FI65389C - Foer noetning utsatt vaegg saerskilt i kvarn foer malning av en magnetisk material omfattande charge - Google Patents

Description

------ Γ1 .... KUULUTUSJULKAISU rr7QO

jJSTa W (11) utläggningsskaipt 6 5 389 C (45) Patentti ny’inr.oUy 10 C3 1934 ' v' ^ (51) k».Hu /into.3 B 02 C 17/22 SUOMI—FINLAND pi) Θ02201 (22) H»k*mhptlvi — ArKekninffd·! 09.07.80 (22) AlkupUvl—GNtlgMadag 09.07.80 (41) Tullut (ulklMkil — Blhrtt offmtNg lU. 01.8l

Patent- och regleterstyreleen ^ ^ AmUm ud^o& KLrtrNkun pCScarad 31.01.8U

(32)(33)(31) Pyydetty etueMcuu·—iejlri yrtorlut 13.07.79 Ruotsi-Sverige(SE) 7906098-¾ (71) Socared S.A., 1, Rue Ceard, Geneve, Sveitsi-Schweiz(CH) (72) Bertil Brandt, Skellefteä, Ruotsi-Sverige(SE) (7U) Oy Heinänen Ab (5U) Kulutukselle alttiina oleva seinä, erityisesti myllyssä magneettista materiaalia käsittävän panoksen jauhamiseksi - För nötning utsatt vägg, särskilt i kvarn för malning av en magnetiskt material omfattande charge

Esillä oleva keksintö kohdistuu kulumiselle alttiina olevaan seinään, joka käytön yhteydessä joutuu alttiiksi sellaisen kappale-tai hiukkasmuotoisen aineksen kuluttavalla vaikutuksella, joka käsittää magneettisia hiukkasia. Tällaisilla seinillä voi olla seinäpintojen muoto syöksykuiluissa, kouruissa, purkausasemi1la kuljetushihnaa varten mutta ennen kaikkea myllyissä. Kaivosteollisuudessa käytetään siten myllyjä malmin jauhamiseksi, jolloin myllyjen seinät joutuvat alttiiksi voimakkaalle kulumiselle ja sen vuoksi seinät muodostetaan kulumista kestävästä materiaalista tai verhotaan tällaisella materiaalilla. Tällaiset myllyt voivat olla kuula- tai tankomyllyjä malmin jauhamiseksi, joka sisältää tietyn määrän magneettista materiaalia. Myllyt voivat olla myöskin primääri- tai sekundäärijauhatusta varten olevia myllyjä, jossa itse jauhettu aines muodostuu magneettisesta materiaalista, esim. magnetiitista ja jossa panokseen, sisältyvä kaf'- 65389 koampi aines muodostaa jauhinkappaleet tai "pebbles", nk. itse-jauhatus, Tällaisia tarkoituksia varten olevissa myllyissä täytyy, kuten mainittiin, olla kulumista kestävä sisäpuoli. Usein myllyt varustetaan sen vuoksi vuorauksella kulumista kestävästä materiaalista, esim. elastisesta tai muovimateriaalista, keraamisesta materiaalista tai toisinaan teräsmateriaa1ista. Kulumista kestävästä materiaalista muodostuva vuoraus kiinnitetään tavallisesti mekaanisesti kiinnityspulttien, kiristyslistojen tms. avulla. USA-patenttijulkaisussa 3 913 651 on lisäksi ehdotettu, että myllyjä ja kouruja varten olevaa kulutuskumista muodostuvaa vuorausta pidetään myllyn rummun tai kourun sisäsivua vasten, siten että kulutuskumikerroksen rumpua tai kourua vasten oleva sivu on lami-noitu kestomagneettisella materiaalikerroksella.

Myllyn sisävuorauksella on pääasiallisesti kaksi tehtävää. Toinen on suojan muodostaminen myllyn vaippaa ja myllyn vaipan päätyjä varten mekaanista ja korroosion vuoksi tapahtuvaa kulumista vastaan, ja toinen on energian siirtäminen myllystä panokseen.

Tämä tarkoittaa, että nyllyn sisäsivun ulkonäöllä, nk. profiililla on suuri merkitys jauhamiskapasiteetille erityisesti sekundääri jauhamisen (hienojauhamisenl yhteydessä.

<

On yritetty eri tavoin parantaa myllyn sisävuorauksen toimintaa ja kestävyyttä ja on käytetty erilaisia materiaaleja erilaisin profiilein sisävuorauksen sisäsivulla. Varsinkin käsiteltäessä kovia mineraaleja kuten sulfidimalmeja ja niiden tapaista on teräs-materiaalilla ollut suhteellisen lyhyt kestoikä, koska huomattava materiaalinhukka on syntynyt korroosion vuosi märkäjauhatuksessa, sen lisäksi että tapahtuu varsinaista ja todellista mekaanista kulumista. Sen vuoksi on yritetty käyttää kumia terässisävuoraus-ten korvaamiseksi. Paitsi hyviä kulumisominaisuuksia verrattuna teräkseen kumilla on paremoi vastustuskyky korroosiota vastaan ja lisäksi ääntä vaimentava vaikutus jauhamisen yhteydessä. Lisäksi kumisisavuoraus on huomattavasti kevyempi kuin teräksestä muodostuvat vuoraukset. Eräs kumin epäkohta on kuitenkin sen huonompi kestävyys kestää liukuvaa kulutusta kuin teräksellä. Tavanomaisten myllyn sisävuorausten yhteydessä, joissa on pitkittäiset vaippa-levyt ja nk. nostimet, ts. nostavat elimet, on tärkeää, että nämä nostimet vaihdetaan, kun ne ovat joutuneet alttiiksi niin voimakkaalle kulumiselle, että panos alkaa liukua sisävuorausta pitkin.

