kuin puolet normaalista kokonaislevitysleveydestä 9. Tällä tavoin, kuten on esitetty kuviossa 5, saadaan koneen oikealla puolella levityskuvio, joka vastaa 25 normaalia levitysajoa, jossa molemmat levityslaitteet ovat yhdensuun--*· j täiset peitettävän pinnan kanssa. Tällä tavoin ajettaessa pitkin reit- tiä 2 etäisyys 17 voi osittain peittää levityskuvion samalla tavalla, .joka on esitetty kuviossa 2 reittien 3 ja 4 välillä. Siten saavutetaan kokonaislevityskuvio, joka vastaa toivottua, kuviossa 2 esitettyä, 30 tasaista kokonaissirottelukuviota 10 reittien välillä sekä reunan 21 ja reitin 1 välillä.

Tämän menetelmän erityisen edullinen piirre on, että kun materiaalia ·.’ · levitetään reunan 21 suuntaan, ei ole tarvetta säätää syöttöaukkoja, 35 joiden läpi haluttu materiaalimäärä valuu suppilosta levityslaitteille. .···. Myöskään ei ole tarpeen säätää esim. levityssuuntaa. Reittiä 1 pitkin , 87297 suuntaan 16 tapahtuneen kulun jälkeen työtä voidaan jatkaa normaalisti seuraavilla reiteillä 2,3 ja 4, palauttamalla levitin vaakasuoraan asentoon. Levittimen kallistaminen voidaan suorittaa helposti pellolla ilman, että on vaaraa tehdä virheitä säädössä, jonka pitää olla tarkka, 5 jotta toivottu materiaalimäärä saataisiin levitetyksi tasaisesti käsiteltävälle pinnalle.

Kun suoritetaan ajo, jossa materiaalia levitetään lyhyelle etäisyydelle levittimen oikealle puolelle esim. kun levitintä ajetaan pitkin reittiä 10 1 nuolen 16 vastaiseen suuntaan, kone voidaan kallistaa toiselle puo lelle.

Tavallisimmin levitin peittää 24 metrin leveyden, mikä vastaa 12 m kummallakin puolella. Tämän vuoksi etäisyys 6 reittien 1,2,3 ja 4 välillä 15 on tavallisesti 24 m, kun taas etäisyys 15 on tavallisesti 12 m. Vastaavasti on edullista, että levittimien peittämä kokonaistyöleveys 9 on 48 m, samalla kun ottaen huomioon kuviossa 2 esitetyn keskinäisen peiton, efektiivinen levitysleveys on 24 m. Levitysleveys 15 kallistetun laitteen yhdellä puolella on silloin 12 m. Jotta tämä 12 m levitysle-20 veys yhdellä puolella saavutetaan, Levitintä tavallisesti kallistetaan noin 6-7° kulmaan käsiteltävään pintaan nähden. Tämä kulma voi olla muutaman asteen suurempi tai pienempi riippuen koneesta. Erityisesti konstruoitaessa levitin kuviossa 3 esitetyllä tavalla voidaan saavuttaa levitysleveys 9, jossa jakauma on tasainen kuviossa 2 esitettyjen levi-25 tyskuvioiden mukaisesti. Kuten on esitetty kuviossa 3, levityselin 11 .·. : levittää materiaalin sektorille 19 ja levityslaite 12 levittää sitä sektorille 20. Nämä sektorit ovat symmetriset tason 14 suhteen.

. " Kuviot 6,7 ja 8 esittävät levitintä 25. Levittimessä on kartiosäiliö 30 26, jonka alapuolelle on järjestetty levityslaitteet 11 ja 12, joika voidaan kierrättää pystysuorien pyörivien akselien ympäri vastakkaisiin suuntiin, kuten on esitetty nuolella 13 kuviossa 3. Kartiosäiliössä 26 on poistoaukot (ei esitetty yksityiskohtaisesti), joiden kautta levitettävä materiaali voidaan syöttää kartiosäiliöstä levityslaitteille.

35 Aukot voidaan sulkea enemmän tai vähemmän kartiosäiliöstä valuvan materiaalin määrän säätämiseksi. Siten myöskin levitettävän materiaalin 10 87297 määrän pinta-alayksikköä kohden voidaan säätää. Levitin 25 käsittää rungon 27, joka on varustettu kiinnityselimin 28,29, joilla levitin voidaan kytkeä traktorin kolmipistenostolaitteen alempiin nostovarsiin 30 ja 31. Runko 27 käsittää myöskin kiinnityselimen 32, joka voidaan 5 kytkeä traktorin nostolaitteen yläpienaan. Rungossa 27 on pystysuorat runko-osat eli pystytuet 33 ja 34, joihin kiinnityselimet 28,29 on asennettu säädettävästi niin, että levittimien kallistus tulee mahdolliseksi yllä esitetyllä tavalla. Tapa, jolla kiinnityselimet 28,29 on konstruoitu ja asennettu, on samanlainen molemmille, ja sen vuoksi se 10 selostetaan yksityiskohtaisesti ainoastaan kiinnityselimen 28 osalta.

Kiinnityselin 28 käsittää kaksi levyosaa 35 ja 36, jotka ovat pystys-tuen 33 vastakkaisilla puolilla ja muodostavat kannatusvarret, jotka on yhdistetty toisiinsa levyllä 37. Kiinnityselin 28 on kierrettävissä 15 kääntöakselin 38 ympäri tuen 33 suhteen. Kääntöakseli 38 on tuen 33 takana katsottaessa levittimen 29 normaaliin kulkusuuntaan ja se on vaakasuorassa, kun kone on vaakasuorassa. Kääntöakseli 38 on järjestetty ulokkeiden 40 varaan, jotka on kiinnitetty tuen 33 takaosaan. Levy-osissa 35 ja 36 on kohdakkaiset reiät 41, joiden läpi ulottuu kytkin-20 tappi 42, joka on yhdistetty kiinnityselimeen levittimen liittämiseksi alempaan nostovarteen 30. Kiinnityselin 28 on varustettu säätölaitteella 43, jonka muodostaa hydraulinen nostomekanismi, jossa on sylinteri 44 ja raännänvarsi 45. Sylinteri 44 on niveltyvästi asennettu kääntöak-selille 46, joka on jäykästi kiinnitetty tukeen 33, ja männänvarsi 45 V: 25 on niveltyvästi yhdistetty elimeen 28 kääntöakselin 47 välityksellä.

.*. : Kiinnityselimessä 28 on myös kohdakkaiset reiät 48 levyosissa 35 ja 36, joihin lukitustappi 49 voidaan työntää. Tuki 33 on varustettu ylemmällä vasteella 50 ja alemmalla vasteella 51. Kiinnityselin 29 on identtinen elimen 28 kanssa ja se on varustettu nostomekanismilla 52, joka vastaa ' 30 nostomekanismia 43.

Kun kuvioissa 6-8 esitettyä levitintä käytetään sovellettaessa menetelmää, jota on selostettu viittaamalla kuvioihin 1-5, nostomekanismit 43 ja 52 ovat kuormittamattomia levittimen vaakasuoran asennon säilyttämi-35 seksi. Molemmat levityslaitteet 11 ja 12 ovat silloin vaakasuorassa tai yhdensuuntaiset käsiteltävän pinnan suhteen. Nostomekanismeilla 43 ja i: n 87297 52 sekä kiinnityselimillä 28 ja 29 on silloin runkoon 27 nähden asema, joka on esitetty kuvion 6 vasemmalla puolella kiinnityselimen 28 osalta ja kuviossa 8 yhtenäisin viivoin elimen 28 osalta. Kun kiinnityseiimet 28,29 on yhdistetty traktorin nostovarsiin 30 ja 31 ja kun levitin on 5 kohotettu maanpinnan yläpuolelle levittimen ja syöttösuppilossa mahdollisesti olevan materiaalin paino pyrkii kääntämään kiinnityselimiä kääntöakselin 28 ympäri nuolen 58 suuntaan. Tämä kääntöliike voidaan estää sijoittamalla tappi 49 reikiin 48. Tämä tappi tukeutuu silloin vasteeseen 50. Täten kiinnityselimet estetään kiertymästä suuntaan 58 10 rungon suhteen. Levitin voidaan tällöin pitää vaakasuorassa asennossa. Tässä asennossa levy 37 on kosketuksissa vasteeseen 51 niin, että kiin-nityselimien 28 ja 29 liike kääntöakselien 38 ympäri on täydellisesti estetty.

15 Levittimen kalustamiseksi kuvioissa 4 ja 6 esitettyyn asentoon niin, että se viettää alaspäin vasemmalle liikesuuntaan 39 nähden, nostome-kanismi 52 toimii hydraulisesti niin, että varsi 45 pyrkii ulos sylinteristä 44. Siten voima, jolla tappi 49 vasteen varassa kantaa levittimen painon vähenee nostomekanismin kantta 52 niin, että tappi 49 voi-20 daan poistaa rei'istä 48. Levy 37 puristuu sitten vastetta 51 vastaan niin, että kiinnityselimen 29 liike akselin 38 ympäri estyy. Paine sylinterissä 44 tällöin vähennetään niin, että levittimien paino aiheuttaa kiinnityselimen 29 kääntymisen kääntöakselin 38 ympäri rungon 27 suhteen asentoon, joka on esitetty katkoviivoilla kuviossa 8. Kun levy 25 37 tulee kosketuksiin vasteen 50 kanssa, kiinnityselimen 29 enempi kiertyminen sen kääntöakselinsa 38 ympäri estyy. Akseli 38 on tällöin painunut alas tappiin 42 ja nostovarteen 30 nähden. Tällöin myös laitteen vasen puoli on painunut alas niin, että laite joutuu vinoon asentoon. Väli 53, jonka akseli 38 painuu alas, voidaan valita rakenneosien 30 dimensioitten mukaisesti. Väli 53 on valittu niin, että levitintä voidaan kallistaa toivotulla tavalla materiaalin levittämiseksi vasemmalle toivotulle etäisyydelle 15. Levittimen kääntämiseksi kallistetusta asennosta, jota kuva 6 esittää, vaakasuoraan asentoon sylinteriin 44 päästetään jälleen painenestettä. Kiinnityselin 29 käännetään tällöin 35 jälleen akselin 38 ympäri asentoon, Joka on merkitty yhtenäisin viivoin elimen 28 osalta. Levy 37 tulee kosketuksiin vasteen 51 kanssa, jonka i2 87297 jälkeen tappi 49 voidaan jälleen työntää reikiin 48. Tällöin kiinni-tyselin on jälleen lukittuna paikalleen, jonka jälkeen sylinteristä 44 voidaan paine laskea pois.

