FI77168B - Foerfrande och anlaeggning foer produktion av synnerligen finfoerdelat torrt mjoel. - Google Patents

Description

771 68

Menetelmä ja laitteisto erittäin hienojakoisten kuivien jauheiden tuottamiseksi Pörfarande och anläggning för produktion av synnerligen fin-fördelat torrt mjöl Tämän keksinnön kohteena on menetelmä ja laitteisto erittäin hienojakoisten kuivien jauheiden tuottamiseksi karkeampien partikkelien muodostamasta syötemateriaalista mekaanisella syöttimellä varustetun suihkujauhimen avulla. Tässä menetelmässä suihkujauhimesta syöksyvä kiintoaine-työkaasuvirta johdetaan keskipakoluokittimeen jossa hienoaines ja karkea-aines erotetaan toisistaan karkea-aineksen palauttamiseksi suihkujauhimen syöttimeen ja hienoaineksen johtamiseksi hie-notuotteen erotusjärjestelmään.

Suihkujauhatuksessa jauhettava syötemateriaali syötetään mekaanisen syöttimen, kuten kaksoisventtiilisyöttimen avulla paineistetun työkaasun joukkoon fluidisoitavaksi. Syntynyt työkaasu-kiintoaineseos jaetaan kahteen tai useampaan osa-virtaan ja nämä osavirrat kiihdytetään kartiomaisesti järjestettyjen kiihdytyssuuttimien läpi niin suureen nopeuteen, edullisesti noin 300 m/sf että mahdollisimman suuri määrä eri kiihdytyssuuttimista tulevia hiukkasia hajoaa hienotuot-teeksi törmätessään toisiinsa, joka hienotuote on terävällä luokituksella erotettavissa suihkujauhimen alkuperäisen syötteen joukkoon palautettavasta karkeasta fraktiosta.

Suihkujauhintekniikan oleellinen ongelma on siinä, että syötemateriaali on hyvin epähomogeninen, sisältäen paljon ylisuuria ja myös paljon erittäin pieniä hiukkasia. Tämän johdosta jauhatustapahtuman säätö on hyvin hankala. Hiukkas-koosta riippuen eri partikkelit vaativat nimittäin erisuuria energiamääriä kiihdyttääkseen tavoiteltuun nopeuteen suihku-jauhimen kiihdytyssuuttimissa. Koska suihkujauhatuksessa käytettävä jauhatusenergia tuodaan paineistetun työkaasun, kuten paineilman muodossa riippuu käytettävä energiamäärä pääosin jauhimeen syötetystä työkaasu/kiintoaine-suhteesta.

2 77168

Syötemateriaali sisältää tavallisesti jonkin verran valmista hienotuotetta jo alusta alkaen, joten sekin osuus vaatii oman osansa paineilman sisältämästä energiasta kiihtyessään jauhatuksessa käytettävään nopeuteen ja lisäksi tämän hieno-tuotteen osuuden tilavuuspaino on pieni, joten sekin vaikeuttaa oikean työkaasu/kiintoaine-suhteen aikaansaamista suihkumyllyn syötössä. Syötemateriaali sisältää aina myös jonkin verran ylisuuria hiukkasia jotka vaativat kohtuuttoman paljon energiaa kiihdyttääkseen jauhatuksessa tarvittavaan nopeuteen. Koska riittävä nopeus useimmiten jää saavuttamatta nämä ylisuuret hiukkaset kerääntyvät luokittimen ja suihkujauhimen väliseen kiertoon ja haittaavat uuden syöte-materiaalin syöttämistä prosessiin.

Nyt esillä olevan keksinnön tavoitteena on edellä esitettyjen ongelmien poistaminen, ja suihkujauhimeen syötettävän syötemateriaalin optimaalisen raekoon aikaansaaminen, niin että prosessin kokonaisenergiakulutus vähenee samalla kun jauhatustulos paranee. Tämä on aikaansaatu menetelmällä, joka tunnetaan siitä, että ennen suihkujauhatusta syötemateri-aalissa olevat suurikokoiset hauraat lähtöpartikkelit esiha-jotetaan syötesiilon pneumaattisen täytön yhteydessä sekä välimurskataan mekaanisessa murskaimessa puristuksen ja siinä syntyvien jännitysten vaikutuksesta jolloin mikrohal-keamia syntyy syötemateriaalin hiukkasiin ja helpommin jau-hautuvat partikkelit hienontuvat, jonka jälkeen mekaanisen murskaimen läpäissyt syötemateriaali johdetaan keskipakoluo-kittimeen syötemateriaalissa olevan valmiin hienoaineksen erottamiseksi syötemateriaalin muusta osasta ennen tämän syöttämistä suihkujauhimen syöttimeen.