3 6S389

Kun nostimet joutuvat alttiiksi liukuvalla kulutukselle, ne joutuvat alttiiksi niin muodoin kiihtyvälle kulutukselle, ja sen mukana alkavat myös välissä oleva vaippapinnat kulua nopeasti. Jotta saataisiin taloudellisesti hyvä sisävuoraus täytyy nostimet sen vuoksi vaihtaa oikeaan aikaan, tavallisesti kuluu 3-4 sarjaa nostimia jokaista vaippalevyjen vaihtoa kohden. Nostimien vaihtaminen tapahtuu ajankohtaan, jolloin sisävuorausprofii1i on parempi kuin uudessa sisävuorauksessa, mitä tulee kapasiteetti- ja hieno-jauhatusominaisuuksiin. Vaihdettaessa nostimia voi jauhamiskapa-siteetti usein laskea 10-20 %.

Kumi nostimien haitat ovat siten ne, että jauhamiskapasiteetti tulee huomattavasti vaihtelemaan nostimien kestoaikana ja että nostimet täytyy vaihtaa, kun sisävuorausprofiili on parhaimmillaan; toisin sanoen täytyy sallia sisäänajojakso alhaisemmalla kapasiteetilla ja ei-toivottavat karkeat jätteet ulosmenevässä jauhetussa aineksessa. Näin on varsinkin hi enojauhatuksen yhteydessä myllyissä, joissa nopeus on yli 75 % nk. kriittisestä nopeudesta.

Nostimien ja vaippalevyjen vaihtaminen maksaa melkoisesti purkamisen ja asentamisen sekä seisokki kustannusten muodossa.

Suuri etu olisi, jos myllyn sisävuoraus voisi kulua yhtä paljon koko sisävuorauksen osalta ja että kestoikää voitaisiin pidentää 1 vuoden ajanjaksoon tai pitemmäksi, niin että tarvittava vaihtaminen voitaisiin suorittaa normaalien seisokkiajänjaksojen aikana, ts. loma-aikoina.

Jotta kuulamyllyissä vältettäisiin nostimien tarve, on jorjalai-sessa patenttijulkaisussa 22 213 ehdotettu, että sähkömagneetteja käytettäisiin myllyn pyörimisen aikana nostamaan ylös magneettisesta materiaalista muodostuvia jauhamiskuulia tarvittavalle korkeustasolle ja sitten päästämään ne alas jauhettavan aineksen päälle. Sähkömagneetit on tämän norjalaisen patenttijulkaisun mukaan sovitettu myllyn rummun ulkosivun viereen, joka muodostuu magnetisoitavaa materiaalia olevista lamelleista, jolloin järjestely on sellainen, että jauhamiskuulia pidetään myllyn rumpua vasten ainoastaan sopivaan tasoon nostamisen aikana.

Epämagneettista jauheainesta varten olevissa myllyissä sähkömagneetteja on käytetty myöskin ei-toivotun magneettisen, jauheainek-sessa olevan materiaalin magneettiseksi erottamiseksi. Tällainen 4 65389 magneettinen erotuslaite kuvataan saksalaisessa pater.ttijulkaisussa 4Θ2 59Θ. Tässä tapauksessa käytetään sähkömagneetteja niin muodoin ei korvaamaan nostimia vaan erottamaan ei-toivottua materiaalia ja varmistamaan, että tätä syötetään ulos erotuslaitteen ei-toivotun materiaalin ulosmenon kautta.

Esillä olevan keksinnön eräänä tarkoituksena on parantaa tunnettujen myllyjen sisävuorauksia ja tehdä mahdolliseksi niiden kesto-iän pitneminen.

Esillä olevan keksinnön toisena tarkoituksena on aikaansaada seiniä varten tarkoitettu kulutussuoja, joka on itsekunnossapitävä, ts. automaattisesti uudistuu itse. .

Keksinnön tarkoituksena on vielä varustaa myllyn rumpu sellaisilla laitteilla, jotka aikaansaavat automaattisesti uudistuvan kulutus-suojan myllyn rummun sisäsivulle.

Myllyn pyörimisnopeuden lisäys on monta kertaa toivottavaa, koska jauhamiskapasiteetti lisääntyy nopeasti lisääntyneen nopeuden mukana nk. kriittiseen nopeuteen asti tai sen yli. Nopeuden ollessa 80-85 % tai enemmän kriittisestä nopeudesta sisävuorausprofiili ei voi käsittää nostavia elimiä, vaan sisävuorauksella täytyy olla sileä sisäpinta. Jauhamisen yhteydessä tulee sisävuoraus tämän johdosta joutumaan alttiiksi liukuvalle kulutukselle, ja seuraukseksi tulee kiihtynyt kuluminen. Laajat jauhamiskokeet sekundääri-jauhatuksella (hi enojauhatus1 nk. kriittisellä nopeudella ovat osoittautuneet antavan sangen hyviä jauhatustuloksia. Tämä jauha-mismuoto ei kuitenkaan ole voinut tulla taloudelliseksi liian auurten sisävuorauskustannusten vuoksi nykyisillä sisävuorausmate-riaaleilla. Sisävuorauksen kestoiän parantamiseksi täytyy liukuvan kulutuksen johdosta sisävuorausta vasten tapahtuvaa kulumista rajoittaa. Keksinnön toisena tarkoituksena on sen vuoksi mahdollistaa tämän liukuvan kulutuksen rajoittaminen myös tätä tyyppiä olevissa myllyissä.