5 Kuvio 7 esittää tilanteen, joka vastaa kuviota 6, jossa levitin on kallistettuna oikealle. Tämä asento saavutetaan käyttämällä mekanismia 43 mekanismin 52 asemassa niin, että laitteen oikea puoli lasketaan alas kääntämällä kiinnityselintä 28 sen akselin 38 ympäri matkan 53 kiinnityselimeen 29 nähden, kuten edellä esitetty. Tästä kallistetusta 10 asennosta levitin voidaan jälleen nopeasti kääntää vaakasuoraan asentoon samalla tavalla kuin yllä on esitetty kuvioon 6 viitaten.

Laskemalla konetta alas yhdeltä puolelta niin, että se kallistuu, levi-tyslaitteen etäisyys 55 maasta toisella puolen säilyy olennaisesti.

15 Levityslaitteiden 11 ja 12 etäisyydet maasta riippuvat levittimien konstruktiosta. Kun levitintä kallistetaan kuvioissa 6 ja 7 esitetyllä tavalla lähinnä maata olevan levityslaitteen reunan ja maanpinnan välinen etäisyys 54 tulee olemaan pienempi kuin levityslaitteiden etäisyys maan pinnasta levittimen normaalissa vaakasuorassa asennossa. Riippu-20 matta siitä, kummalle puolelle levitintä kallistetaan, etäisyydet 54 ja 55 tulevat muuttumattomasti olemaan yhtäläiset toistensa suhteen. Koneen kallistaminen ja palauttaminen vaakasuoraan asentoon voidaan suorittaa yksinkertaisesti syöttämällä painevällainetta sylinteriin 44, joka kuuluu nostomekanismiin 43 tai 52. Tätä tarkoitusta varten sylin-25 terit 44 on yhdistetty hydraulipiiriin esim. siinä traktorissa, johon .·. : levitin on kiinnitetty, ja jota ei ole yksityiskohtaisesti esitetty.

Vasteiden 50 ja 51 sekä levyn 37 avulla kiinnityselimien asemat voidaan helposti asetella. Kallistusta lukuunottamatta muita levittimen säätö-toimenpiteitä ei tarvita. Ei ole tarpeen säätää esim. syöttökartion ja ··· · 30 levityslaitteiden välisen syöttöaukon asetusarvoa, ei myöskään materi- aalin syöttösuuntia säätämällä levityslaitteiden pyörivien akselien ympärillä olevia aukkoja. Tällä tavoin, kuten edellä on todettu, on mahdollista helposti aikaansaada säätö, Joka tarvitaan materiaalin levittämiseksi toivotussa määrin pellon perifeerisellä alueella 15, Ja 35 kun tämä alue on käsitelty, voidaan normaali asento nopeasti palauttaa.

i: i3 87297

Kuviot 9,10 ja 11 esittävät sovellutusta, jossa nostomekanismi 66 on vain levittimen yhdellä puolella levitintä. Sitä puolta, jossa nostome-kanismi on, joko nostetaan tai lasketaan levittimen kallistamiseksi normaalista työasennosta, jossa molemmat levityslaitteet ovat vaakasuo-5 rassa. Rungon yhdellä puolella on kiinnityselin 64, joka on säädettävissä rungon suhteen. Toisella puolella kiinnityselin 65 on jäykästi kiinnitetty runkoon ja se käsittää kaksi levyosaa 67 kiinnitettyinä pystytuen 33 kummallekin puolelle. Levittimen osat, jotka on esitetty kuvioissa 9-11 ja jotka vastaavat kuvioissa 6-8 esitetyn laitteen osia, 10 on merkitty samoin viitenumeroin. Kiinnityselin 64 on yhdistetty nosto-mekanismiin 66, joka on identtinen nostomekanismin 43 kanssa. Kiinnityselin 64 käsittää kaksi levyosaa 68 kumpikin omalla puolellaan pysty-tukea 33 ja ne on yhdistetty toisiinsa sidetangolla 69. Kiinnityselin 64 samoin kuin edellä esitetyn sovellutuksen kiinnityselin 28 on kään-15 nettävissä kääntöakselin 38 ympäri rungon 27 suhteen. Sidetangon 69 yläpuolella kiinnityselimessä 64 on levyosissa 68 olevat vastakkaiset reiät 70. Sidetangon 69 alapuolella levyosissa on vastakkaiset reiät 71. Reiät 70 ja 71 ovat samanlaisella etäisyydellä sidetangosta 69. Lukitustapit 72 ja 73 voidaan työntää vastaaviin reikiin 70 ja 71.

20 Pystytuessa 33 on ylempi vaste 74 ja alempi vaste 75.

Kuviossa 11 esitetyssä asennossa kiinnityselin 64 on runkoon nähden siten, että tappi 42 on linjassa tapin 76 kanssa, joka yhdistää varren 31 kiinnityselimeen 65. Kiinnityselimen 64 asento runkoon 27 nähden, 25 joka on esitetty kuviossa 11, on tarkoitettu pitämään levitin vaaka-suorassa, jolloin levityslaitteet ovat vaakasuorassa eli yhdensuuntai-.:. sesti käsiteltävän pinnan kanssa. Rei'issä 70 ja 71 olevat lukitustapit ···_ 72 ja 73 estävät tässä asennossa kiinnityselimen 64 kiertymästä kääntö- . . akselin 38 ympäri. Tapit 72 ja 73 ovat kosketuksissa vastaaviin vastei- 30 siin 74 ja 75 rungon 27 nostamiseksi tapin 42 ja varren 30 suhteen, jolloin tappi 73 otetaan pois rei'istä 71 ja mekanismi 66 toimii siten, että männänvarsi 45 tulee ulos sylinteristä 44 niin, että kääntöakseli 47 painuu alaspäin rungon 27 suhteen. Tämän tuloksena kiinnitinelin 64 kiertyy kääntöakselin 38 ympäri nuolen 78 suuntaan. Tämä kääntöliike 35 voi jatkua, kunnes sidetanko 69 tulee kosketuksiin vasteen 75 kanssa.

·-- Tässä asennossa männänvarsi 45 voidaan lukita sylinteriin 44 nähden i4 87297 esim. sulkemalla sylinteriä 44 syöttävän putken venttiili. Nestepaine sylinterissä voi tällöin säilyä. Nostamalla runko lähelle kiinnitys -elintä 64, levitintä kallistetaan kuviossa 9 esitetyllä tavalla. Levi-tyslaitteen 12 uloimman osan etäisyys 77 ei muutu paljon sen asennon 5 suhteen, jossa levityslaitteet ovat vaakasuorassa. Levityselimien 11 ja maanpinnan välinen etäisyys 78 on tällöin suurempi kuin levittimen normaalissa vaakasuorassa työasennossa. Kiinnityselimen 64 liikevara rungon 27 suhteen valitaan niin, että levitin kallistuu alaspäin vasemmalle, jolloin materiaalia voidaan levittää vasemmalle leveydelle 15, 10 joka on yhtä kuin puolet siitä etäisyydestä, jolle materiaali leviää, kun levitin on vaakasuorassa. Samoin kuin edellä esitetyssä sovellu-tusmuodossa materiaali jakautuu tasaisesti yli käsiteltävän pinnan 15, jolloin kallistuksen tuloksena on levitys kuvio 18, joka on samanlainen kuin kuviossa 5 esitetty.

15

Keskiasennosta, jossa levityslaitteet 11 ja 12 ovat vaakasuorassa, levitintä voidaan laskea alas nostomekanismin 66 puolelle kiinnityseli-men 64 kääntyessä kääntöakselin 38 ympäri suuntaan, joka on vastakkainen nuolelle 81. Tätä varten lukitustappi 72 poistetaan niin, että 20 nostomekanismi 66 voidaan saattaa paineenalaiseksi ottamaan vastaan levittimen paino ja tappi 72 otetaan irti kosketuksesta vasteeseen 74. Oman painonsa vaikutuksesta levitin voi tällöin painua alas kiinnitys-elimen 64 puolelle kiinnityselimen 64 kääntyessä akselin 38 ympäri. Runko 27 voi kallistua, kunnes sidetanko 69 tulee kosketuksiin pysäyt-25 timen 74, joka tällöin estää kiinnityselimen 64 enemmän kiertymisen t kääntöakselin 38 ympäri, suuntaan, joka on vastakkainen nuolelle 81.

Tässä asennossa kiinnityselin pysyy paikallaan runkoon nähden levitti-·-· men painon ja syöttökartiossa olevan materiaalin johdosta.

30 Koska levitin kallistettaessa kääntyy kiinnityselimessä 65 olevanvarren 31 nivelpisteen ympäri, se osa levityslaitteesta 11, joka on etäimpänä keskiöstä joutuu asemaan, joka on etäisyydellä 79 maanpinnan yläpuolel-*. la, joka on pienempi kuin levityslaitteen 11 asema maanpintaan nähden : : levittimien ollessa vaakasuorassa asennossa, jolloin etäisyys 80 poik- 35 keaa vähän etäisyydestä 77. Jos levitintä kallistettaessa levityslait-teiden etäisyys maanpinnasta tietyntyyppisten materiaalien levitystä il 87297 15 varten ei ole halutun suuruinen toivotun levitysviuhkan saavuttamiseksi, tätä etäisyyttä voidaan korjata siirtämällä nostovarsia 30 ja 31 hiukan ylöspäin tai alaspäin.