Keksinnön mukaisesti syötemateriaalin kiintoainehiukkasiin muodostettujen mikrohalkeamien ja säröjen kohdista hiukkaset helposti jauhautuvat suihkujauhimessa tapahtuvassa törmäykseen perustuvassa jauhatusvaiheessa. Lisäksi ylisuuret hiuk- 3 77168 kaset murskautuvat suihkujauhatukselle optimaaliseen syöte-raekokoon . Murskainta seuraavassa keskipakoluokittimessa syötemateriaalista erotetaan kaikki läsnäoleva hienoaines ennen syötemateriaalin syöttämistä suihkujauhimeen. Tällä tavalla suihkujauhimeen syötettävä syötemateriaali koostuu hyvin kapeaan raekokoalueeseen kuuluvista hiukkasista. Tavoiteltu raekoko on niin pieni että se hyvällä hyötysuhteella on kiihdytettävissä suihkujauhatuksessa tarvittavaan nopeuteen mutta kuitenkin niin suuri että se ei enää ehdi hidastua ennen törmäystä kiihdytyssuuttimien poistopuolella työkaasun virtausnopeuden muuttuessa.

Keksinnön muut tunnusmerkit ilmenevät oheistetuista patenttivaatimuksista 1- 10.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisemmin esimerkin avulla oheistettuun piirustukseen viitaten, jossa kuv. 1 esittää partikkelin jauhautumista hienotuotteeksi keksinnön erään suositeltavan suoritusmuodon mukaisesti , kuv. 2 esittää pneumaattisen kuljetuksen yhteydessä käytettävän esijauhatus- eli autogeenitaskun periaatteellista rakennetta.

kuv. 3 esittää esimerkkiä keksinnön toteuttamiseen käytettävästä täydellistä laitteistosta virtauskaaviona ja kuv. 4 esittää toisen esimerkin keksinnön toteuttamiseen käytettävästä laitteistosta josta esihajonta ja hie-notuotteen erotusjärjestelmä on jätetty pois.

Keksinnönmukaisessa menetelmässä tuotetaan erittäin hienojakoisia jauheita karkeampien partikkelien muodostamasta syö-temateriaalista mekanisella syöttimellä 1 varustetun suihku-jauhimen 2 avulla. Edullisesti käytetään kaksoisventtiili-syöttimellä 1 varustettua suihkujauhinta 2, kuten painekam-miojauhinta. Suihkujauhimessa 2 toisiinsa törmäävien 77168 4 työkaasu/kiintoainesuihkujen avulla jauhettu materiaali johdetaan työkaasuvirran mukana keskipakoluokittimeen 3, jossa karkea-aines ja hienoaines erotetaan toisistaan. Hienoaines johdetaan hienotuotteen erotusjärjestelmään 4 ja karkea-aines johdetaan takaisin suihkujauhimen syöttimeen 1. Syöte-materiaali johdetaan laitteiston syötesiilosta 5 mekaaniseen murskaimeen 6, jossa suurimmat ja helpommin jauhautuvat rakeet murskataan ja kovempiin, ehjiksi jääneisiin partikkeleihin muodostetaan mikrohalkeamia, joista partikkelit helposti jauhautuvat suihkujauhinkäsittelyssä. Mekaanisen murskaimen läpäissyt, osittain hienontunut syötemateriaali johdetaan edelleen keskipakoluokittimeen 3, syötemateriaalissa olevan valmiin hienoaineksen erottamiseksi muusta materiaalista ennen syötemateriaalin siirtymistä suihkujauhimen syöttimeen 1.