Edellä olevien tarkoitusten täyttämiseksi aikaansaadaan esillä olevan keksinnön avulla sen vuoksi kulumiselle alttiina oleva seinä, joka käytössä joutuu alttiiksi kappale- tai hiukkasmuotoisen aineksen kuluttavalle vaikutukselle, joka aines sisältää magneettisia hiukkasia. Tällöin on seinän ainakin kulumiselle alttiina oleva sivu 65389 edullisesti muodostettu kulumista kestävästä seinämateriaalista tai verhoiltu sillä, esim. vaippalevyjen tai nostimien muodossa. Seinässä tulee keksinnön mukaan olla magneettilaitteita, jotka on sijoitettu niin, että ne vetävät puoleensa panokseen sisältyviä, magneettisia hiukkasia ja pitävät näitä jäljellä automaattisesti uudistuvana kulutuskerroksena seinän kulumiselle alttiina olevalla pinnalla ainakin sellaisilla alueilla, jotka normaalisti ovat alttiina voimakkaammalle kulumiselle kuin seinän muut alu-eetl Keksinnölle tunnusomaiset seikat esitetään patenttivaatimuk-si ssa.

Kun keksintöä käytetään hyväksi myllyissä, joita käytetään suurella nopeudella ja joissa on .sileä sisäpinta, voidaan vahingollista, liukuvaa kulutusta rajoittaa, jos keksinnön mukaan sile-ään sisävuoraukseen sovitetaan magneetteja järjestelmään, joka antaa magneettisista hiukkasista muodostetun, kokonaan peittävän patjan, nestepatjan, jota pidetään kiinni magneettisesti sellaisessa profiilissa, että panos nostetaan sopivalle tasolle maksimaalista jauhamiskapasiteettia varten. Epänormaalit hiertovoimat panoksen ja myllyn rummun välillä vastaanotetaan tähän nestepat-jaan, ja siten estetään liian suuri liukuminen suoraan sisävuo-rauksen sisäpuolta vasten.

Jauhettaessa ei-magneettista materiaalia, esim. sulfidimalmeja, täytyy, jos keksintöä käytetään hyväksi, asettaa magneettista materiaalia, esim. magnetiittia, panokseen, jotta saadaan automaattisesti uudistuva kulutussuojakerros sisävuorauksen päälle. Magneettisen materiaalin tulee olla suhteellisen hienorakeista (n. 5 mm saakka). Koska hienompi materiaali asettuu myllyn vaipan viereen, magneettinen materiaalia sijaitsee niillä alueilla sisävuorauksella, jotka päällystetään automaattisesti uudistuvalla kulutussuojakerroksella. Mahdollisesti magneettiset jäänteet, jotka seuraavat ulos menevää jauhettua ainesta, voidaan ottaa talteen siten, että annetaan sulpun, ts. valmiin jauhetun aineksen, myllyn ulosmenossa mennä tavanomaista sovellutusta olevan yksinkertaisen magneettisen erotusrummun läpi. Nämä jäännökset voidaan sen jälkeen uudelleen viedä jauhatuspiiriin tai muulla tavoin ottaa talteen.

Keksinnön suurena etuna on, että magneettinen piiri, kun käytetään kestomagneetteja, tulee olemaan jatkuvasti suljettuna, toisaalta metallilisäyksen tai myllyn vaipparummun toimesta ja toisaalta 6 65389 magneettisten hiukkasten magneettien ja puoleensa vetämän hieno-rakeisen kerroksen toimesta. Tänän johdosta saadaan automaattisesti hyvä varmuus magnetisoinnin häviämistä vastaan.

Kuten edellä on mainittu, on myllyn rumpujen yhteydessä sinänsä tunnettua käyttää magnetismia. USA'-patentti julkaisussa 3 913 851 kuvatussa myllyssä pidetään myllyn kulutusta kestävää elastista sisävuorausta paikallaan myllyn sisäsivulla magnetismin avulla. Tässä tapauksessa on niin muodoin itse elastinen sisävuoraus se, jota pidetään paikallaan magneettisen voimien välityksellä, jotka niin muodoin korvaavat sisävuorauksen normaalin mekaanisen ankkuroinnin. Ei ole mitään suojettua piiriä magneettien myllyn rummusta poispäin olevan sivun luona, ja sen vuoksi vähittäinen mag-netisoinnin häviämisen vaara on suuri. Esillä oleva keksintö perustuu sitä vastoin oivallukseen, että magnetismia voitaisiin käyttää automaattisesti uudistuvan kulutussuojän aikaansaamiseksi myllyn rummun sisäsivua varten, joka sinänsä voi olla muodostettu kulumista kestävästä materiaalista, esim. elastisesta materiaalista. Keksintö perustuu niin muodoin toiselle tekniselle idealle kuin USA-patenttijulkaisun 3 913 851 mukainen keksintö.