5 Kuvioiden 9-11 mukaisessa sovellutusmuodossa tarvitaan ainoataan yksi nostomekanismi 66 niin, että levitin voi olla hiukan yksinkertaisempi rakenteeltaan. Kuitenkin toiselle puolelle kallistettaessa levityslait-teen 11 korkeus maan pinnasta mitattuna korkeimman ja alimman asennon välillä voi olla hiukan suurempi kuin kuvioiden 6-8 mukaisessa sovellu-10 tuksessa. Kuvioissa 9-11 esitetty konstruktio tekee mahdolliseksi sen, että käsiteltävästä pinnasta sivulla oleva ala 15 saa helposti toivotun materiaalimäärän pintayksikköä kohden levityksen ollessa tasainen. Tämä rakenne ei vaadi levittimen muuta säätöä esim. syöttöaukkoja enemmän tai vähemmän sulkemalla tai toiselta puolen sulkemalla tai muutta-15 maila levityssuuntaa. Siten kuvioiden 9-11 mukainen rakenne myös sallii hyvin nopean työskentelyn toteutettaessa menetelmää, jota on selostettu kuvioihin 1-5 viitaten.

Kuvio 12 esittää vielä yhden sovellutuksen kiinnityselimestä, jonka 20 avulla levitintä voidaan nostaa tai laskea toiselle puolelle keskiasen-nosta kuvioiden 9-11 mukaisessa sovellutuksessa. Kuvion 12 mukainen sovellutus kiinnityselimestä 86 käsittää kaksi levyosaa 85, jotka on jäykästi kiinnitetty kumpikin omalle puolelleen pystytukea 33. Nosto-varsi 30 on sijoitettu levyosien 85 väliin ja se on yhdistetty kiinni-·'· 25 tyselimeen 86 tapilla 42. Tätä tarkoitusta varten kiinnityselimessä 86 : on rako 88, johon tappi 42 ulottuu. Tappi 42 läpäisee myös aukot, jotka ovat varressa 30 sekä kytkinelimessä, joka on kiinnitetty nostomekanis-*--- miin 87 (vastaa nostomekanismia 66) kuuluvan männänvarren 45 alempaan päähän. Tappi 42 on aksiaalisesti asemassaan. Raossa 88 on keskiosa 89 *- · 30 sekä ylä- ja alaosat 90 ja 91. Rako-osien 90 ja 91 päissä on vastaavas- *·'* ti kolot 93 ja 94. Keskiosa 89 on yhdensuuntainen pystytuen 33 kanssa.

Keskiosan 89 suhteen osat 90,91 ovat eteenpäin viistossa levittimen ·; normaaliin liikesuuntaan 39 nähden, niin että osa 90 viettää ylöspäin V : ja osa 91 alaspäin keskiosasta 89.

35 16 87297

Kuvion 12 mukaista rakennetta käytettäessä levitin pysyy vaakasuorassa siten, että tappi 42 on raon 88 keskiosassa 89. Tässä asennossa tapin 42 asema raossa 88 ja täten myös alemman varren 31 asema kiinnityseli-meen 86 nähden voidaan varmistaa työntämällä lukitustappi 95 levyissä 5 85 oleviin reikiin 96 ja kytkinosassa 94 olevaan reikään. Levitintä voidaan kallistaa poistamalla tappi 95 niin, että runko painuu alas laitteen ja syöttösuppilossa olevan mahdollisen materiaalin painosta. Tämä aiheuttaa tapin 42 liikkeen pitkin osaa 90 raossa 88 kohti koloa 92. Kun tappi 42 saavuttaa kolon 92, levitin ei voi kallistua tämän 10 alemmaksi. Kun kiinnityselin 80 on sijoitettu levittimen oikealle puolelle levitin kallistuu alaspäin oikealle, kuten on esitetty kuviossa 11. Materiaalia voidaan tällöin levittää tasaisesti oikealle yli kapean kaistan 15. Levitintä voidaan kallistaa toiselle puolelle nostamalla sitä nostomekanismin 87 avulla tapin 42 ja varren 30 suhteen. Käyttä-15 mällä nostomekanismi 87 tappi 42 voidaan työntää alas runkoon 27 nähden niin, että tappi liikkuu pitkin osaa 91 raossa 88. Kun tappi 42 saavuttaa syvennyksen 93, se levittimen puoli nousee, johon elin 86 on kiinnitetty. Levitin kallistuu tällöin toiselle puolelle materiaalin levittämiseksi halutulle puolelle lyhyelle etäisyydelle 15.

20

Raon 88 osat 90 ja 91 ovat sillälailla viistossa, että kun levitintä kallistetaan sen keskiasennosta, levitin siirtyy hiukan taaksepäin tappiin 42 nähden. Tämän taakse suuntautuvan liikkeen pituus riippuu . . keskiosan 89 ja syvennysten 92 ja 93 vaakasuorasta etäisyydestä 97.

1 25 Laitteen ollessa keskiasennossaan syvennykset 92 ja 93 sijaitsevat * / päällekkäin. Siirtämällä levitintä hiukan poispäin traktorista kohdas- sa, jossa se liittyy varteen 30, levitin samalla kun se kallistuu se myös hiukan kääntyy yläviistoon ja taaksepäin poikittain normaaliin · liikesuuntaan 39 nähden. Tällöin levitinlautaset myöskin kääntyvät : : : 30 hiukan ylös takaviistoon. Materiaalin levitys tapahtuu tällöin viis- tosuuntaan kallistuksen johdosta sekä myöskin hiukan takaviistoon suun-taan ylöspäin. Tämä ylöspäin takaviisto levitinlautasten asento voi edelleen vaikuttaa materiaalin jakaumaan käsiteltävälle pinnalle. Erityisesti levitettäessä tiettyjä materiaalilajeja levitysviuhka, joka 35 saadaan lyhyemmällä etäisyydellä 15 levittimen sivulle, voidaan korjata niin, että saadaan riittävän tasainen jakauma alueella 15 levittimen i: 17 87297 sivulle. Eräitä materiaalityyppejä levitettäessä voi tapahtua, että kallistuksen tuloksena on vain levitysviuhka, joka ei ole täysin tasainen reunaan 21 päin. Tämä voidaan korjata kallistamalla levitintä hiukan myös sen liikesuuntaan nähden. Kuviossa 12 esitettyä rakennetta 5 käyttäen tämä korjaus tapahtuu automaattisesti. Rakenne, joka tekee mahdolliseksi tämän liikesuuntaisen kallistuksen automaattisen korjauksen, voidaan vaihtoehtoisesti järjestää kahteen pystytukeen 33. Tällöin kuviossa 12 esitetty rakenne voidaan järjestää kahteen pystytukeen 33, jolloin raossa 88 on tarpeen olla vain viisto-osat 90 ja 91.

10

Vaikkakin edellä selostetuissa sovellutuksissa olennaisesti koko levitintä kallistetaan poikittain liikesuuntaan nähden, levitin voidaan vaihtoehtoisesti rakentaa niin, että vain levityslaite tai -laitteet voidaan kallistaa kokonaisuutena kuljetusalustaan esim. levittimen 15 runkoon nähden.

Kuvioissa 13-18 esitetty levitin käsittää rungon 101, joka kannattaa syöttökartiota 102 ja levityslaitteita 103 ja 104. Runko 101 käsittää päärunkopalkin 106, joka on vaakasuorassa, kun levitin on vaakasuoras-20 sa. Runkopalkin 106 alapuolella on kaksi runkopalkkia 107 ja 108, jotka ovat pystysuorassa suorassa kulmassa runkopalkkiin 106 nähden. Runko-palkkien 107 ja 108 alapäihin on kiinnitetty kaksi aluspalkkia 109 ja 110, jotka lähenevät toisiaan taaksepäin levittimen normaalina pidettä-- ^ vään liikesuuntaan 119 nähden. Palkit 109 ja 110 yhtyvät ja yhdyskappa- " '. 25 le 111 liittää ne toisiinsa. Pystypalkit 107 ja 108 liittyvät runko- palkkiin 106 lähellä sen päästä. Palkin 106 päät on varustettu syöt- ---- tösuppilon tukirakenteella 112,113. Syöttösuppilon tukirakenteet 112.113 muodostuvat pystylevyistä. Tukilevyjen 112,113 yläreunat ovat : vaakasuorassa ja samassa tasossa palkin 106 yläpinnan kanssa. Tukilevy- 30 jen 112 ja 113 alareunat 115 ovat viistossa ylöspäin palkin 106 ala reunasta. Syöttösuppilon 102 kannatus on yläreunojen 114 varassa. Suun-nilleen päätukipalkkien 109 ja 110 sekä syöttösuppilon kannattimien 112.113 puolivälissä palkit 107 ja 108 on varustettu kannatusvarsilla 116,117, jotka ulottuvat taaksepäin palkeista 107 ja 108. Kannatusvar- 35 ret 116 ja 117 kannattavat vaihteistokoteloa 118, joka toimii levitin-- -' lautasten 103,104 kannatuslaitteena.

18 87297

Runkopalkki 106 on varustettu putkimaisella tappielimellä 121, jonka keskiviiva 120 muodostaa kääntöakselin, joka sopivimmin kulkee lähimain levittimen painopisteen kautta. Tappi ulottuu etusuuntaan palkista 106 ja se kannattaa kiinnitysrunkoa 122. Kiinnitysrungossa 122 on kaksi 5 kiinnitystappien 123,124 muodostamaa kiinnityspistettä, joista levitin voidaan yhdistää traktorin tai vastaavan ajoneuvon nostolaitteen alempiin nostovarsiin. Kiinnitysrungossa 122 on edelleen kiinnityslevyjen 125 muodostama kiinnityskohta, joissa on reiät 126 levittimen kiinnittämiseksi kolmipistenostolaitteen ylävarteen. Kiinnitysrunko 122 käsit-10 tää kääntöholkin 127, joka voi kiertyä tapin 121 ympäri.

Hoikkiin 127 on kiinnitetty kiinnitysvarret 128 ja 129, jotka on muodostettu poikkileikkaukseltaan suorakulmaisista ontoista palkeista, joiden päihin on yhdistetty kiinnityskorvakkeet 138 ja 139 ja niissä 15 kiinnitystapit 123,124. Holkki 127 on varustettu myös poikkileikkaukseltaan suorakulmaisella ontolla kytkinvarrella 130, johon kiinnityslevyt 125 on yhdistetty. Kiinnitysvarsi 130 on varustettu kiinnityslevyllä 131, jossa on reiät 132,133,134 lukitustappeja varten.

