FI57622B - Foerfarande foer framstaellning av korta fibriller och anordning foer tillaempande av detta foerfarande - Google Patents

Description

RSF^I [B] (11)KUULUTusjULKAisu 57*22

JmjQ l J ' ' UTLÄGGN INCSSKRIFT 3 ' Oc, L· ^ ^ (51) Kv.lk?/lnt.CI.3 D 01 D 5/1 ^ SUOMI —FINLAND (21) *t*nttlh»kwwi«-l*ttnttftidMnt 750029 (22) HakamitpUvi — An*eknlnf*d«g 07*01.75 (23) AlkupUvft—GUtighatsdaf 07*01.75 (41) Tullut luikituksi — Bllvlt offmtlig 19*07.75 pstontti. )> r*ki*teri hallitut (44) Nihaviktip«oo J. kuuLiulktitun pvm. -

Patent· och rcglrterttyreltan ' Ansakin utltgd och utl.»krlfMn publicsrad 30.05*80

(32)(33)(31) Pyydetty Stuolkiut—B«(iH prlorlt* 1Ö.01.7U

12.07.7U, 18.10.7U Luxemburg(LU) 69196, 70525, 711U5 (71) Solvay & Cie, 33 rue du Prince Albert, B-1050 Bryssel, Belgia-Belgien(BE) (72) Jean-Pierre Pleska, Paturages, Michel Marechal, Bryssel, Belgia-Belgien(BE) (7U) Oy Kolster Ab (5U) Menetelmä lyhyiden fibrillien valmistamiseksi ja laite tämän menetelmän soveltamiseksi - Forfarande för framställning av korta fibriller och an-ordning för tillämpande av detta forfarande

Keksinnön kohteena on menetelmä lyhyiden fibrillien valmistamiseksi siten, että äkkiä alennetaan sulaa polymeraattia ja liuotinta sisältävän, suuren paineen ja korkean lämpötilan alaisen kaksifaasisen seoksen painetta suihkuttamalla seos aukon läpi siten, että liuotin välittömästi höyrystyy ja polymeraatti jähmettyy. Keksinnön kohteena on myös menetelmän toteuttamiseen käytettävä laite.

On ennestään tunnettua valmistaa jatkuvia fibrilloituneita rakenteita tai hahtuvia alentamalla äkkiä suuren paineen ja korkean lämpötilan alaiseen sulaan polymeraattiin ja liuottimeen perustuvan kaksifaasisen nestemäisen seoksen painetta. Näitä rakenteita on kuitenkin aina sangen vaikeaa käyttää sellaisinaan, pääasiallisesti niiden erittäin suuren tilavuuden ja niiden suuren valmistusnopeuden takia. Jotta näitä rakenteita voitaisiin käyttää taloudellisesti, on tästä syystä pyritty kohdistamaan niihin ensin katkomiskäsittely, joka lyhentää niiden mittoja mutta joka haittaa niiden fysikaalisia ominaisuuksia sekä vaatii suuria investointeja ja suurta tehonkulutusta.

Tästä syystä on pyritty toteuttamaan menetelmiä, jotka suoraan johtavat lyhyiden fibrillien muodostumiseen, kun mainittujen seosten painetta äkkiä alennetaan. Niinpä on hakija belgialaisessa patentissa 787 032, päivätty 1.8.1972, 2 57622 selittänyt menetelmän valmistaa suoraan lyijyltä fibrillejä, jonka menetelmän mukaan kaksifaasinen seos dispergoidaan kuljetusnesteeseen juuri siinä vaiheessa, jossa siihen kohdistetaan paineen äkkialentaminen. Hakijan nimissä myös olevassa belgialaisessa patentissa 787 033, päivätty 1.8.1972, on samankaltainen tulos saavutettu siten, että fibrilloitunut rakenne, joka on muodostettu äkkiä alentamalla kaksifaa-sisen seoksen painetta, katkotaan itse sen muodostumishetkenä poikittaisen fluidum-virran avulla.