Siinä myllyssä, jota kuvataan edellä mainitussa norjalaisessa patenttijulkaisussa 22 213, nostetaan raudasta muodostuvat jauha- tuskuulat sen aineksen suhteen ja sitten päästetään alas sen < aineksen päälle, jota jauhetaan ja joka niin muodoin ei tule seuraamaan mukana nostamisen kulussa, jossa magneettisia raudasta muodostuvia jauhatuskuulia vetävät puoleensa myllyn rummun sisäsivua vasten myllyn rummun ulkopuolelle sovitetut paikallaan pysyvät sähkömagneetit. Tässä tunnetussa myllyssä sähkömagneettien tarkoitus on toinen kuin niiden magneettien tarkoitus, jotka ovat keksinnön mukaisessa kulumiselle alttiissa seinässä, ja edellytetään sitä paitsi magnetisoinnin tilapäistä keskeytystä jauhatuskuulien irtipäästämistä varten, niin että nämä voivat pudota alas jauhettavaan ainekseen, joka painovoiman johdosta pysyttäytyy myllyn ala-alueilla liukumalla myllyn vaippaa pitkin ja silloin panevat tämän alttiiksi kulumiselle. Tässä tunnetussa myllyssä vaaditaan sen vuoksi kulumista kesätävästä materiaalista muodostuva vuoraus, vaikka jauhatuskuulien itsensä aiheuttama kulutus on pienentynyt. Esillä olevalla keksinnöllä on toisena tarkoituksena muodostaa kulutussuoja, joka suojaa seinää, erityisesti myllyn seinää rikkikulumiselta ja joka automaattisesti uudistuu itsestään.

7 65389

Edellä olevat ja muut esillä olevan keksinnön päämäärät ja edut käyvät selville jäljessä seuraavasta muutamista edullisista, oheisissa piirustuksissa esitetyistä sovellutusesimerkeistä.

Kuv. 1-3 esittäväät kolmea esimerkkiä myllystä, jossa on esillä olevan keksinnön mukainen 'seinä, ja kuvat esittävät osia leikattuna myylyn rummun osan läpi ja sen päälle kiinnitetyn sisävuorauksen läpi.

Kuv. 4 ja 5 esittävät toista esimerkkiä myllystä, jossa on keksinnön mukainen seinä, jolloin kuva 5 esittää osaa kuvan 4 viivaa V-V pitkin.

Kuv. 6-9 esittävät leikkauksia toisesta esimerkistä myllystä, jossa on esillä olevan keksinnön mukaiset seinät.

Kuv. 10 ja 11 esittävät esimerkkejä standardisoidusta seinaele-mentistä, joka käyttää hyväksi keksinnön periaatteita, jolloin kuva 10 esittää poikkileikkausta kuvan 11 viivaa X-X pitkin ja kuva 11 esittää pituusleikkausta kuvan 10 viivaa XI-XI pitkin.

Kuv. 12 esittää kuvaa 10 vastaavaa leikkausta, kun standardiele-mentti on asennettu myllyn rumpuun.

i

Kuv. 13 esittää, kuinka keksinnön periaatteita voidaan käyttää muiden seinien suojaamiseksi kuin myllyn rumpujen.

Kuvassa 2 esitetyssä myllyssä on myllyn rumpu 10, jonka sisäpuolta vasten on kiristetty kiinni sisävuoraus. Tämä sisävuoraus käsittää vaippalevyjä 11, jotka muodostuva kulutuskumista ja joissa on ulkonevat kiinnityslaipat 12. Sisävuoraus käsittää myös nostimet 13, jotka käsittävät elastisen osan tai kumiosan 14, jossa on alle leikattu ura 15 sisäänpannun metallikiskon 16 kanssa tapahtuvan yhteisvaikutusta varten, jossa on hitsaamalla kiinnitettyhä pultteja 17, jotka työntyvät ulos myllyn vaippaan tehtyjen reikien läpi ja vaikuttavat yhdessä aluslevyn 1Θ ja mutterin 19 kanssa. Pultit ja kiskot voi olla korvattu T-pulteilla. Myllyn sisävuo-rausta 11, 13 pidetään niin muodoin paikallaan siten, että vaippa-levyjen 11 ulkonevat kiinnityslaipat 12 kiristetään kiinnin myllyn vaippaa 10 vasten nostimien alle leikattujen urien 15 sisään pannun metallikiskon 16 välityksellä. Myöskin muut menetelmät sisä- 6 65389 vuorauksen kiinnittämiseksi kuuluvat keksinnön puitteisiin.

Esillä olevan keksinnön mukaan nostimet on varustettu lisäosalla 20, jolle on kiinnitetty joukko kestomagneetteja 21. Kestomagneetit työntyvät jonkin verran ulos nostimien 13 pinnasta näiden iskusivulla, ts. eteenpäin käännetyltä sivulta, kun mylly pyörii nuolen 22 suunnassa. Joskus voi kuitenkin olla edullista antaa kestomagneettien päättyä heti nostimien pinnan alle. Kestomagneetit 21 kääntyvät vuorottaisesti plus- ja miinusarvoiksi ulospäin ja tulevat siten vetämään puoleensa magneettisia hiukkasia myllyn panoksesta, niin että näitä hiukkaisa pidetään jäljellä kerroksena 23. Tämä kerros toimii tällöin automaattisesti uudistuvana kulutuskerroksena nostimia 13 varten, koska panos kohtaa tämän kerroksen ja estää vaikuttamasta yhtä voimakkaasti kulutta-vasti nostimiin kuin jos kerrosta 23 ei olisi. Kerroksessa 23 olevat magneettiset hiukkaset voivat tosin irrota, kun panos kohtaa kerroksen 23, mutta tällöin tullaan vetämään tilalle uusia panoksessa olevia magneettisia hiukkaisa, niin että suojakerrosta 23 ylläpidetään myös myllyn rummun jatketun pyörimisen aikana.