20 Pulttien 136 avulla on tappiin 121 kiinnitetty lukitusvarsi 135 niin, että se ulottuu yli kiinnityslevyn 131. Lukitusvarsi 135 on varustettu lukitustapilla 137. Lukitustappi 137 on jousikuormitteinen ei-esitetyl-lä tavalla niin, että tappi työntyy kiinnityslevyä 131 päin jousivoi-. maila ja se voidaan sijoittaa vaihtoehtoisesti mihin tahansa rei'istä 25 132,133 tai 134.

·*·* Vaihdekotelo 118 käsittää alemman kotelo-osan 141 ja ylemmän kotelo- '·· osan 142. Kotelo-osat 141 ja 142 ovat olennaisesti samanlaiset ja ne : liittyvät toisiinsa vaakatasossa (kun levitin on vaakasuorassa) muodos- 30 taen litteän pitkänomaisen välityspyöräkotelon. Alempi ja ylempi kotelo-osa 141 ja 142 on valmistettu puristamalla teräslevystä ja ne on varustettu laipoin 143, 144, jotka on kiinnitetty toisiinsa pultein .j'; 145. Vaihteistokotelon 118 leveyttä keskellä on merkitty viitteellä 146 ja sen päissä viitteellä 147, joka on noin puolet leveydestä 146. Päis-35 tään (leveys 147) vaihteistokotelo 118 on kiinnitetty pultein 145 kan- li 19 87297 natusvarsiin 116 ja 117. Kannatusvarret 116 ja 117 ovat poikkileikkaukseltaan suorakulmaisia, kuten ilmenee erityisesti kuviosta 17.

Akselit 148,149, joihin levitinlautaset 103 ja 104 on kiinnitetty, on 5 laakeroitu vaihteistokoteloon 118. Levitinelimet 103 ja 104 ovat keskenään identtisiä rakenteeltaan ja niiden vastaavia osia on merkitty samoin viitenumeroin molemmissa levitinlautasissa. Kumpikin levitin-lautasista 103 ja 104 on varustettu napaosalla 150, jolla ne on kiinnitetty akseleihin 148 ja 149. Kumpikin levitinlautasista käsittää pyöre-10 an levyn 151, joka on jäykästi kiinnitetty napaan 150 ja jonka reuna varustettu alaspäin suuntautuvalla kehäosalla 152. Levy 151 on hiukan kartiomainen viettäen ylöspäin akselista 148,149 siten, että levyn 151 yläpinta on noin 3° kulmassa 153 akselia 148,149 vastaan kohtisuorassa olevaan tasoon nähden. Kulman 153 suuruus voidaan valita eri tavoin.

15

Levitinlautasten keskellä on syöttöelimet 154, jotka levyn 151 koho-keskiö muodostaa. Syöttöelimien 154 halkaisija 155 on noin kolmasosa levitinlautasen halkaisijasta 156. Syöttöelimen 154 yläpinta viettää alaspäin akselista kulmassa 157, joka on noin 7° akselia 148,149 vastaan 20 kohtisuorassa olevaan tasoon nähden. Syöttöelimen ulkoreunan alue 169 on pystysuoraan nähden noin 30° kulmassa 158 kun levitin on vaakasuorassa so. kun akseli 149 on myös pystysuorassa. Kulman 158 suuruus voi myös jossain määrin vaihdella. Kumpikin levitinelimistä on varustettu . . kahdella heittosiivellä 159,160, jotka sijaitsevat akselin suhteen ; 25 vastakkain ja ovat hiukan kaarevia, kuten lähemmin on esitetty kuviossa • 18. Heittosiipien 159,160 päät ovat viivalla 164, joka yhtyy akselien 148,149 keskiviivaan 165. Kummankin syöttöelimen pinta on kulmassa 157 ja kehän reuna 161 sijaitsee likimain puolivälissä heittosiipien kor-: keutta 162. Heittosiipien 159 ja 160 yläreunat 163 ovat yhdensuuntaiset : 30 akseleita 148 ja 149 vastaan kohtisuorassa olevan tason kanssa. Näiden kahden levitinlautasen vastaavat osat ovat tasossa, joka on kohti-; suorassa Jokseenkin yhdensuuntaisia akseleita 148 ja 149 vastaan. Kun levitin on vaakasuorassa, molemmat levitinlautaset 103 ja 104 ovat samalla korkeudella toisiinsa nähden, kummankin levitinlautasen heit-35 tosiipien yläreunojen 163 ollessa tällöin toisiinsa nähden samassa tasossa. Levitinlautasen 103 heittosiivet ovat symmetrisesti levitin- 20 87297 lautasen 104 siipiin nähden niin, että kummankin levitinlautasen suunta on sama pyörimissuuntiin 160 ja 167 verrattuna. Levitinlautaset 103 ja 104 on järjestetty toistensa suhteen siten, että kuten kuviossa 18 on esitetty, linja 164, joka on vedetty levitinelimen 103 molempien heit-5 tosiipien 159,160 päiden kautta, on suorassa kulmassa normaaliin liikesuuntaan 119 nähden. Linja (164), joka on vedetty levitinlautasen 104 heittosiipien 159,160 päiden kautta, on yhdensuuntainen liikesuunnan 119 kanssa.

10 Molempien levitinlautasten akselit 148 ja 149 on varustettu lieriöham-maspyörin 171 ja 172, jotka oon sijoitettu vaihteistokoteloon 118. Vaihteistokotelossa 118 on lisäksi kaksi lieriöhammaspyörää 173 ja 174, jotka ovat identtiset toistensa ja hammaspyörien 171 ja 172 suhteen. Hammaspyörät 171-174 ovat samalla tasolla ja verraten tiiviisti suljet-15 tuna vaihteistokoteloon 118.

Valurautainen vaihdelaatikko 175 on kiinnitetty vaihteistokotelon 118 alapuolelle ja hammaspyörän 173 akseli 176 ulottuu vaihdelaatikkoon 175.

20

Vaihdelaatikossa 175 akseli 176 on varustettu kartiohammaspyörällä 177, joka toimii yhdessä vaihdelaatikossa 175 olevan kartiohammaspyörän 178 kanssa, joka on akselin 179 varassa. Akseli 179 on laakeroitu vaihde-. . laatikkoon 175 ja se ulottuu normaaliin liikesuuntaan 119 nähden taak- * 25 sepäin vaihdelaatikon 175 takaseinän läpi valurautaisen vaihdelaatikon ’* "* 180 sisään, joka on yhdistetty vaihdelaatikkoon 175. Vaihdelaatikon 180 sisässä akseli 179 on varustettu lieriöhammaspyörällä 181, joka toimii yhdessä hammaspyörän 182 kanssa akselilla 183. Pyörät 181 ja 182 ovat keskenään vaihdettavissa ja korvattavissa muilla hamroaspyöräpareilla.

’·'· ' 30 Akseli 183 ulottuu eteenpäin Ja tulee ulos vaihdelaatikon 175 etuseinän läpi. Vaihdelaatikon 175 ulkopuolella akselissa 183 on kytkinpää 184, joka on varustettu kiilalla, jonka avulla akseli 183 voidaan kytkeä jo-honkin käyttöakseliin esim. apuakseliin, jota käyttää traktorin voiman-ulosottoakseli siinä traktorissa, johon levitin on yhdistetty.

35 i.

21 87297

Levitinlautaset 103 ja 104 on sijoitettu syöttösuppilon syöttökourujen 188 ja 189 alapuolelle. Syöttökourut 188 ja 189 muodostavat ainakin osan syöttösuppilon 190 alaosasta, joka on jäykästi kiinnitetty runkoon. Syöttösuppilon osa 190 on hitsattu syöttösuppilon kannattimiin 5 112 ja 113 saumoilla 191. Syöttösuppilon 190 etuosa voidaan kiinnittää hitsaamalla rungon 101 runkopalkkiin 106. Syöttösuppilo 102 käsittää myös ylemmän syöttösuppilon osan 193, joka on kiinnitetty pulteilla 194 osan 190 yläpuolelle. Syöttösuppilon 193 alapää sopii suppilo-osan 190 yläreunan alueelle. Suppilo-osan 193 vaakasuora poikkileikkaus on suo-10 rakulmainen ja sen sivut kapenevat alaspäin. Suppilo-osa 190 on myös suorakulmainen ja se vastaa suppilo-osan 193 alapäätä. Poistokourut 188,189 muodostavat erilliset osat ja näiden poistokourujen yläpäät yhtyvät suorakulmaiseen suppilo-osaan 190. Syöttökourujen 188 ja 189 alaosien seinät ovat, kuten ilmenee kuviosta 17, jyrkemmät kuin suppi-15 lon muut seinämäosat. Syöttökourujen alaosat on muotoiltu siten, että niiden alapäät muodostavat pyöreät pohjat 196, jotka ovat yhdensuuntaiset levitinlautasten 103 ja 104 kanssa ja ovat samalla tasolla toistensa suhteen ja suorassa kulmassa akseleihin 148 ja 149 nähden. Kummassakin pohjassa 196 on kaksi laskuaukkoa 197,198, jotka on esitetty ku-20 viossa 18, poistokourun 188 osalta. Syöttökourut 188 ja 189 laskuauk-koineen 197 ja 198 on sijoitettu symmetrisesti levittimen keskitasoon 199 nähden. Taso 199 on yhdensuuntainen levitinlautasten akseleiden 148,149 kanssa ja sen suunta on sama kuin normaali liikesuunta 119.

. . Runko ja suppilo ovat myöskin symmetrisesti tasoon 199 nähden.

