FI81624B - Pappersmaskinduk. - Google Patents

Description

1 81624

Paperikonekangas

Keksinnön kohteena on paperikonekangas, joka käsittää ensimmäisistä loimi- ja kudelangoista muodostetun 5 kudoksen ja toisista loimi- ja kudelangoista muodostetun kudoksen, jolloin ensimmäisistä loimi- ja kudelangoista muodostetun kudoksen kude- ja loimitiheys on kaksi kertaa niin suuri kuin toisista loimi- ja kudelangoista muodostetun kudoksen loimi- ja kudetiheys, ja loimilankojen 10 muunlaiset yhdistyslangat, jotka on sovitettu yhdistämään kudokset toisiinsa niin, että ensimmäisistä loimi- ja kudelangoista muodostettu kudos muodostaa kankaan yläpinnan ja toisista loimi- ja kudelangoista muodostettu kudos vastaavasti kankaan alapinnan, jolloin yhdistyslangat on sovi-15 tettu olemaan aina samassa vaiheessa sen kudoksen loimilan-gan kanssa, jonka vieressä sitoutuminen tapahtuu.

Tällaiset kankaat ovat hyvin tunnettuja puunjalostusteollisuudessa, jossa niitä käytetään esimerkiksi viiroina paperi- ja selluloosakoneessa.

20 Esimerkkinä tunnetuista ratkaisuista voidaan mai nita FI-patenttihakemuksessa 831267 kuvattu rakenne. Tämän tunnetun rakenteen haittapuolena on se, että samaa loimilankaa käytetään sekä ylä- että alapuolen sidoksissa, jolloin optimaaliseen tavoitteeseen ei päästä.

25 Toisena esimerkkinä voidaan mainita FI-patenttiha- kemuksessa 840736 kuvattu rakenne. Tämä rakenne on muodostettu joko siten, että kerrokset on yhdistetty toisiinsa aina alemman kerroksen loimilangoilla tai yhdistämällä kerrokset toisiinsa aina ylemmän kerroksen loimilangoilla. 30 Haittapuolena on se, että viiran paperipuolella syntyy pitkiä lankajuoksuja, koska loimisuunnassa katsottuna on aina monta kudelankaa ennenkuin loimilanka tulee uudestaan siihen vaiheeseen, mistä tarkastelu aloitettiin.

Loimisuuntaisilla langoilla tapahtuva kahden kudok-35 sen yhdistäminen mainitaan myös FI-kuulutusjulkaisussa 2 81624 70947. Tällä tunnetulla ratkaisulla el kuitenkaan päästä riittävän korkealaatuiseen lopputulokseen, sillä viiran paperlpuolella syntyy lilan suuria epätasaisuuksia.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan paperiko-5 nekangas, jonka avulla alemmin tunnetun tekniikan epäkohdat voidaan eliminoida. Tähän on päästy keksinnön mukaisen paperlkonekankaan avulla, joka on tunnettu siltä, että yhdistyslankojen lankatiheys on sama kuin toisista loimi-ja kudelangolsta muodostetun kudoksen lolmltlheys ja että 10 yhdlstyslangat on sovitettu siirtymään kudoksesta toiseen niin usein kuin mahdollista.

Keksinnön mukaisen paperikonekankaan etuna on se, että saadaan aikaan markkeeramaton ja kulutusta kestävä viira. Sldekudelankoja el tarvita ollenkaan, joten niiden 15 käytöstä syntyvät haitat eliminoituvat täysin. Viiran ala-eli kulutuspuoll voidaan muodostaa sellaiseksi, että sillä on mahdollisimman hyvä kulutuskestävyys. Alapuolella saadaan aikaan hyvät korkeuserot loimilankojen ja kudelan-kojen välille. Em. seikka johtuu kudokset toisiinsa yhdis-20 tävlen lankojen sitovasta vaikutuksesta lankoihin.