Kuvassa 1 on automaattisesti uudistuva magneettisista hiukkasista muodostuva suojakerros esitetty ainoastaan vasemmalla nostimella, jotta vertaaminen tavanomaisiin nostimiin kävisi selville paremmin. Oikeanpuoleisessa nostimessa esitetään pistekatkoviivoin t 100, 101, 102 ja 103 kuinka tavanomainen, kokonaan kumimateriaa-lista muodostettu nostin muutti profiiliaan pitkäaikaisen kokeen aikana myllyssä, jossa keksinnön periaatetta kokeiltiin tavanomaisten nostimien ohella. Nostimien 13 osa 14, vaippalevyt sekä tavanomaiset nostimet muodostuivat samasta kulutuskumimateriaa-lista. Myllyssä on 5,9 m halkaisija ja sitä käytetään jatkuvasti sekundäärijauhatusta varten kappalemuotoisen magnetiitin avulla ja kappalemuotoisen kvartsin avulla seoksessa (hiukkassuuruus enintään 60 mm), nk. "pebbles". Tavanomaisilla nostimilla on alunperin se profiili, joka esitetään viivalla 100, kun taas viivat 101, 102 ja 103 edustavat jäljellä olevien nostimien jäännösten profiilia 7 kuukauden, 14 kuukauden ja vastaavasti 21 kuukauden jatkuvan käytön jälkeen. Kun profiili 103 on saavutettu, ts. 21 kuukauden jälkeen, oli aika panna sisään uudet tavanomaiset nostimet. Saman ajanjakton jälkeen oli kumiosa 13 kestomagneeteilla 21 varustetuilla nostimilla 13 kulunut ainoastaan vähäisessä laajuudessa, sen mukaan kuin on merkitty katkoviivalla 14' oikeanpuoleiseen nostimeen kuvassa 1 .

g 65389

Koejakson aikana voitiin todeta, että automaattisesti uudistuva kulumissuojakerros 23 ei ollut täysin homogeeninen, vaan käsitti sisemmän, sinänsä homogeenisen kerroksen 23' hyvin hienorakei-sesta magneettisesta materiaalista ja ulomman epähomogeenisen kerroksen 23” karkeammista magneettisista mineraalirakeista ja voimakkaasti kuluneista magnetiittimalmikappaleista.

Suoritetut kokeet näyttävät niin muodoin, että keksinnön avulla saadaan erittäin olennainen parannus myllyn sisävuorauksen elinikään aikaansaamalla automaattisesti uudistuva kulumissuoja kerros 23 magneettisesta, panokseen sisältyvästä, hienorakeisesta materiaalista.

Kuvassa 2 esit tään toinen esimerkki siitä, kuinka keksintöä on osoittautunut voitavan käyttää myllyn rummun suojaamiseksi kulumista vastaan. Tässä tapauksessa mylly on muodostettu primääri-myllyksi, ts. myllyksi karkean ulosmenomateriaalin jauhamiseksi. Myllyn sisävuoraus on tässä tapauksessa muodostettu aaltomaiseksi siten, että vaippalevyt 24 on muodostettu porrasmaiseksi, jossa on matala osa 25 ja korkea osa 26, joka kuitenkin on matalampi kuin nostimien 27 yläsivu. Nostimien ja vaippalevyjen kiinnittäminen on suoritettu olennaisesti samalla tavalla kuin kuvassa 1. Kuvan 2 mukaisessa sovellutusmuodossa oli kuitenkin nostimien 27 lisäksi myös vaippalevyt 24 varustettu meta11i1isäosi1la 20 ja näihin kiinnitetyillä kestomagneeteilla 21. Tämän johdosta tulivat vähittäisesti korkeammalla tasolla sijaitsevat kestomagneetit antamaan heikosti kaltevan pintaprofiilin, jossa on suoja-kerros 23 magneettisista hiukkasista, joita vetävät kestomagneetit puoleensa samalla tavalla kuin kuvassa 1. Myös tässä tapauksessa osoittautui, että suojakerroksella 23 oli kerrosta muistuttava rakenne, jossa on sisempi hienorakeinen osakerros ja ulompi kar-kearakeisempi osakerros. Kerroksella 25 oli kokeen yhteydessä halkaisijaltaan 2,9 m myllyssä noin 5 cm paksuus ja se tuli käsittämään joukon kuluneita jauhinkuulia. Kerros 23 muodosti kelluvan yhteinäisen patjan, joka antoi tehokkaan suojan sisävuorauksen poiskulumista vastaan.