25

Annostelulaite 200 ja vastaavasti 201 on sijoitettu kummankin poisto-kourun 188,189 välipohjan 96 alapuolelle. Nämä annostelulaitteet käsittävät olennaisesti pyöreät tasaiset levyt, jotka on sijoitettu välipoh-' jien 196 alapinnan tuntumaan. Annostelulaitteita tukevat kannatinolak- 30 keet 202, jotka ovat kourujen alapäissä. Annostelulaitteet 200 ja 201 on kumpikin varustettu annosteluaukoilla 203 ja 204, jotka toimivat \ yhdessä laskuaukkojen 197 ja 198 kanssa ja jotka ovat muodoltaan ja .'f. kooltaan identtisiä jälkimmäisten kanssa. Annostelulaitteissa 200 ja 201 on kummassakin uloke 205 ja 206 niiden vastakkaisilla sivuilla ja 35 nämä ulokkeet on niveltyvästä yhdistetty yhdystankoihin 207 ja 208. Yhdystangot 207,208 on yhdistetty säätövarteen 209. Säätövarsi 209 22 87297 kdäntyy kääntöakselin 210 ympäri, joka on sijoitettu runkoon. Säätövar-si 209 muodostaa yhden varren kulmavivussa, jonka toinen varsi 212 on yhdistetty poikkisauvan 213 avulla säätövarteen 214. Varsi 214 voi kiertyä kääntöakselin 115 ympäri, jonka suunta on sama kuin liikesuunta 5 119. Säätövarsi 214 voidaan kiinnittää valinnaisesti mihin tahansa useista asennosta ja se on siirrettävissä pitkin asteikkoa (ei esitetty), joka ilmoittaa annosteluaukkojen 203 ja 204 asennon laskuaukkoihin 197,198 nähden.

10 Käyttöä varten levitin on yhdistetään kiinnitysrungon 122 avulla traktorin tai vastaavan ajoneuvon nostolaitteeseen. Kiinnitystapit 123 ja 124 on yhdistetty traktorin kolmipistenostolaitteen alempiin nostovar-siin ja kiinnityslevyt 125 on yhdistetty kolmipistenostolaitteen ylä-varren kanssa. Tällä tavoin levitin on yhdistetty kiinnitysrungon 122 15 avulla ajoneuvoon, joka kannattaa sitä voi ajaa sen kanssa esim. pellolla. Kiinnitysrungon 122 kääntyminen tapin 121 ympäri voidaan estää asettamalla lukituskara 137 yhteen rei'istä 132,133 tai 134. Tavallisesti lukituskara 137 on reiässä 133 niin, että kun tapit 123 ja 124 ovat toisiinsa nähden samalla tasolla, levitin levitinlautasineen 103 20 ja 104 on vaakasuorassa tai yhdensuuntainen maahan nähden, jolla levi-tintä kuljettava ajoneuvo seisoo. Akselin 183 kytkinpää 184 on yhdistetty apuakselilla traktorin voimanulosottoakseliin niin, että tämä voi pyörittää levitinlautasia 103 ja 104 nuolten 166 ja 167 suuntaan vaihteistoissa 118,175 ja 180 olevien voimansiirtoelimien avulla.

: 25 ’· Levitettävä materiaali kuormataan suppiloon 102. Työskentelyn aikana materiaali valuu suppilosta syöttökourujen 188 ja 189, laskuaukkojen *...· 197 ja 198 sekä annostelulaitteiden 200 ja 201 annosteluaukkojen 203 ja 204 kautta levitinlautasille 103 ja 104.

30

Levitin on erityisen sopiva käytettäväksi maanviljelyskoneena esim.

: lannoitteiden tai muiden rakeisten ja/tai jauhemaisten materiaalien levittämisessä pellolle. Pintayksikköä levitettävän materiaalin määrä voidaan säätää järjestämällä syöttökourujen laskuaukot 197 ja 198 osit-35 tain peittämään annosteluelimien 200 ja 201 annosteluaukot 203 ja 204 suuremmassa tai pienemmässä määrässä. Tätä tarkoitusta varten annoste- 23 87297 luelimiä 200 ja 201 on mahdollista kääntää levitinlautasten 103 ja 104 pyörivien akselien 165 ympäri säätövarren 214 avulla. Siirtämällä sää-tövartta 214 haluttuun asemaan, annosteluaukkoja 203 ja 204 on mahdollista säätää halutulla tavalla määrättyyn asemaan peittämään laskuaukot 5 197,198 suuremmassa tai pienemmässä määrin niin, että materiaalin valu- misnopeutta suppilosta levitinlautasille 103 ja 104 voidaan säätää. Aukkojen 197,198 asemat levitinlautasten pyörivien akseleiden 165 suhteen, levitinlautasten koko ja muoto ja niiden heittosiipien muoto määräytyvät levitinlautasille valitun pyörimisnopeuden mukaan niin, 10 että toiminnan aikana levitinlautaset 103 ja 104 heittävät materiaalin samalle sektorille kuin toinenkin. Kumpikin levitinlautasista 103 ja 104 levittää materiaalin olennaisesti samalle etäisyydelle molemmille puolille tasoa 199. Pyörimissuunnat 166 ja 167 valitaan niin, että molempien levitinlautasten vierekkäiset sivut liikkuvat eteenpäin nor-15 maaliin kulkusuuntaan 119 nähden.

Voimansiirtoelimet akseleiden 183 sekä akseleiden 148 ja 149 välillä käsittävät hammaspyörät 171,172,177,178,181,182 ja ne on valittu niin, että levitinlautaset 103 ja 104 pyörivät nopeudella 2000 k/min. akselin 20 183 pyörimisnopeuden ollessa noin 540 k/min. Näillä nopeuksilla halkai sijat 156 voivat olla pienet, esim. 18-35 cm, sopivimmin noin 26 cm. Tällöin levitin kokonaisuudessaan tulee olemaan kompakti. On edullista valmistaa vaihteistokotelo 118 teräslevystä puristamalla, kun taas kotelot 175 ja 180 on tehty valuraudasta. Vaihteistokotelo 118 muodos-; ·. 25 taa riittävän kannatuksen akseleille 148 ja 149 sekä niille asennetuil- • ' le levitinlautasille 103 ja 104. Tällöin levittimen valmistus voi ta- pahtua edullisesti verraten halvalla ja levitintä voidaan käyttää yk-sinkertaisella tavalla useissa vaihtelevissa olosuhteissa. Levitinlautasten suuri pyörimisnopeus merkitsee, että materiaalia voidaan ·/· 30 levittää yli laajan kokonaisleveyden, esim. 48 m. Koska levitin heittää materiaalin kahdelta levitinlautaselta, materiaalin jakauma tällä suu-rella leveydellä yhteensattuvien sektoreiden alueella on sellainen, että efektiivinen työleveys on 24 m.

35 Levittimen paino voi olla myöskin pieni niin, että pienitehoisiakin traktoreita voidaan käyttää materiaalin levittämiseen pellolle. Hammas- 24 87297 pyörät 181 ja 182 ovat keskenään vaihtokelpoisia pyöriä ja/tai ne voidaan korvata muilla hammaspyörillä haluttaessa vaihtaa levitinlautasten 103 ja 104 pyörimisnopeutta akselin 183 kierrosnopeuden ollessa sama. Vaihtokelpoiset olevat pyörät 181 ja 182 on valittu niiden hammasluku-5 määrän mukaan niin, että levitinlautasten 103 ja 104 pyörimisnopeus tulee olemaan esim. välillä 1000 - n. 2000 k/min. Tällä alueella 1000-2000 k/min käytettävissä olevat välinopeusarvot riippuvat käytettävissä olevien vaihtohammaspyörien luvusta.

10 Materiaalin levittämiseksi tyydyttävällä tavalla on tärkeätä, että laskuaukot 197 ja 198 ovat oikeassa asemassa levitinlautasiin nähden. Tämä on varmistettavissa yksinkertaisella tavalla sijoittamalla lasku-aukot 197 ja 198 syöttökouruihin 188 ja 189, jotka muodostavat osan 190 suppilosta, joka on kiinteästi liitetty runkoon. Tätä tarkoitusta var-15 ten suppilo-osa 190 on jäykästi kiinnitetty hitsaamalla kannatusvarsiin 112,113 tai jollakin toisella tavalla runkoon 101. Valmistusvaiheessa syöttökourujen asema levitinlautasiin 103 ja 104 nähden voidaan varmistaa. Levitinlautaset 103 ja 104 on kiinnitetty runkoon yhdistämällä ne vaihteistokoteloon 118 ja kannatusvarsiin 116,117. Tämä kiinteä syöttö-20 kourujen ja niissä olevien aukkojen asema levitinlautasiin nähden voidaan helposti varmistaa valmistusvaiheessa ja se säilyy levitintä käytettäessä. Suppilon osa 193 on helposti kiinnitettävissä suppilon osaan 190 valmistusvaiheessa. Suppilo- osa 193 voi vaihtoehtoisesti olla . suurempi tai pienempi tai sen muoto voi olla halutunlainen edellyttäen, • · * \ 25 että suppilo-osan 193 alapää sopii suppilo-osan 190 yläosaan, johon se » · · '♦ on kiinnitettävä pulteilla 194.

Materiaalin tyydyttävän levityksen kannalta on myös tärkeätä, jos haluin* ; taan materiaali tyydyttävästi levittää, että materiaali, joka valuu : 30 laskuaukoista 197,198 annostellaan oikein levitinlautasille ja erityi sesti heittosiiville 159 ja 160. Tätä tarkoitusta varten levitinlauta-set 103 ja 104 on varustettu syöttöelimillä 154, jotka sijaitsevat annosteluelimien ja levitinlautasten välissä. Syöttöelimet muodostavat kohotetun osan levyjen 151 keskiosassa. Kummallakin syöttöelimellä 154 35 on sellainen halkaisija 155, että niiden yläpinnat 168 viistouskulmassa 157 ovat laskuaukkojen 197,198 alapuolella. Materiaali, joka valuu i 25 87297 laskuaukkojen kautta syöttöelimille, siirtyy syöttöelimien viettävien yläpintojen 168 kautta vastaavan levitinlautasen pyörivää akselia 165 lähinnä olevalle vapaalle pinnalle ja sille osalle heittosiipiä, jotka ovat syöttöelimien kehän yhteydessä. Materiaalin tasainen virtaus heit-5 tosiiville 159 ja 160 saavutetaan siten, että kehän reuna 161 sijaitsee likimain puolivälissä heittosiipien korkeutta 162 mitattuna syöttöelimien 154 kehän läheisyydessä. Heittosiivet saavat siten materiaalin tavalla, joka tekee mahdolliseksi sen levittämisen hyvin tasaisesti käsiteltävälle pinnalle. Materiaali, joka valuu levylle 151 syöttöeli-10 mien ulkokehäalueen 69 yli ohjautuu levitinlautasten pyörimisen vaikutuksesta heittosiiville 159,160, jotka tällöin sinkoavat käytännöllisesti kaiken materiaalin niiden päiden kautta, jotka ovat kauimpana akseleista 148 ja 149.