Vaikkakin nämä menetelmät sangen huomattavasti parantavat epäjatkuvien fib-rillien valmistustekniikkaa, on niillä kuitenkin vielä eräitä haittoja, joista päähaittana on pakko käyttää siirtofluidumia sangen suurin määrin riittävän katkomisen aikaansaamiseksi.

Hakija on edelleen jatkanut tutkimuksiaan tarkoituksella esittää menetelmä lyhyiden fibrillien valmistamiseksi suoraan käyttämättä enää mitään siirtofluidumia.

Niinpä on hakija belgialaisessa patentissa 8ll 780, päivätty 1.3.197^, selittänyt menetelmän valmistaa lyhyitä fibrillejä, jonka menetelmän mukaan mekaanisesti hienonnetaan suihkukartio, joka muodostuu sen suuttimen lähtöpäässä, jonka avulla painetta äkkiä alennetaan. Tämä tekniikka vaatii kuitenkin mekaanisten laitteiden, esim. pyörivien terien käyttämistä, jotka pyörivät sangen suurella nopeudella ja hyvin lyhyen välin päässä paineenalennusaukosta. Tämän takia on tämä tekniikka, jonka ansiosta kuitenkin voidaan saavuttaa sangen hyviä tuloksia, sangen vaikea toteuttaa, koska on pakko käyttää erikoisia siirtokeinoja ja mekaaniset vioittumiset voivat johtaa käyttökeskeytyksiin.

Huolimatta jo toteutetuista tärkeistä edistämistoimenpiteistä ei kuitenkaan tähän asti ole voitu aikaansaada varmaa menetelmää, joka ei pakota käyttämään kul-jetusfluidumia, lyhyiden fibrillien valmistamiseksi suoraan siten, että äkkiä alennetaan sulien polymeraattien ja liuottimien muodostamien kaksifaasisten seosten painetta. Hakija on nyt keksinyt menetelmän, josta edellä mainitut haitat on poistettu, ja jolle on ominaista erittäin suuri taloudellisuus.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiassa tunnusomaista, että seoksen virtausta paineenalennusaukkoon häiritään poikkeuttamalla osa virrasta ja suuntaamalla tämä osa siten, että se tunkeutuu paineenalennusaukkoon suunnassa, joka muodostaa kulman 30...135° seosvirran eniten poikkeutetun osan suunnan ja paineen-alennusaukon akselin välille.

Keksinnön mukaiselle laitteelle on puolestaan ominaista, että syöttöaukon ja paineenalennusaukon välinen etäisyys on pienempi kuin häiriökammion kolminkertainen poiki tt ai sulottuvuus.

Sanonnalla "lyhyet fibrillit” hakija tarkoittaa pitkänomaisia fibrilloitu-neita rakenteita, jotka on muodostettu sangen ohuista filamenteista, joiden paksuus on mikronin suuruusluokkaa, ja jotka ovat yhteydessä toisiinsa siten, että muodostuu kolmiulotteinen verkko. Näillä ulkonäöltään höytäleimäisillä fibrilleillä on yleisesti pitkänomainen muoto. Niiden pituus vaihtelee rajoissa noin 0,5 mm..#5 cm, 3 57622 ja niiden halkaisija rajoissa noin 0,01...5 mm· Näiden tuotteiden ominaispinta on 2 sangen suuri: se on suurempi kuin 1 m /g ja useimmissa tapauksissa suurempi kuin 10 m /g. Nämä fibrillit muodostavat erinomaisen lähtömateriaalin kutomattomien tekstiilien ja synteettisten paperien valmistamiseksi tavanomaisten menetelmien avulla.

Seuraavassa määritellään myös mitä tarkoitetaan sanonnalla "sulan polymeraa-tin ja liuottimen kaksifaasinen seos".