Kuvassa 3 esitetään lisäsovellutusesimerkki, jossa nostimet 28 on valmistettu kumi- tai elastisesta materiaalista ja yhteenvulka-noitu metallilevyyn 29, joka työntyy kumpaankin suuntaan. Näitä nostimia pidetään paikallaan kumi- tai elastisen elementin 30 avulla, jossa on sisäänvulkanoitu metalliprofiili 31 ja joka toimii 10 65389 yhdessä T-pulttien 32, aluslevyjen 33 ja muttereiden 34 kanssa ja kiristää metallilevyn 29 kiinni myllyn rumpua 10 vasten. Samoin kuin aikaisemmin kuvatuissa sove11utusmuodoissa nostimessa 2B on sisäänvaulkanoituja kestomagneetteja 21, jotka on asennettu metalli-lisäosille 20 ja jotka pitävät jäljellä uudistettavissa olevaa suojakerrosta 23, joka muodostuu siitä, että myllyn panoksessa olevia magneettisia hiukkasia vedetään puoleensä ja pidetään jäljellä kestomagneeteilla 21. Tässä tapauksessa kestomagneetit on sijoitettu sellaisella tavalla, että suojakerros 23 ulottuu myös kappaleen matkaa eteen varsinaisesta nostimesta, ja niin muodoin suojaa myös matalaa osaa nostimen edessä, jossa suuri kuluminen normaalisti syntyy.

Kuvissa 4 ja 5 esitetään vielä eräs keksinnön sovellutusmuoto, joss nostimet on muodostettu toisella tavoin ja varustettu suoja-kilvellä. Myllyn rumpu 10 on siten päällystetty vaippalevyi1lä 35, jotka on yhdistetty metallilevyihin 36, jotka työntyvät ulos molempiin suuntiin. Peräkkäisten vaippalevyjen 35 välissä on nostimet 37, joissa on ulompi suojavaippa 30 epämagneettisesta, kulumista kestävästä metallimateriaalista. Mejtallisuojakilven 30 sisäpuolella on kestomagneetteja 21, jotka on kiinnitetty magneettisesta metallimateriaalista muodostetulla lisäosalle 20. Kestomagneetteja ja lisäosaa pidetään paikallaan polyuretaanikumikerroksen 39 avulla. Myös muut muovi- tai elastiset materiaalit ovat ajateltavissa. Nostimia pidetään sitten paikallaan sisään pannun pro-fiilikiskon 40 avulla, jota pidetään jännitettynä kiinni nostimiin muodostettua, alleleikattua uraa vasten pulttien 41 ja muttereiden 42 avulla, jotka työntyvät ulos myllyn vaipan 10 läpi. Kesto-magneetit 21 on sijoitettu niiden plus- ja miinusnapojen ollessa piirustuksissa esitetyllä tavalla, niin että suojakerros 23 magneettisista hiukkasista panoksesta tulee muodostumaan suojakilven 30 ulkosivulle.

Nostimet 37 voidaan muodostaa suhteellisen lyhyiksi, esim. 100 mm, jolloin tarvittava nostimien kokonaispiruus saadaan siten, että useita nostimia sijoitetaan peräkkäin ja niitä pidetään kiinni yhteisen kiinnityskiskon 40 avulla tai useiden tällaisten peräkkäisten kiinnityskiskojen avulla. Tämä sovellutusmuoto on tarkoitettu varsinkin käytettäväksi tankojauhatuksessa, ts. jauhatuksessa myllyissä, joissa käytetään tankomaisia jauhinkappaleita ja joissa on vaara siitä, että kuluneet, keihääntapaiset tangonpäät tunkeutuvat nostimien sisään ja vahingoittavat näitä. Magneettijärjestelmä 65389 on muodostettu symmetriseksi, mikä tarkoittaa, että myllyn pyörimissuunta voidaan vaihtaa.

Kuvassa 6 esitetään vastaava sovellutus kestomagneettien ollessa sijoitettuna symmetrisesti. Tässä tapauksessa on kumi- tai muusta elastisesta materiaalista muodostetulla nostimella 43 kiinnivul-kanoituna metalliprofiili 44, jossa on alleleikattu ura 45 T-pult-tien 32 ja muttereiden 34 kanssa tapahtuvaa yhteisvaikutusta varten. Nostimet kiristävät kiinni vaippalevyjä 35 vaippalevyihi n kiinnivulkanoitujen metallilevyjen 36 avulla.

Kuvan 6 mukaisessa sovellutusmuodossa kestomagneetit 21 on kiinnitetty lisäosaan 20, ja niiden·aktiiviset napapinnat ovat kartio-maisten lovien 4Θ pohjalla. Tämän johdosta tulee pakoseen sisältyvä, magneettisen materiaali täyttämään nämä kartiomaiset lovet ja siten toimimaan uudistuvana suojakerroksena kestomagneettien ulkopuolella ja myöskin nostimen 43 kumi- tai elastisten osien ulkopuolella. Myöskin tässä tapauksessa nostin on symmetrinen, minkä vuoksi myllyn pyörimissuuntaa voidaan vaihtaa.