15 Käytettäessä levitintä materiaalin levittämiseen halutulle leveydelle samalle etäisyydelle molemmin puolin tasoa 199 levitinlautaset 103 ja 104 ovat yhdensuuntaiset käsiteltävään pintaan nähden. Tämä aikaansaadaan työntämällä lukituskara 137 reikään 133 tappien 123,124 ollessa suorassa kulmassa tasoon 199 nähden. Jos esimerkiksi pellon reunakais-20 toja on käsiteltävä, erityisiin toimiin on ryhdyttävä, jotta varmistetaan toivottu tasainen jakauma näille reuna-alueille. Tämä voidaan saavuttaa yksinkertaisesti säätämällä levitintä niin, että levitinlautaset 103 ja 104 ovat hiukan kallistuneena käsiteltävään pintaan nähden niin, että ne viettävät alaspäin kohti sitä pellon reunaa, joka *. 25 on käsiteltävä. Tämä levitinlautasten 103 ja 104 säätö voidaan suorit- " / taa kääntämällä kiinnitysrunkoon 122 nähden sitä rungon 101 osaa, joka *··" kannattaa levitinlautasia 103 ja 104 sekä suppiloa 102. Tämä tapahtuu poistamalla lukitustappi 137 reiästä 133, jonka jälkeen tappia 121 : voidaan kiertää kääntöholkin 127 sisällä. Tämä kääntöliike saattaa 30 reiän 132 tai reiän 134 lukitustapin 137 kohdalle, joka tällöin voidaan työntää reikään 132 tai 134 riippuen halutusta kallistuksen suunnasta. Tällä tavoin on mahdollista saada tasainen materiaalin jakauma käsitel-tävän pellon sivukaistoille. Levityslaite voidaan pitää traktoriin kiinnitettynä tappien 123 ja 124 sekä kiinnityslevyjen 125 avulla eikä 35 levittimien enempää säätöä tarvita. Reikien 132 ja 134 asema on valittu niin, että levitinlautaset 103 ja 104 voidaan kallistaa haluttuun kul- 26 87297 maan käsiteltävään pintaan nähden. Vaadittu levittimen kallistuskulma on tyypillisesti välillä 4°...12° ja sopivimmin n. 7-8°.

Käytännöllisesti katsoen koko levittimen kallistus levitinlautasineen 5 103 ja 104 on helppo aikaansaada säilyttämällä kiinnitystappien 123,124 asema niin, että nostolaitteen nostovarsia, joihin levitin on yhdistetty, ei tarvitse siirtää. Rakenne, jonka kiinnitysrunkoa 122 osana levittimen teen runkoa voidaan kääntää muun levityslaitteen suhteen on edullisesti valmistettavissa, jolloin levityslaitteen koko ja sen paino 10 voi olla pieni. Tämä voidaan saavuttaa sen ansiosta, että levitin- lautasten 103 ja 104 akseleiden pyörimisnopeus on suuri, jolloin levi-tinlautaset sekä niiden ja akselin 183 väliset voimansiirtoelimet voivat olla pieniä.

15 Annosteluelinten 200 ja 202 säätö voidaan suorittaa yksinkertaisesti yhdellä säätövarrella 214, joka on kytketty molempiin annosteluelimiin. Kytkentä on sellainen, että annosteluelimet siirtyvät aina synkronisesti ja symmetrisesti tasoon 199 nähden avaten tai sulkien enemmän tai vähemmän laskuaukkoja 197,198 molemmissa syöttökouruissa 188,189. Jos 20 jostakin syystä niin halutaan, toinen annosteluelimistä 200 tai 201 voidaan irrottaa säätövarresta 214 esimerkiksi irrottamalla yhdystanko 207 tai 208 säätövarresta 209. Tällöin esimerkiksi aukot 197 ja 198 toisessa syöttökourussa 188 tai 189 voidaan pitää suljettuna siirtämäl-·.*. lä annosteluelin 200 tai 201 sopivaan asemaan, kun taas toisen syöttö· ; 25 kourun laskuaukot voivat jatkaa materiaalin syöttöä levitinlautasille, joka on sijoitettu asianomaisen syöttökourun alapuolelle.

*·· Kuvio 19 esittää jarrutuselimen 220 sovellutusta, joka käsittää jarru- : tinlevyn 221 sijoitettuna ainakin osalle levitinlautasen 222 kehää.

30 Levitinlautanen 222 voi vastata kuvioissa 1-10 esitettyjä levitinlauta-sia 11 tai 12. Jarrutin on muutaman cm etäisyydellä 223 levitinlautasen ’ kehästä. Levitinlautanen käsittää heittosiivet 224, jotka ovat ulospäin : : suunnatun lievästi kartiomaisen levyn 225 varassa. Siipien korkeus 227 pienenee niiden ulompia päitä 226 kohden. Levittimen toimiessa levitin-35 lautasen siivet sieppaavat materiaalin ja sinkoavat sen siipien päiden ;· 226 kautta. Materiaali poistuu jokaisesta siivestä likimain siiven pään 27 8 7 2 9 7 226 koko korkeutta 227 vastaten. Tällöin materiaali ei poistu liian suuressa määrin 228. Linkoava materiaali törmää jarrutinlevyyn 221. Jarrutinlevy 221 on tasainen ja viistossa muutaman asteen kulmassa 231 pääsuuntaan 230 nähden, johon materiaali poistuu. Jarrutinlevyn 221 5 pituus 229 on riittävä hidastamaan levitinlautasen sinkoamaa materiaa li. Materiaali, joka iskeytyy jarrutinlevyn 221 alapintaan, liukuu pitkin levyä 221 ja menettää silloin osan levitinlautasen antamasta energiasta. Materiaali lentää tällöin pienemmälle etäisyydelle kuin jos jarrutinlevyä 221 ei olisi siinä. Materiaali ohjautuu jossain määrin 10 pitkin jarrutinlevyä niin, että se jättää jarrutinlevyn nuolen 236 suunnassa. Materiaali, joka sinkoutuu korkeudella 228, konsentroituu sen liikkuessa levyllä 221 niin, että se jättää jarrutinlevyn konsentroituna virtana suunnassa 236. Materiaalin konsentroituminen jarrutin-levylle antaa tulokseksi tarkemman rajoituksen suurimmalle etäisyydel-15 le, jolle materiaali voidaan levittää. Tämä on erityisen tärkeätä, kun materiaalia on levitettävä äärialueelle 15. Jarrutinlevy 221 voi toimia tehokkaasti yhdessä levittimen kallistuksen kanssa, kuten on selostettu edellisten sovellutusten yhteydessä.

20 Jarrutinlevy 221 voidaan konstruoida siten, että materiaali, jonka levitinlautanen sinkoaa, hidastuu siinä määrin, että suurin heittoetäi-syys pienenee niin, että materiaali ei sinkoa kauemmas kuin leveys 15 levittimen yhdellä puolelle edes levitinlautasten normaalissa vaaka-suorassa asennossa. Jarruttimen käyttö voi sen vuoksi tehdä tarpeetto-: 25 maksi levittimen kallistumisen niin, että edellisten sovellutusten - mukaiset kiinnityselimet eivät ole tarpeen. Jarrutinlevyllä 221 on '!!! tällöin sellainen pituus 229 ja suunta, että materiaali hidastuu riit- ; tävästi jarrulevyllä niin, ettei se lennä kauemmas kuin etäisyys 15, • · - joka on esimerkiksi 12 m. Tällä tavoin on saavutettavissa kuviossa 5 30 esitetty jakaumakuvio ilman levittimen kallistamista. Pituus 229 tässä sovellutuksessa on noin puolet levitinlautasen halkaisijasta 237. Jar-’rutinlevy 221 ulottuu vain sille levitinlautasen kehän alueelle, jonka : : : osalta materiaali muutoin sinkoutuisi sivuttaisetäisyydelle, joka on suurempi kuin toivottu etäisyys 15. Kuten on esitetty kuviossa 19 jar-35 rutinlevy on sijoitettu siten, että sen lähinä levitinlautasta oleva reuna on samassa tasossa kuin heittosiipien yläreunat. Jarrutinlevy 221 28 87297 poikkeuttaa materiaalin levityssuunnan hiukan alaspäin viistoon suuntaan.

Jarrutinlevy 232 voidaan myöskin järjestää kuviossa 20 esitetyllä ta-5 valla. Tässä sovellutuksessa jarrutinlevy 232 on sijoitettu siten, että sen reuna, joka on lähinnä levitinlautasen kehää, on olennaisesti samalla tasolla kuin siiven 224 pään 226 alin kohta. Materiaali, joka sinkoutuu siiven 224 päästä, iskeytyy jarrutinlevyn 232 yläpintaan ja liukuu pitkin sitä. Tuloksena sinkoutuneen materiaalin liikkeestä pit-10 kin jarrutinlevyä 232 se menettää osan energiastaan ja jättää jarrutinlevyn 232 nuolen 233 suunnassa energialtaan vähentyneenä. Levyn pituus 234 ja sen nousukaltevuuskulma 235 poispäin levitinlautasesta voidaan valita niin, että materiaalin energian menetys on sellainen, että se leviää laitteen sivusuuntaan enintään matkan 15. Jarrutinlevyt 221 ja 15 232 on asennettu levittimen runkoon siirrettäviksi niin, että ne voi daan poistaa levitystieltä niin, että materiaali voidaan levittää täydelle leveydelle.