Uutta syötemateriaalia tuodaan laitteistoon tavallisesti säiliövaunussa 17. Säiliövaunu 17 puretaan laitteiston syö-tesiiloon 5 pneumaattisen kuljetuslinjän 12 avulla. Edullisen suoritusmuodon mukaan pneumaattisen kuljetuslinjän 12 poistopäähän on järjestetty kiihdytyssuutin 13, joka päättyy syötesiilon 5 yläpäähän järestettyyn autogeenitaskuun 7. Tämän ratkaisun avulla syötemateriaalia voidaan osittain esi-hajoittaa jo säilövaunun 17 purkauksen yhteydessä. Syötemateriaali kiihdytetään pneumaattisen kuljetuslinjän 12 loppu-päähän asennetussa kiihdytyssuuttimessa 13 niin että mahdollisimman suuri osa paineilman sisältämästä energiasta muutetaan partikkeleiden kineettiseksi energiaksi, jonka jälkeen partikkelit saatetaan törmäämään toisiinsa kiihdytyssuutti-men 13 jälkeen asetetussa autogeenitaskussa 7. Autogeeni-taskuun 7 syöksyvän materiaali-kaasuvirran nopeus on edullisesti suuruusluokkaa 20 - 100 m/s. Autogeenitaskun 7 taka-eli iskupinta 7a on edullisesti muotoiltu antamaan autogee-nitaskuun 7 syöksyvälle materiaali-kaasuvirralle silmukan-muotoisen virtausradan, kuten nuolella on osoitettu kuviossa 2, jolloin materiaalihiukkaset matkallaan ulos autogeentas- 5 77168 kusta pakotetaan autogeenitaskuun 7 tulevan materiaalisuih-kun tielle. Tässä esihajotusvaiheessa tapahtuu makrotason jauhautuminen jolloin suurissa rakeissa olevat löysät sidokset purkautuvat ja rakeissa olevat säröt ja viat laajentuvat törmäyksien vaikutuksesta. Autogeenitaskussa 7 tapahtuva jauhatus voidaan tehostaa syöttämällä lisämateriaalia auto-geenitaskun törmäysvyöhykkeeseen taskun yläpuolelta, jolloin törmäystodennäköisyys kasvaa. Lisämateriaali voi esimerkiksi olla sellaista ylisuurta fraktiota , joka on seulottu pois syötteestä ennen mekaanista murskainta murskaukselle ylisuuren koon vuoksi.

Pneumaatisen kuljetuksen yhteydessä syötemateriaalia voidaan samanaikaisesti kuivata paineilman komprimoinnissa syntyvän energian avulla. Ellei komprimoinnista saada lämpöä riittävästi on käytettävä paineilman lisälämmitystä, esimerkiksi tulistamalla paineisena.

Hienotuotteen erotusjärjestelmässä 4 hienoaines erotetaan työkaasusta pneumaattisen syklonin (8) avulla kahdeksi erityyppiseksi fraktioksi, joista toinen sisältää luokituksen erotusrajaa pienemmät mutta tätä lähellä olevat hiukkaset ja toinen superhienot hiukkaset, joilla on suuri ulkopinta-ala suhteessa niiden painoon.