Aikaisemmin kuvattujen sovellutusmuotojen yhteydessä kestomagneetteja on käytetty muodostamaan uudistettavissa oleva suojakerros magneettisista hiukkasista. Kuvassa 7 esitetään toinen sovellu-tusmuoto, jossa sähkömagneetteja käytetään samaa tarkoitusta varten. Tämä sovellutusmuoto muistuttaa kuvien 4 ja 5 mukaista sovellutusmuotoa, mutta epämagneettisesta materiaalista koostuvan suojakilven sijasta käytetään sisään pantuja magneettisia teräs-levyjä 49, jotka toimivat napalevyinä sähkömagneeteilla 50, jotka on kiinnitetty magneettiselle lisäosalle 20. Magneetit 50, lisäosa 20 ja napalevyt 49 on valettu kiinni polyuretaanikumikerrok-seen 39, joka on napalevyjen 49 välissä. Sähkömagneettien 50 avulla, jotka esittämättä jätettyjen johtimien välityksellä on liitetty esittämättä jätettyyn voimanlähteeseen, muodostetaan uudistuva suojakerros 23 magneettisista hiukkasista, jotka sisältyvät panokseen, Myös tässä tapauksessa nostin on symmetrinen, niin että myllyn pyörimissuunta voidaan vaihtaa.

Suurena etuna esitetyissä sovellutusmuodoissa, joissa magneetit kiinnitetään elastiseen, muoviseen tai kumiseen materiaaliin vulkanoituun lisäosaan, on että magneetteja tämän johdosta pidetään elastisesti ja niin muodoin ne voivat paremmin vastustaa mahdollisia voimakkaita iskuja panokseen sisältyvistä, suurista 12 materiaalikappaleista. 65389

Kuvissa Θ ja 9 esitetään esillä olevan keksinnön mukaisen seinän vielä eräs sovellutusmuoto kuulamyllyssä käytettynä. Sisävuoraus on tehty kahdesta tyypistä standardielementtejä, joista toinen tyyppi vastaa vaippalevyjä ja toinen tyyppi vastaa "nostimia", vaikka tässä myllyssä ei ole myllyn sisälle työntyviä nostavia elimiä. Vaippalevyjä vastaavissa elementeissä 51 on sisäänvul-kanoidut metallilevyt 52 myllyn vaipan 10 puolella, ja elementin kumiosa 53 ulottuu kerroksella 54 näiden metallilevyjen yli. Elementteihin 51 on vulkanoitu kestomagneetit 21 ja näinin yhdistetty magneettisydämenä toimiva metalli lisäosa 20. Epämagneetti-sesta metallimateriaalista muodostettuja suojalevyjä 55 on kiinnitetty kestomagneettien 21 ulkopuolelle näiden suojaamiseksi. Vaippaelementtien 51 elastisesta materiaalista muodostuvassa osassa 53 on listamainen kohoama 56 kestomagneettien rivien välissä suojakerroksen 23 muodostavan hiukkaskerroksen saattamiseksi holvautumaan aallon muotoisesti ylöspäin viereisten magneettien välissä ja sen vaaran pienentämiseksi, että suojakerros 23 alkuperäisen rakennusvaiheen aikana saatetaan liukumaan sisä-vuorausta pitkin hiertovoimien seurauksena.

Nostimia vastaavissa seinäelementeissä 57 on vastaavalla tavalla kestomagneetteja 21, meta11i1isäosa 20 ja suojalevyjä 55, jotka yhdessä metalliprofiilitangon 5Θ kanssa, jossa on alleleikattu ura 59, on vulkanoitu tai valettu seinäelementtien 57 elastisen osan 60 sisään. Elastinen osa, joka voi muodostua polyuretaani-kumista, ulottuu kerroksella 61 sisään metalliprofiilitangon 58 osan alle ja siinä on listan muotoinen kohoama 62. Seinäelemen-tit 57 on T-pulttien 46 ja muttereiden 47 välityksellä kiinnitetty vaipparumpuun 10 ja kiristävät täten lujasti vaippalevyä 51.

Esitetyssä sovellutusesimerkissä on elementit 51 ja 57 kumpikin saatettu käsittämään neljä kestomagneettia 21 ja kaksi metalli-liäosaa 20, niin että elementit ovat suhteellisen pieniä ja helposti käsiteltävisä asennuksen yhteydessä. Ne voidaan tietenkin valmistaa mielivaltaiseen pituuteen.

Kuvien Θ ja 9 mukaisessa sovellutusmuodossa tulee yhtenäinen ja jokseenkin tasapaksuinen suojakerros 23 magneettisita, jauheai-nekseen sisältyvistä hiukkasista kiinnipidettäväksi sisävuorausta vasten. Esitetyssä sovellutusmuodossa vaippalevyissä 5T on vain 13 65389 kaksi riviä kestomagneetteja 21, mutta jos vaippalevyt muodostetaan leveämmiksi, voidaan tietenkin sijoittaa vielä useampia rivejä magneetteja vierekkäin.