Kuviot 21 ja 22 esittävät sovellutuksia, joissa jarrutinelimet 242 ja 20 243 on järjestetty lähelle kahta levitinlautasta 240 ja 241 eräässä le- vittimessä. Levitinlautaset 240 ja 241 vastaavat levitinlautasia 11 ja 12. Jarrutinelimet 242 ja 243 käsittävät kumpikin kaksi kaarevaa jarru-tinlevyä 244 ja 245, kuten on esitetty kuviossa 22 jarrutinelimen 243 V. osalta. Jarrutinlevy 244 vastaanottaa levitinlautasen 241 sinkoaman ma- .·. : 25 teriaalin niin, että tämän materiaalin on ohitettava jarrutinlevy 244, jolloin se menettää osan energiastaan. Pitkin jarrutinlevyä 244 liikku-"I!! va materiaali kohtaa tämän jälkeen toisen jarrutinlevyn 244, joka kaa- reutuu päinvastaiseen suuntaan kuin jarrutinlevy 244. Materiaali liik-· · kuu edelleen pitkin levyä 245 niin, että se menettää lisää kineettises- 30 tä energiastaan. Tällä tavoin kineettinen energia materiaalissa, joka singotaan levittimen yhdelle puolelle, voidaan alentaa siinä määrin, että materiaali ei leviä sivusuunnassa yli toivotun etäisyyden. Jarru-t tinlevyt 244 ja 245 voidaan sijoittaa pystysuorien päätylevyjen 246 ja 247 väliin. Jarrutinelin 242 on varustettu samalla tavalla jarrutinle-35 vyin kuin jarrutinelin 123 eikä sitä siten selosteta yksityiskohtaisesti. Jarrutinelin 243 on sijoitettu levitinlautasen 241 sillä tavalla, 29 8 7 2 9 7 että vain se materiaali, joka muutoin leviäisi sivusuuntaan liian kauas levittimesta, hidastuu jarrutinelimen 123 vaikutuksesta. Ilman jarru-tinelimiä 242 ja 243 levitinlautaset 242 ja 241 sinkoaisivat materiaalin samalla tavalla kuin on esitetty kaaviollisesti kuviossa 3. Tällöin 5 kumpikin levitinlautasista sinkoaa materiaalin täydelle leveydelle levittiraen kummallekin puolelle. Levitinlautanen 240 levittää materiaalin sektorille 239, joka on äärirajojen 248 ja 249 välillä. Levitinlautanen 241 sinkoaa materiaalin sektorille 250, joka on äärirajojen 248 ja 249 välillä. Levitinlautanen 241 sinkoaa materiaalin sektorille 10 250, joka on rajojen 251 ja 252 välillä. Kun jarrutinelimet ovat pai kallaan, päätylevy 247 jarrutinelimessä 243 on yhdensuuntainen levitys-sektorin 253 kanssa, jota seuraten hidastamaton materiaali leviää pinnalle maksimisivuttaisetäisyydelle, joka on yhtä kuin toivottu etäisyys 15. Kuvioissa 21 ja 22 esitetyssä sovellutuksessa materiaali, joka 15 sinkoaa pitkin vektoria 133, ei leviä sivusuuntaan 12 m ylittävälle etäisyydelle 15. Materiaalilla, joka levitetään levitysvektoreiden 251 ja 253 välillä, on taipumus sinkoutua kauemmas kuin toivottu etäisyys 15, mutta sitä hidastetaan jarrutinelimellä 243 niin, että se laskeutuu käsiteltävälle pinnalle toivotun sivuttaisetäisyyden 15 alueella. Jar-20 rutinelin 242 vaikuttaa samalla tavalla materiaaliin, jota levitin- lautaunen 243 heittää ja joka muutoin sinkoutuisi yli toivotun etäisyyden levittimen oikealla puolella.

*.*. Samoin kuin aikaisemmissa sovellutusmuodoissa, kuviossa 19-22 esitetyt - ; 25 sovellutukset eivät vaadi lisäsäätötoimenpiteitä levitettäessä materi aalia kaistalle 15 kuvion 5 esittämässä jakaumakuviossa 18. Erityisesti ei ole tarpeen muuttaa syöttökartion laskuaukkojen läpäisyä, joiden " kautta materiaali syötetään suppilosta levitinlautasille. Koska materi- :: : aalin valumisnopeus laskuaukkojen kautta pysyy muuttumattomana, materi- 30 aali leviää sivusuuntaan levittimesta kuviosta 5 esitetyn jakaumakuvion mukaisesti. Siten sovellutukset, jotka on esitetty kuvioissa 21 ja 22 : samoin kuin kuvioiden 19 ja 20 mukaiset sovellutukset tarjoavat helpos- : : : ti käsiteltävän laitteen, jolla levitys levittimen sivusuuntaan lyhyem- mälle etäisyydelle voidaan saada yksinkertaisesti aikaan sijoittamalla ;;; 35 jarrutinelimet sopiviin asemiin levityslentoradoille levitinlautasten kehän ympärille. Jarrutinelimien on vain tarpeen olla säädettävissä ,0 B7297 ylöspäin ja alaspäin ja kiinnitettävissä vähintään kahteen asemaan levittimen runkoon nähden niin, että ne voidaan siirtää työasemaan tai siitä pois (so. levityslentoradoille tai siitä pois). Levityksen tapahduttua yhdelle puolen lyhyemmälle etäisyydelle jarrutinelimet voidaan 5 poistaa tai siirtää pois levityslentoradoilta materiaalin levittämiseksi jälleen täydelle leveydelle.

Jarrutinelimet 242 ja 243 tarjovata sopivan tavan kuvion 5 mukaisen levitysviuhkan 18 saavuttamiseksi, koska materiaali, joka sinkoaa olen-10 naisesti yhdensuuntaisesti levitysvektorin 253 kanssa, kulkeutuu pitkin kaarevia jarrutinlevyjä 244 ja 245 eri kulmassa kuin materiaali, joka sinkoaa ohi jarrutinlevyjen vektorin 251 suunnassa. Levyjen 244 ja 245 kaarevuudet voidaan valita niin, että saadaan vaadittu hidastusvaiku-tus. Vaikkakin kuviossa 20 jarrutinlevyt 244 ja 245 ovat olennaisesti 15 identtiset, vaikkakin kaareutuvat vastakkaisiin suuntiin, levyt voivat erota toisistaan sekä leveyssuunnassa, kuten on esitetty kuviossa 20 että kaarevuudeltaan, jotta toivottu hidastusefekti saavutettaisiin ja muutettaisiin suuntaa, jossa materiaali jättää jarrutinlevyn 245.

20 Kuvio 23 esittää levittimen sovellutusta, jossa on levitinlautaset 258 ja 259. Tämä levitin vastaa monissa suhteissa edellä esitettyjen sovellutusten mukaisia levittimiä. Levitinlautasten 258 ja 259 ympärille on sijoitettu jarrutinelimet 260 ja 261. Jarrutinelin 260 peittää sen osan ·.·. levitinlautasen 258 kehästä, josta jarrutinelimen puuttuessa materiaali ; 25 leviää sivusuuntaan suuremmalle etäisyydelle kuin on tarpeen esim. yli etäisyyden 15 kuviossa 1. Jarrutinelin 260 käsittää joukon levyjä 262, *“ jotka ovat yhdensuuntaiset levitinlautasen 258 akselin 265 kanssa. Jar- ·" rutinlevyt on sijoitettu, että materiaali, joka jättää levitinlautasen : 258, kohtaa jarrutinelimen 260 jarrutinlevyt tuloksella, että materiaa- 30 li hidastuu eikä leviä sivusuuntaan edemmäs oikealle kuin mitä vaaditaan kaistan 15 käsittelemiseksi. Jarrutinlevyt 262 on muotoiltu ja/tai sijoitettu toinen toisensa jälkeen levitinlautasen 258 pyörimissuunnas-: : : sa 263 sillä tavalla, että hidastettu materiaali leviää tasaisesti toivotulle etäisyydelle kuviossa 5 esitetyn levitysviuhkan 18 mukaises-35 ti kaistalle 15. Myös levitinlautasta 259 ympäröi jarrutinelin 261 *" niin, että materiaali, joka jarrutinelimen puuttuessa leviäisi sivu- 31 87297 suuntaan toivottua kauemmaksi vain kaistaa 15 käsiteltäessä, hidastuu niin, että materiaali ei sinkoa kauemmaksi kuin etäisyys 15. Tätä tarkoitusta varten jarrutinelin 261 on varustettu jarrutinlevyillä 264, jotka on sijoitettu levityslentoradalle ja joista muutamat ovat suoria 5 ja jotkut kaarevia. Jarrutinlevyt ovat yhdensuuntaiset akselin 266 kanssa. Päinvastoin kuin kuvioissa 19-22 esitettyjen sovellutusten jarrutinlevyt, jotka poikkeuttavat materiaalin olennaisesti pystysuunnassa, jarrutinlevyt 262 ja 264 poikkeuttavat materiaalin olennaisesti horisontaalisuunnassa jarrutuksen aikana liike-energiaa vähentämällä.

10 Materiaali kohta ajarrutinlevyt 262 ja 264 sillä puolella, joka on levitinlautasten 258 ja 259 pyörimissuunnalle vastakkainen. Materiaali kohtaa jarrutinlevyt 262 ja 264 siten sivuilta 268. Levyt 264, jotka ovat jyrkemmin kaarevia, hidastavat materiaali enemmän niin, että materiaali, joka sinkoaa näitä levyjä pitkin, menettää huomattavan määrän 15 energiaa niin, että se leviää vain toivotulle etäisyydelle 15. Levitys kuvion 19 mukaiselle sektoreille 239 ja 250 sekä kuvion 3 mukaan on myöskin saavutettavissa laskuaukkojen 280 ja 281 asentoa säätämällä levitinlautasten 258 ja 259 yläpuolella. Aukot 280 ja 281 ovat symmetrisesti tasoon 269 nähden. Kuvio 24 esittää sovellutusta, jossa levi-20 tyslautasia, jotka vastaavat levityslautasia 258 ja 259 ja jotka on merkitty samoin viitenumeroin, ympäröivät osittain jarrutinelimet 270 ja 271. Nämä jarrutinelimet 270 ja 271 on molemmat varustettu suorin jarrutinlevyin 272 ja 273, jotka ovat yhdensuuntaiset pyörimisakselei-·.·. den 265 ja 266 kanssa. Jarrutinlevyt 272 ja 273 on sijoitettu niin, ; 25 että sinkoutuvaan materiaaliin vaikutetaan eri tavoin nopeuden alenta miseksi kuin kuviossa 23 esitetyssä sovellutuksessa. Levitinlautasten ‘”1 sinkoamaa materiaalia hidastetaan jälleen siinä määrin, että se ei ·" leviä yli etäisyyden 15. Jarrutinlevyt 272 ja 273 on sijoitettu levi- : tinlautasten 258 ja 259 sinkoaman materiaalin lentoradalle sillä taval- 30 la, että ne alentavat tämän materiaalin liikenopeutta niin, että kaista 15 peittyy kuviossa 5 esitetyn jakaumakuvion mukaisesti. Kuvioissa 23 ; X ja 24 esitettyjä jarrutinelimiä voidaan luonnollisesti siirtää materi aalin lentoradalle tai pois siitä niin, että materiaalia voidaan valinnaisesti hidastaa tai olla hidastamatta.