Kun polymeraatin ja sopivan liuottimen seokseen, jonka polymeraattikonsent-raatio on sopiva, ja joka on polymeraatin sulamislämpötilaa korkeammassa lämpötilassa, kohdistetaan sangen suuri paine, havaitaan, että seos esiintyy yhtenä ainoana homogeenisena nestemäisenä faasina. Jos tämän jälkeen, pitäen kaikki muut olosuhteet vakioina, painetta vähitellen alennetaan, huomataan, että alkaen määrätystä paineesta, joka vaihtelee tapauksesta riippuen, homogeeninen nestefaasi samenee syystä, että ilmestyy kahden nestemäisen faasin järjestelmä, joka muodostuu faasista, joka sisältää runsaasti polymeraattia, ja johon on dispergoituneina niukasti polymeraattia sisältävän nestemäisen faasin pisaroita. Paine, jossa tämä ilmiö esiintyy, voidaan kokeellisesti helposti todeta eri lämpötiloilla ja polymeraatin eri konsentraatioilla. Jotta painetta äkkialentamalla saataisiin muodostumaan korkealaatuisia rakenteita, käytetään sopivasti kaksifaasisessa tilassa olevia seoksia.

Se polymeraatti tai ne polymeraatit, jotka esiintyvät seoksessa, jonka painetta äkkiä alennetaan, voivat olla mielivaltaisia, kunhan ne voivat johtaa kaksi-faasisten seosten muodostumiseen sopivien liuottimien läsnäollessa.

Yleisesti voidaan kaikkia kehrättäväksi soveltuvia polymeraatteja käyttää tämän keksinnön mielessä.

Esimerkkeinä mainittakoon polyolefiinit, polyamidit, kestomuoviset polyesterit, polyuretaanit, polykarbonaatit, vinyylipolymeraatit, (esim. vinyyliklori-diin, vinyyliasetaattiin tai vinylideenifluoridiin perustuvat polymeraatit) ja akryylipolymeraatit (esim. akryylinitriili- tai metyyliakrylaattipolymeraatit).

Sopivasti käytetään kuitenkin kiteisiä polymeraatteja, joiden kiteisyysaste röntgensädediffraktion avulla mitattuna on suurempi kuin 10 #, sopivasti suurempi kuin 20 %. Venytys, joka kohdistuu niihin sangen ohuisiin filamentteihin, joista fibrillit muodostuvat liuottimen äkkihöyrystyessä syystä, että vapautuu äkkiä liuotinhöyryjä, antaa niille suunnatun rakenteen, kun ne on muodostettu kiteisestä polymeraatista, jolloin saadaan syntymään huomattavan edullisia mekaanisia ominaisuuksia.

Parhaat tulokset saavutetaan käyttämällä kiteisiä polyolefiineja. Näistä useimmin käytettyjä ovat likimain suoraviivaisen rakenteen omaavat polymeraatit, jotka sisältävät vähintään 50 mooli-# jotain alfa-olefiinia, jossa on 2...6 4 57622 hiiliatomia. Esimerkkeinä mainittakoon suuren tiheyden omaava polyetyleeni ja isotaktinen polypropyleeni, jota on kaupan eangen helposti saatavissa, samoin kuin isotaktinen polybuteeni- 1 ja isotaktinen poly-4-metyylipenteeni-l, joita kuitenkin valmistetaan paljon pienemmässä mittakaavassa.

Mitä yhteen tai useampaan käytettyyn liuottimeen tulee, on edullista, että ne eivät liuota polymeraattia normaaleissa paine- ja lämpötilaolosuhteissa (ilmastollinen paine, 20 C). Näissä olosuhteissa ne eivät saa liuottaa enempää kuin 50 g/litra, ja sopivasti ei enempää kuin 10 g/litraa polymeraattia.

On myös eduksi, että niiden kiehumapiste on alhaisempi kuin se lämpötila, jossa yksi tai useampi polymeraatti alkaa muuttaa plastisesti muotoaan: Niiden kiehumaiämpötilan on normaalipaineessa oltava 20°C ja sopivasti 40°C alempi kuin yhden tai useamman polymeraatin pehmenemislämpötila. Lisäksi niiden tulee sallia nestemäisten kaksifaasisten seosten muodostumista, kuten edellä on määritelty, sellaisissa lämpötila- ja paineolosuhteissa, jotka sallivat äkkiä tapahtuvan höyrystymisen ja polymeraatin jähmettymisen.