Kuvissa 10-12 esitetään standardielementeistä muodostettu sisä-vuoraus, jota käytetään myllyssä. Standardielementeissä 63, jotka valmistetaan kuvissa 10 ja 11 esitetyllä muotilla, on elastiseen materiaaliin 64, edullisesti polyuretaani kumi in, ta.' jinkin sopivan muovimateriaalin sisään valettuja kestomagneetteja 21, niin että elastinen materiaali muodostaa kohoumia 65, joihin on muodostettu pitkänomaisia V-muotoisia lovia 66. Elastinen materiaali jättää kestomagneettien toisen sivun vapaaksi, niin että magneetit työntyvät jonkin verran ulos elastisesta materiaalista. On kuitenkin mahdollista antaa magneettien työntyä ulos elastisesta materiaalista myös vastakkaisella pitkällä sivulla. Tässä sovellutusmuodossa ei siten ole magneettisesta materiaalista muodostuvaa metal1ilisäosaa valettuna elastisen materiaalin sisään, vaan kestomagneettien välinen magneettinen piiri sulkeutuu sen sijaan meta11iseinän välityksellä, tässä tapauksessa myllyn rummun välityksellä, joka varustetaan kulutuskerroksella. Tämä käy selville kuvasta 12. Tässä sovellutusmuodossa magnetismia ei käytetä siten ainoastaan magneettisista hiukkasista muodostuvan suojakerroksen 23 aikaansaamiseksi vaan myös sisävuorauksen pitämiseksi lujasti alustaansa vasten. Elementtien 63 sovitusta myllyn vaipparummun kaarimuotoon helpotetaan lovien 66 avulla ja näiden alapuolella jäljellä olevien elastisesta materiaalista muodostuvien siltojen 67 avulla, jotka toimivat elastisina jousina. Standardielementit 64 on muodostettu epäsymmetrisesti elementtien oikean suuntautumisen helpottamiseksi ja sen kestomagneettien oikean suuntautumisen helpottamiseksi viereisten elementtien suhteen.

Keksintöä on edellä kuvattu pyörivien myllyn rumpujen yhteydessä, mutta ymmärretään, että keksintöä voidaan käyttää myös värähteleviä myllyjä varten ja myös muiden seinäpintojen kuin myllyn vaippojen suojaamiseksi.

Keksintö on siten käytettävissä monia eri tyyppisiä seiniä varten, jotka joutuvat alttiiksi sellaisen aineksen kuluttamiselle, jotka sisältävät magneettisia hiukkasia, jotka voivat muodpstaa halutun, automaattisesti uudistuvan suojakerroksen. Esimerkkinä 14 65389 tästä esitetään kuvassa 13 hiukkasmuotoisen aineksen kuljettamiseksi tarkoitetun kuljetushihnan 70 purkausasema 69, joka aines sisältää magneettisia hiukkasia, es. magnetitin rikastetta. Kuva 13 on ainoastaan kaavamainen, ja seinäelementit 68 voi olla edullisesti muodostettu kuvien 10 ja 11 mukaan, vaikka ei välttämättä vaadita kohoumia 65. Vaihtoehtoisesti voidaan seinäelementit muodostaa sen mukaisesti kuin esitetään kuvissa 8 ja 9. Kuten kuvasta 13 käy selville, on keksinnön periaatteita käytetty ainoastaan eniten alttiina olevia purkausaseman 69 osia ja ajhaalla olevan syöksykuilun 71 osia varten, jonka suu voi olla lisäkuljettimen 72, vaunun, tavarasäiliön, seulan tai tms. yläpuolella.

i

Claims (9)

15 65389

1. Seinä, joka on varustettu magneettilaittei1la (21,50) ja ! joka käytön yhteydessä joutuu kappale- tai hiukkasmuotoisen j ! aineksen kuluttavalle vaikutukselle alttiiksi, joka aines kä- t ! sittää magneettisia hiukkasia, tunnettu siitä, että !. magneetti laitteita (21/50) on sijoitettu ainakin sellaisille seinän kulumiselle alttiin pinnan alueille, jotka normaalisti joutuvat alttiiksi voimakkaammalle kulumiselle kuin seinän muut alueet, ja että magneettilaitteet on järjestetty vetämään puoleensa ainekseen sisältyviä magneettisia hiukkasia ja pitämään nämä paikallaan automaattisesti uudistuvana kulumis-suojakerroksena (23).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen seinä, tunnettu siitä, että magneettilaitteet (21,50) on upotettu seinän sisään.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen seinä, joka on muodostettu nostimilla (13,27,26,37,43) varustetuksi myllyn seinäksi, tunnettu siitä, että magneettilaitteet (21,50) on sovitettu vetämään puoleensa ainekseen kuuluvat magneettiset hiukkaset ainakin nostinten törmäyspuolta vasten.

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen seinä, joka on muodostettu myllyn vaippaseinäksi, tunnettu siitä, että magneettilaitteet (21,50) on sijoitettu seinän (57,63) koko pinta-alalle sellaisille etäisyyksille toisistaan, että myllyn käytön yhteydessä seinä pysyy automaattisesti uudistuvan kulu-missuojakerroksen (23) peittämänä.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen seinä, tunnet-t u siitä, että magneetti laitteiden magneetit (21) on sovitettu siten, että niiden aktiivinen napapinta on seinässä (43) olevien kraaterimaisten syvennysten (46) pohjassa.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen seinä, tunnet-t u siitä, että magneetti laitteiden (21,50) magneetit ovat kestomagneetteja (21).

7. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen seinä, tunnet-t u siitä, että magneettilaitteen (21,50) magneetit ovat sähkö-magneetteja (50) . 16 , 65389 fi. Patentti vaatimuksen 7 mukainen seinä, tunnettu siitä» että magneeteissa (50) on seinän kulumiselle alttiin sivun viereen sovitettu napalevy (49) magneettisesta materiaalista.

9. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4, 6 ja 7 mukainen seinä, tunnettu siitä, että magneetti laitteen magneetit (21) on sovitettu epämagneettisesta materiaalista muodostuvan suoja-kilven (38) tai -levyn (55) taakse. i 65389