Keksinnön edullisimmassa suoritusmuodossa mekaaninen murskain 6 on valssimurskain, jonka valssien pyörimisnopeus voi olla noin 5 - 10 m/s. Valssimurskaimen 6 käsittävä laitteisto on esitetty kuviossa 3. Syötesiiloon 5 tuotu syötemateri-aali syötetään tasaisella nopeudella valssimurkaimeen 6 esimerkiksi syötesiilon poistoaukkoon 5b asennetun sulkusyötti-men avulla. Valssimurskaimen 6 valssien vaikutuksesta syöte-materiaalin ylisuuret hiukkaset murtuvat ja ehjiksi jääneisiin hiukkasiin muodostuu mikrohalkeamia. Murskauskäsittelyn jälkeen syötemateriaali johdetaan valssimurskaimen poistokanavaa 6a pitkin keskipakoluokittimeen 3, jossa syötemateri- 6 77168 aalissa oleva hienoaines ja karkea-aines erotetaan toisistaan. Karkea-aines johdetaan kanavaa 10 pitkin multisyklo-niin 15 jossa karkea-aines erotetaan työkaasusta. Työkaasu, tavallisesti paineilma johdetaan kanavaa 15a pitkin keskipa-koluokittimesta 3 tulevan hienotuotefraktion poistokanavaan 11, joka päättyy hienotuotteen erotusjärjestelmään 4, ja karkeatuote syötetään suihkujauhimen hydraulisesti toimivan kaksoisventtiilisyöttimeen 1 esimerkiksi multisyklonin 15 pohjaan asetetun sulkusyöttimen 18 avulla. Multisyklonin 15 pitää siis olla mitoitettu niin, ettei työkaasun mukana pääse luokituksen erotusrajaa karkeampia fraktioita hienotuot-teeseen. Kaksoisventtiilin 1 toiminta on esitetty esimerkiksi kansainvälisessä patenttihakemusjulkaisussa WO 86/02287. Kaksoisventtilisyöttimessä 1 syötemateriaali paineistetaan ja pudotetaan annoksittain suihkujauhinlaitteiston tasaus-säiliöön 19, josta se hydraulisesti toimivalla syöttöruuvil-la johdetaan säädetyllä nopeudella fluidisointitilaan 20. Fluidisointitilassa 20 jauhettava syötemateriaali sekoitetaan kompressorista 21 kanavaa 22 pitkin tulevaan paineilmaan. Fluidisoitunut ja korkean paineen alaisena oleva kiintoaine-työkaasuseos syöksyy ainakin yhden kahtiointi-laitteen 23 läpi suihkujauhimen 2 pääasiassa kartiomaisesti järjestettyihin jauhatussuuttimiin, joissa materiaalihiukka-set työkaasun ekspansion johdosta kiihdytetään jauhatuksen aikaansaavassa törmäyksessä tarvittavaan nopeuteen (noin 300 m/s). Suihkujauhimesta 2 syöksyvä materiaali-työkaasuseos johdetaan poistokanavaa 9 pitkin keskipakoluokittimeen 3, josta syntynyt hienotuote johdetaan hienotuotteen erotusjär-jestelmään 4 kanavaa 11 pitkin ja suihkujauhatuksessa jäljelle jäänyt karkea-aines palautetaan suihkujauhimeen 2 multisyklonin 15 kautta. Poistokanava 11 päättyy hienotuotteen erotusjärjestelmän pyörrekammiosykloniin 8, jossa on välipohjalla suljettu pyörreputken pohja ja pyörreputken sivussa oleva säädettävä hienotuoteaukko 8a. Pyörrekammiosyklonissa 8 on edullisesti myös tangentiaalisesti suunnatut lisäilma-aukot 8b, joiden avulla syklonissa tapahtuva luokitus voi- 7 77168 daan säätää ja tehostaa. Pääosin kiintoaineesta puhdistettu työkaasu johdetaan tekstiilisuodattimeen 16, jossa työkaasu vapautetaan siinä jäijelläolevasta superhienosta tuotteesta. Hienotuotteen "karkeampi" osuus johdetaan pyörrekammiosyklo-nin 8 pohjaosasta varastosiiloon 24 ja sen superhieno osuus varastosiiloon 25, joista siiloista 24, 25 syntyneet tuotteet voidaan annostella säädettävillä syöttimillä erilaisia ominaisuuksia omaaviksi lopputuotteiksi. Laitteiston kaikki toiminnot säädetään laitteiston säätökeskuksesta 26, ja laitteiston hydraulisesti toimivat elimet 1, 19 saavat käyttövoimansa hydraulivoimalähteestä 27.

Joidenkin aineiden kohdalla voi olla edullisempaa käyttää kaksivaiheista valssimurskausta, jolloin valssien välinen etäisyys on suurempi ensimmäisessä valssimurskaimessa kuin toisessa olevassa valssimurskaimessa.