Siinä tapauksessa, että käytetään useita eri polymeraatteja, käytetään mukavuussysistä aina mieluiten yhtä ainoata yhteistä liuotinta.

Lukuisista käyttökelpoisista liuottimista mainittakoon erikoisesti ali-faattiset hiilivedyt (esim.) normaali biitaani, pentaani, heksaani, heptaani ja oktaani, samoin kuin niiden isomeerit), eykloalifaattiset hiilivedyt (esim. sykloheksaani ja metyylisykloheksaani), aromaattiset hiilivedyt (esim. bentseeni* tolueeni ja ksyleeni), alkaanihalogenidit (esim. kloorimetaanit, kloorifluori-metaanit, kloorietaanit ja kloorifluorietaanit), alkoholit, ketonit, esterit, amidit, nitriilit ja eetterit.

Siinä tapauksessa, että käytetään yhtä tai useampaa kiteisten polyolefii-nien joukosta valittua polymeraattia, käytetään sopivasti liuotinta, joka on valittu sellaisten alifaattisten ja sykloalifaattisten hiilivetyjen joukosta, joissa on 4···θ hiiliatomia ja joista mainittakoon esimerkkeinä teknistä laatua oleva heksaani ja sykloheksaani.

Keksinnön mukaista menetelmää sovellettaessa valitaan seoksen äkkiä alennettava paine, siten, että βθοθ esiintyy kaksifaasisena seoksena. Sama koskee lämpötilaa ja polymeraatin konsentraatiota.

Yleensä toimitaan sopivasti lämpötila-alueella 100...?00°C, erikoisesti alueella 125...250°C.

Polymeraatin konsentraatio on yleensä 1...500 g/kg seosta. Sopivasti käytetään seoksia, joissa on 10..«JOO g polymeraattia/kg , varsinkin 50-200 g/kg. liuotinta.

Polymeraatin ja liuottimen lisäksi, jotka voivat olla yksi kumpaakin tai molemmat olla seoksia, voi kaksifaasinen seos sitäpaitsi sisältää polymeraat-tien tavanomaisia lisäaineita, kuten hapetuksen estoaineita, valolta stabiloi- 5 57622 via aineita, antistaattisia aineita, pintajännitykseen vaikuttavia aineita, lujitusaineita, täyteaineita, pigmenttejä, väriaineita, ja ytimen muodostumista edistäviä aineita, edellyttäen että nämä lisäaineet eivät haittaa seoksen muodostumista, liuottimen äkkihöyrystyrnistä ja polymeraatin jähmettymistä.

«Painetta äkkiä alennttaessa yhden tai useamman kaksifaasisen seoksen paine saatetaan muuttumaan lähellä ilmastollista painetta olevaa arvoa, sopi-vasti lähelle arvoa, joka on pienempi kuin 3 kp/cm ahs. hyvin lyhyessä ajassa, joka sopivasti on lyhyempi kuin 1 sekunti. Pain een tämä äkkialentaminen saadaan syntymään saattamalla seos menemään sopivasti lieriömäisen aukon läpi, jonka halkaisija on 0,1...3 nun* sopivasti 0,3...1,5 mm, ja jonka pituuden ja halkaisijan suhde on rajoissa 0,1...10, sopivasti 0,5...2.

Siinä tapauksessa, että aukon poikkileikkaus ei ole ympyrämäinen, os halkaisijana laskettava hydraulinen halkaisija.