Keksintöä ryhdytään selvittämään seuraavassa oheisessa piirustuksessa kuvatun erään edullisen suoritusesi-merkin avulla, jolloin kuvio 1 esittää paperikonekankaan yläpinnan muodos-25 tavaa kudosta periaatteellisena perspektiivikuvantona, kuvio 2 esittää paperikonekankaan alapinnan muodostavaa kudosta periaatteellisena perspektiivikuvantona, kuvio 3 esittää keksinnön mukaista paperikonekan-gasta yläpuolelta nähtynä perspektiivikuvantona, 30 kuvio 4 esittää kuvion 3 mukaista paperikonekangas- ta alapuolelta nähtynä perspektiivikuvantona ja kuvio 5 esittää kuvioiden 3 ja 4 mukaista paperi-konekangasta kudelankojen suunnassa nähtynä kuvantona.

Kuviossa 1 on esitetty ensimmäisistä loimi- ja ku-35 delangoista 1, 2 muodostettu kudos 3, joka muodostaa kek- 3 81624 sinnön mukaisen paperikonekankaan yläpinnan.

Kuvioissa 2 on esitetty toisista loimi- ja kudelan-goista 4, 5 muodostettu kudos 6, joka muodostaa keksinnön mukaisen paperikonekankaan alapinnan, ts. kulutuspinnan.

5 Molemmat em. kudokset on muodostettu täydellisiksi kudoksiksi. Kuviot 1 ja 2 kuvaavat kudoksia 3 ja 6 periaatteellisella tavalla, joten on selvää, että kudosten ei välttämättä tarvitse olla juuri sellaisia kuin kuvioissa on esitetty, vaan muunlaisetkin ratkaisut ovat mahdolli-10 siä.

Keksinnön mukaisesti kudokset 3 ja 6 on yhdistetty toisiinsa loimilankojen 1, 4 suuntaisilla yhdistyslangoil-la 7 niin, että yhdistyslangat 7 ovat aina samassa vaiheessa sen kudoksen 3 tai 6 loimilangan 1, 4 kanssa, jonka vie-15 ressä sitoutuminen tapahtuu. Em. seikka näkyy selvästi kuvioista 3-5. Kuvioita 3 ja 4 tarkastettaessa on huomattava, että ko. kuvioissa on esitetty ainoastaan ne yksityiskohdat, jotka ovat kankaan yläpinnassa (kuvio 3) ja alapinnassa (kuvio 4). Esimerkiksi yhdistyslankojen 7 lankajuok-20 sut on kuvattu ainoastaan sidoskohdissa. Koko kudosrakenne näkyy kuviossa 5.

Kuten kuvioista voidaan nähdä, yhdistyslankojen 7 lankatiheys on sama kuin kudoksen 6 loimilankojen 4 tiheys. Lisäksi on todettu, että on edullista sovittaa yh-25 distyslangat 7 niin, että ne siirtyvät kudoksesta toiseen niin usein kuin mahdollista. Myöskin on edullista, että yhdistyslangat 7 ovat ohuempia kuin muut loimilangat 1, 4.

Kuvioiden esimerkissä kudos 3 muodostuu 2-niitises-tä sidoksesta. Kudokset 3 ja 6 toisiinsa yhdistävä yhdis-30 tyslanka 7 muodostaa myös 2-niitisen sidoksen, mikäli rakennetta tarkastellaan kudoksen 6 suhteen. Kudos 6 on myös 2-niitinen rakenne. On kuitenkin huomattava, että myös muita niitisyyksiä voidaan käyttää, kunhan vain kudokset toisiinsa yhdistävän yhdistyslangan tiheys on sama kuin ala-35 pinnan muodostavan kudoksen loimitiheys.

4 81 624

Kuten kuvioista nähdään, rakenne on sellainen, että kun kudokset 3, 6 yhdistävä yhdistyslanka 7 tulee kudoksen 3 yläpinnalle on yhdistyslangan 7 vieressä oleva kudoksen 3 loimilanka 1 samassa vaiheessa kuin em. yhdistyslanka.