Jos mekaanisena murskaimena 6 käytetään roottorimurskainta, kuten kuviossa 4 on esitetty syötemateriaali johdetaan root-torimurskaimen hajotuslevylle 6b kanavan 5a kautta. Hajotus-levy 6b on sähkömoottorin 6c käyttämä. Hajotuslevy 6b sinkoaa syötemateriaalin hiukkaset ympäröivää kuorta 6d vasten. Kuoreen 6d kerääntyy laitteiston toimiessa murskattavista partikkeleista koostuva materiaalipatja 6e, josta hajotusle-vyn 4 sinkoamat partikkelit kimpoavat aluksi viistosti ylöspäin ja sen jälkeen patjan ja kuoren pintaa myötäillen alaspäin niin, että materiaalin murskautuminen tapahtuu pääasiassa partikkelien törmäillessä ilmassa toinen toisiinsa. Murskaimessa karkeammaksi jäävä aines laskeutuu painovoiman vaikutuksesta murskaimen alapäästä alkavaan kierrätyskana-vaan 6£, joka kierrättää sen takaisin murskaimeen uutta murskauskäsittelyä varten. Murskaimen tuottama hienojakoisempi aines sen sijaan nousee murskaimen synnyttämän ilmavirran mukana ylöspäin roottorin hajotuslevyn 6b yläpuolelta alkavaan kanavaan 6a, joka johtaa keskipakoluokittimeen 3, josta karkea-aines johdetaan suihkujauhimen kaksoisventtii- β 77168 lisyöttimeen 1. Suihkujauhimen 2 poistokanavaan on järjestetty suodatin kiintoaineen erottamiseksi roottorimurskai-meen 3 johdettavasta työkaasusta, jonka avulla hienojakoisempi aines siirretään keskipakoluokittimeen ja syötemateri-aali kuivataan.

Keksintö soveltuu lähes kaikkien hienona käytettävien jauheiden valmistukseen, joista tärkeimmät ovat rakennusteollisuuden käyttämät sideaineet, paperi- ja muovifillerit, pinnoitteet ja pigmentit sekä erilaiset ruoka-aineet kuten vilja ja mausteet. Myös mineraalien rikastus on mahdollista keksinnön mukaisella laitteistolla. Syötemateriaalina voidaan siis käyttää esimerkiksi hienojakoisten sekä erittäin hienojakoisten, suuren ominaispinta-alan omaavien, sementin tavoin käytettävien tuotteiden valmistamiseen käytettävää vesigranuloitua masuunikuonaa, joka koostumukseltaan on lähellä sementin valmistuksessa käytettävää poltettua klinkkeriä, sekä erikoistarkoituksiin käytettävien sementtituotteiden valmistukseen tarvittavaa poltettua sementtiklinkke-riä.

Kun keksinnön mukaisessa laitteessa syntyy kaksi hyvin erityyppistä hienoa valmista tuotetta, voidaan esimerkiksi betonin valmistuksessa niiden suhteita varioimalla vaikuttaa halutulla tavalla syntyvän betonin erilaisiin ominaisuuksiin kuten alku- ja loppulujuuteen, työstettävyyteen sekä vedenpidätyskykyyn .

Vesigranuloitu kuona on myös granuloinnin jälkeen kostea, joten sen käsittelyn yhteydessä on sopivaa käyttää keksinnön mukaista kuivausmahdollisuutta hyväksi materiaalin pneumaattisen kuljetuksen yhteydessä.

Kuvion 1 periaatepiirroksesta ilmenee että suurikokoisessa lähtöpartikkelissa on yleensä aina joko luonnossa tai aikaisemmassa prosesseissa syntyneitä halkeamia, sulkeutumia.

9 77168 huokosia sekä aineen epähomogeenisuudesta aiheutuvia rajapintoja. Tällaisille epäjatkuvuuskohdille on tyypillistä, että partikkeli murtuu helposti iskumaisen rasituksen vaikutuksesta, joka aikaansaadaan partikkeleiden törmäyksessä kiinteää pintaa tai toisiaan vastaan, kuten tapahtuu auto-geenitaskussa keksinnön mukaisessa laitteistossa. Jäljelle jääneet osat ovat joko kimmoisempia ja homogeenisempia tai lujempia kuin lähtöainepartikkeli. Tämän takia samantyyppiseen jauhatusmekanismiin perustuva jatkojauhatus kuluttaisi paljon energiaa, koska kyseiset partikkelit ovat jo osoittautuneet kestäviksi esihajonnassa tulleita iskuja vastaan. Keksinnön mukaisessa menetelmässä onkin prosessin seuraavana vaiheena autogeenipatjassa tapahtuvaan puristukseen ja siinä syntyviin jännityksiin perustuva välimurskaus, jossa kaikki ylisuuret partikkelit pakotetaan särkymään vähintään tietyn kokoisiksi rakeiksi, jolloin aine jauhautuu osin täysin valmiiksi ja saa osin uusia mikrohalkeamia partikkeleihin. Näiden mikrohalkeamien vuoksi laskee seuraavana vaiheena olevan suihkujauhatuksen energiakulutus jopa 30 %. Tällä on suuri jauhatustaloudellinen merkitys, kun otetaan huomioon että esihajonnan ja välimurskauksen energiankulutus on vain 1-10 kWh/t ja varsinaisen loppujauhatuksen energiakulutus 50 - 250 kWh/t, tavanomaisissa suihkujauhimissa jopa 500 -1500 kWh/t.