35 32 87297

Vaikkakin levittimien eri rakennepiirteet, jotka on selostettu ja kuvattu piirustuksissa, esitetään seuraavissa vaatimuksissa keksinnöllisinä yksityiskohtina, on huomattava, että keksintö ei välttämättä ole rajoitettu näihin yksityiskohtiin ja että se sisältää kaikki rakenne-5 piirteet, jotka on kuvailtu sekä kukin erikseen että erilaisina kombinaatioina. Erityisesti kuvioissa 19-23 esitettyjä jarrutinelimiä voidaan käyttää levittimissä, jotka ovat kuvioissa 1-18 selostettujen tyyppisiä.

10 i * * » »

Claims (17)

1. 33 87297
2. 1. Menetelmä levittimen, erityisesti lannoitteen levittimen, käyttämiseksi materiaalin levittämiseksi pinnalle, joka levitin käsittää vähin- 5 tään kaksi levitinelintä, jotka ovat liikutettavissa pystysuuntaisten pyörivien akseleiden ympäri, tunnettu siitä, että levitineli-met varustetaan toiminnan aikana materiaalilla siten, että kukin levi-tinelin levittää materiaalia vähintään olennaisesti pinnan tavallisen kaistaleen koko leveydelle, ja että levitysleveyden vähentämiseksi vain 10 levittimen toiselle puolelle menetelmä käsittää levitinelimien kallis-tamisen kohtisuoraan kulun normaalisuuntaa vastaan alaspäin vinoon suuntaan mainitulle toiselle puolelle.
3. 2. Levitin patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän suorittamiseksi, 15 jossa levitin käsittää kartiosäiliön levitettävää materiaalia varten ja rungon, jossa on kiinnityslaitteet levittimen asentamiseksi kuljetus-alustalle, kuten esim. traktoriin, ja joka levitin käsittää vähintään kaksi levitinelintä, jotka on asennettu runkoon niin, että ne ovat pyöritettävissä pystysuuntaisten akseleiden ympäri, ja on yhdistetty 20 toisiinsa käyttöelimin niin, että ne pyörivät päinvastaisiin suuntiin levittimen toiminnan aikana, tunnettu siitä, että levitineli-·.·.· met on konstruoitu ja toiminnan aikana käytetyt sellaisella tavalla ja ‘/-j vastaanottavat toiminnan aikana materiaalia kartiosäiliön poistoaukosta sellaisella tavalla, että kukin levitinelin levittää materiaalia vähin-• 25 tään, olennaisesti pinnan tavallisen kaistaleen koko leveydelle, ja että vähintään yksi kiinnityslaite (43,52,66,87,100,122,123,140,141,-150,151) on säädettävissä ylöspäin ja alaspäin rungon suhteen ja toisten kiinnityselimien suhteen levitinelimien asentamiseksi suhteessa . . pintaan valinnaisesti normaaliin käyttöasemaan, jossa levitinelimet ; 30 levittävät materiaalia yhtä suurelle etäisyydelle levittimen molemmille puolille, tai kallistettuun asemaan suhteessa pintaan materiaalin levittämiseksi vähennetylle levitysetäisyydelle levittimen toiselle puo-lelle.
4. 3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen levitin, tunnettu siitä, - ’· että kiinnityslaite (28,29,64,65) käsittää kannatusvarren, joka voi 34 87297 kiertyä rungon (27) suhteen olennaisesti vaakasuoran kääntöakselin (38) ympäri, jolloin kannatusvarsi (28,29,64,65) ulottuu kääntöakselista (38) levittimen normaaliin toimintakulkusuuntaan (39), joka kääntöakse-li (38) on olennaisesti suorassa kulmassa kulkusuuntaan (39) nähden ja 5 kiinnityslaite (28,29,64,65) käsittää kiinnityselimen (42).
5. 4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen levitin, tunnettu siitä, että kannatusvarsi (28,29,64,65) on varustettu kiinteällä vasteella (37,69) ja lukitustapilla (49,72,73) kiinnityslaitteen (28,29,64,65) 10 lukisemiseksi rungon (27) suhteen.
6. 5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen levitin, tunnettu siitä, että kiinnityslaite (86) käsittää levyosan, joka on jäykästi kiinnitetty runkoon (27) ja jossa on rakoura (88), johon kiinnityselin (42) 15 sopii kuljetusalustaan kiinnittämistä varten, joka kiinnityselin (42) on siirrettävissä vähintään kahden eri asennon (92,93) välillä raossa (88).
7. 6. Jonkin patenttivaatimuksen 2-5 mukainen levitin, tunnettu 20 siitä, että kiinnityslaite (28,29,64,54,86) on varustettu säätömekanis-milla (43,66,87) ainakin osan kiinnityslaitteesta säätämiseksi ylöspäin '· tai alaspäin rungon (27) suhteen.
8. 7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen levitin, tunnettu siitä, 25 että säätömekanismi (43,66,87) käsittää sylinterin (44) männänvarsineen (45) ja että sylinteriin (44) voidaan johtaa paineväliainetta säätämään männänvarren (45) asentoa sylinterin (44) suhteen, jolloin sylinteri (44) ja männänvarsi (45) ovat yhdistetyt toinen runkoon (27) ja toinen kiinnityslaitteeseen. 30
9. 8. Patenttivaatimuksen 2 mukainen levitin, tunnettu siitä, että kiinnityslaite käsittää vähintään kaksi kiinnityspistettä (123,124,125), jotka ovat säädettävissä yhdessä levitinelimen (103,104) suhteen. : . 35 35 87297
10. 9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen levitin, tunnettu siitä, että kiinnityspisteet (123,124,125) on sijoitettu kiinnitysrunkoon (122), joka on siirrettävissä levitinelimen (103,104) ja/tai levittimen syöttökartion (102) suhteen ja lukittavissa mihinkä tahansa vähintään 5 kahdesta eri asennosta.
11. 10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen levitin, tunnettu siitä, että kiinnitysrunko (122) on rungon (101) suhteen käännettävissä vaakasuoran kääntöakselin (120) ympäri, joka on levittimen normaalin toimin- 10 takulkusuunnan (119) suuntainen.
12. 11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen levitin, tunnettu siitä, että kiinnitysrungossa (122) on kiinnityspiste (125), jonka avulla levitin voidaan kiinnittää ajoneuvon, kuten traktorin kolmipis- 15 tenostolaitteen ylävarteen, ja että rungossa (101) on tappielin (121) kiinnitysrungon (122) kannattamiseksi ja kääntämiseksi kääntöakselin (120) ympäri, joka tappielin (121) on varustettu säätövarrella (135), jossa on lukitustappi (137), joka voidaan työntää valinnaisesti johonkin useista varressa (131) olevista rei'istä (132,133,134), joka varsi 20 on jäykästi kiinnitetty kiinnitysrunkoon (121). ·' 12. Jonkin patenttivaatimuksen 8-11 mukainen levitin, tunnettu siitä, että runko (101) käsittää vaakasuoran palkin (106) ja kaksi _ 'j' runkopalkkia (107,108), jotka ulottuvat alaspäin vaakasuorasta palkista : : 25 (106), jossa vaakasuorassa palkissa (106) on kaksi syöttösuppilon kan- • natinta (112,113), jotka ulottuvat taaksepäin normaaliin liikesuuntaan nähden (119) ja johon syöttösuppiloon (102) syöttökourut (188,189) on jäykä sti kiinnitetty, jotka syöttökourut (188,189) on sijoitettu vas-- · taavan levitinelimen (103,104) kohdalle. 30
13. 13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen levitin, tunnettu siitä, että syöttökourut käsittävät suppilon (102) alaosan (190), joka alaosa on tehty levystä puristamalla ja hitsattu runkoon (101) ainakin kolmelta sivulta, jossa alaosassa (190) on jyrkemmät seinät kuin suppilon 35 (102) muussa osassa. 36 87297
14. 14. Jonkin patenttivaatimuksen 8-13 mukainen levitin, tunnettu siitä, että levittimen suppilon (102) alaosa on varustettu annostelu-elimellä (200, 201), joka sijaitsee syöttöelimen (154) yläpuolella, joka on kiinnitetty levitineliraeen (193,104), jonka syöttöelimen (154) 5 yläpinta on kartiomainen ja suunnilleen puolivälissä levitinelimen (103.104) heittosiipien (159,160) korkeutta (162).
15. 15. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen levitin, tunnettu siitä, että levitinelimen käyttölaite (118,175,180) on 10 säädettävissä levitinelimen pyörimisnopeuden muuttamiseksi.
16. 16. Jonkin edellä esitetyn patenttivaatimuksen mukainen levitin, tunnettu siitä, että siinä on ainakin kaksi levitinelintä (103.104) , jotka pyörivät pystysuuntaisen pyörimisakselin (165) ympäri 15 levitinelinten (103,104) vastaavien osien ollessa sijoitettuna tasoon, joka on suorassa kulmassa pyörimisakseliin (165) nähden.
17. 17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen levitin, tunnettu siitä, että levitinelimet (103,104) on asennettu akseleille (148,149), jotka 20 on laakeroitu vaihteistokoteloon (118.), joka kannattaa akselia (148,149) levitinelimineen (103,104) ja jonka alla on kotelo (180), johon on sijoitettu keskenään vaihtokelpoiset pyörät (181,182) yhden vaihdettavista pyöristä (182) ollessa asennettu kytkinakselille (183), joka on laakeroitu koteloon (180). -·. 25 i: 37 87297