5 Sama toistuu viiran kulutuspuolella kuten kuviosta 4 voidaan nähdä. Kudokset 3, 6 yhdistävä yhdistyslanka on siis aina samassa vaiheessa sen kudoksen loimilangan kanssa, jonka vieressä se kulloinkin sitoutuu. Tällainen sidosra-kenne, jota voidaan nimittää tasapainoiseksi sidosraken-10 teeksi, jossa kudokset toisiinsa yhdistävän langan tiheys on sama kuin ulomman kudoksen lankatiheys, ei muodosta viiraan ns. diagonaalimarkkeerausta, eivätkä sidospisteet myöskään jää kuopalle, koska kudokset toisiinsa yhdistävä yhdistyslanka 7 on pystytty kutomaan rakenteeseen riittä-15 vän löysänä. Kudottaessa keksinnön mukaista rakennetta on kudoksesta toiseen kulkeva yhdistyslanka vähintään 14 % löysemmällä kuin kudoksen 3 loimilanka 1, sekä vähintään 9 % löysemmällä kuin kudoksen 6 loimilanka 4. On lisäksi edullista, että kulutuspinnalla kudokset toisiinsa yhdis-20 tävä yhdistyslanka 7 on aina viereisen paksumman loimilangan 4 suojassa, joten yhdistyslanka ei joudu kulutukselle alttiiksi kuin vasta siinä vaiheessa, kun viira muutenkin pitää poistaa paperikoneesta loppuunkuluneena.

Esimerkkinä mahdollisista lankapaksuuksista voidaan 25 mainita seuraavat arvot: kudos 3: loimilanka 1 halkaisija 0,17 mm kudelanka 2 -"- 0,17 mm kudos 6: loimilanka 4 -"- 0,25 mm kudelanka 5 -"- 0,25 mm 30 yhdistyslanka 7 -"- 0,13 mm.

Edellä esitettyä sovellutusesimerkkiä ei ole tarkoitettu mitenkään rajoittamaan keksintöä, vaan keksintöä voidaan muunnella patenttivaatimusten puitteissa täysin vapaasti. Näin ollen on selvää, että mm. kudosten ei tar-35 vitse olla juuri sellaisia kuin kuvioissa, vaan muunlai- 5 81624 setkin ratkaisut ovat mahdollisia. Keksinnössä käytettyjen lankojen paksuutta ei ole myöskään mitenkään rajoitettu. Lankapaksuudet voidaan näin ollen valita kulloisenkin tarpeen mukaan.

Claims (2)

6 81624

1. Paperikonekangas, joka käsittää ensimmäisistä loimi- ja kudelangoista (1,2) muodostetun kudoksen (3) ja 5 toisista loimi- ja kudelangoista (4,5) muodostetun kudoksen (6), jolloin ensimmäisistä loimi- ja kudelangoista (1, 2) muodostetun kudoksen (3) kude- ja loimitiheys on kaksi kertaa niin suuri kuin toisista loimi- ja kudelangoista (4, 5. muodostetun kudoksen (6) loimi- ja kudetiheys, ja loimi-10 lankojen (1, 4) suuntaiset yhdistyslangat (7), jotka on sovitettu yhdistämään kudokset (3,6) toisiinsa niin, että ensimmäisistä loimi- ja kudelangoista (1,2) muodostettu kudos (3) muodostaa kankaan yläpinnan ja toisista loimi- ja kudelangoista (4,5) muodostettu kudos (6) vastaavasti kan-15 kaan alapinnan, jolloin yhdistyslangat (7) on sovitettu olemaan aina samassa vaiheessa sen kudoksen (3,6) loimilan-gan (1,4) kanssa, jonka vieressä sitoutuminen tapahtuu, tunnettu siitä, että yhdistyslankojen (7) lankati-heys on sama kuin toisista loimi- ja kudelangoista (4,5) 20 muodostetun kudoksen (6) loimitiheys ja että yhdistyslangat (7) on sovitettu siirtymään kudoksesta toiseen niin usein kuin mahdollista.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen paperikonekangas, tunnettu siitä, että yhdistyslangat (7) ovat ohuem- 25 pia kuin muut loimilangat (1,4). 81624