Claims (10)

771 68 ίο

1. Menetelmä erittäin hienojakoisten kuivien jauheiden tuot tamiseksi karkeampien partikkelien muodostamasta syötemate-riaalista mekaanisella syöttimellä (1) varustetun suihkujau-himen (2) avulla, jossa menetelmässä suihkujauhimesta (2) syöksyvä kiintoaine-työkaasuvirta johdetaan keskipakoluokit-timeen (3) jossa hienoaines ja karkea-aines erotetaan toisistaan karkea-aineksen palauttamiseksi suihkujauhimen syötti meen (1) ja hienoaineksen johtamiseksi hienotuotteen erotus järjestelmään (4), tunnettu siitä, että ennen suihkujauhatusta syötemateriaalissa olevat suurikokoiset hauraat lähtöpartikkelit esihajotetaan syötesiilon (5) pneumaattisen täytön yhteydessä sekä välimurskataan mekaanisessa murskaimessa (6) puristuksen ja siinä syntyvien jännitysten vaikutuksesta, jolloin mikrohalkeamia syntyy syötemateriaa-lin hiukkasiin ja helpommin jauhautuvat partikkelit hienon-tuvat, jonka jälkeen mekaanisen murskaimen (6) läpäissyt syötemateriaali johdetaan keskipakoluokittimeen (3) syötemateriaalissa olevan valmiin hienoaineksen erottamiseksi syö-temateriaalin muusta osasta ennen tämän syöttämistä suihku-jauhimen syöttimeen (1).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että syötemateriaalin esihajonta tapahtuu autogeeni-taskussa (7) syötemateriaalin pneumaattisen kuljetuksen yhteydessä syntyvän kineettisen energian avulla.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että syötemateriaalia kuivataan pneumaattisen kuljetuksen yhteydessä paineilman komprimoinnissa syntyvän energian avulla.

4. Laitteisto patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän suori ttamiseksi, joka laitteisto käsittää mekaanisella syötti- n 77168 mellä (1) varustetun suihkujauhimen (2) ja tämän poistokanavaan (9) järjestetyn keskipakoluokittimen (3), jonka kanava (10) karkea-ainesta varten päättyy suihkujauhimen syöttimeen (1) ja kanava (11) hienoainesta varten päättyy hienotuotteen erotusjärjestelmään (4), tunnettu siitä, että laitteistoon kuuluu lisäksi pneumaattisella syöttöjärjestelmällä (12, 7) varustettu syötesiilo (5) ja tämän poistoaukkoon (5b) liitetty mekaaninen murskain (6), jonka poistokanava (6a) on suorassa yhteydessä keskipakoluokittimeen (3).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laitteisto, tunnet-t u siitä, että syötesiilon (5) syöttöjärjestelmänä toimivan pneumaattisen kuljetuslinjän (12) poistopäähän on järjestetty kiihdytyssuutin (13) joka päättyy syötesiilon (5) yläpäähän järjestettyyn autogeenitaskuun (7).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laitteisto, tunnet-t u siitä, että autogeenitaskun (7) taka- eli iskupinta (7a) on muotoiltu antaamaan autogeenitaskuun (7) syöksyvälle materiaali-kaasuvirralle silmukanmuotoisen virtausra-dan.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laitteisto, tunnet-t u siitä, että autogeenitaskun (7) yläseinämässä on lisämateriaalin tuloaukko (7b).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laitteisto, tunnet-t u siitä, että mekaaninen murskain (6) on valssimurskain, jonka valssien pyörimisnopeus on noin 5-10 m/s.

9. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laitteisto, tunnet-t u siitä, että mekaaninen murskain (6) on roottorimurskain josta murskattu materiaali on järjestetty siirtymään työkaa-suvirran mukana keskipakoluokittimeen (3). 12 771 68

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen laitteisto/ tunnettu siitä, että keskipakoluokittimen (3) karkeatuote-fraktion poistokanavaan (10) on järjestetty multisykloni (15) ilman erottamiseksi karkeatuotteesta.