Keksinnön mukaan kaksifaasisen seoksen virtaa, joka menee kohti paineen-alennusaukkoa, häiritään juuri ennen kuin se tunkeutuu tähän aukkoon. Kaksifaasisen seoksen nestemäinen faasi sisältää runsaasti polymeraattia, joten kaksifaasisen seoksen viskositeetti on erittäin suuri. Tästä syystä oletetaan olevan kysymys laminaarisesta fluidumivirtauksesta, jonka laminaatit eli osavirrat seuraavat yhdensuuntaisia ratoja. Häiritsemisen tarkoituksena on muuttaa tätä virtauskuviota, juuri ennen kuin kaksifaasinen seos tunkeutuu paineen-alennusaukkoon. On selvää, että tämä häiriö on kohdistettava sellaisissa olosuhteissa, että se ei ole vielä vaimentunut siinä vaiheessa, jossa kaksifaasinen seos tunkeutuu paineenalennusaukkoon.

Keksinnön erään erikoisen suositus suoritusmuodon mukaan kaksifaasisen seoksen virtausta häiritään poikkeuttamalla paineenalennusaukon edessä osa kaksifaasisen seoksen siitä virrasta, johon on koh «istunut paineen äkkialene-minen, ja johtamalla tätä osaa siten, että se tunkeutuu paineenalennusaukkoon suunnassa, joka muodostaa kulman paineenalennusaukon akselin kanssa.

Sopivasti on poikeutetun virranosan suunnan ja paineenalennusaukon akselin välinen kulma 30...155°· Parhaat tulokset saavutetaan kun tämä kulma on 75··.120°. Yksinkertaisimmassa suoritusmuodossa tämä kulma on 90°.

Tämä poikkeuttaminen voidaan sopivasti toteuttaa saattamalla kaksifaasinen seos, johon kohdistetaan paineen äkkialentaminen, menemään häiriökammion läpi, joka avautuu paineenalennusaukkoon.

Tämän suoritusmuodon erään vaihtoehdon mukaan jaetaan häiriökammioon tunkeutuvan kaksifaasisen seoksen virta syöttöaukon avulla useiksi virroiksi.

Kaksifaasisen seoksen muodostaman virran jakaminen voidaan suorittaa lisää mällä häiriökammion syöttöaukkojen lukumäärää siten, että tämän virran kulku-radalle sijoitetaan virran jakokappale eli ritilä, sopivasti metalliverkko.

Siinä tapauksesaa, että käytetään metalliverkkoa, voidaan se esim. si- 6 57622 joittaa häiriökammion syöttöaukon yläpuolelle, toisin sanoen sitä väliseinämää vastapäätä, johon tämä syöttöaukko on puhkaistu. Sopivasti metalliverkko kuitenkin sijoitetaan häiriökammioon, sopivasti syöttöaukolla varustettua väli-seinämää vasten. Metalliverkko on sopivasti sijoitettava siten, että se on kohtisuorassa kaksifaasisen seoksen virtassaintaa vastaan.

Metalliverkon silmukkakoon on oltava vähintään 0,1 mm, jotta vältetään verkon rikkoutumis- ja mahdollisesti tukkeutumisvaara. Metalliverkon silmukoiden mitat voivat saavuttaa syöttöaukon mitan ja jopa ohittaa tämän arvon, kunhan tietenkin vähintään yksi sen säkeistä sijaitsee syöttöaukon kohdalla, toisin sanoen kaksifaasisen seosvirran radalla.

Kaksifaasisen seosvirran jakaminen voidaan myös aikaansaada syöttömällä häiriökammiota useista syättöaukoista, jotka on puhkaistu tämän häiriökammion rajoittavan etuväliseinämään. Näiden aukkojen akselit voivat olla keskenään yhdensuuntaiset tai kaltevat toisiinsa nähden.

Näitä molempia vaihtoehtoja voidaan tietenkin yhdistää, joten sopivasti voidaan häiriökammiota syöttää useista aukoista ja lisäksi varustaa tämä kammio metalliverkolla.

Paineenalennusaukon lähtöpäähän voidaan tehdä divergoivajatke tästä aukosta lähtevien lyhyiden fibrillien johtamiseksi ja suuntaamiseksi» Hakija on todennut, että tämän divergoivan jatkeen kulman on oltava vähintään 150°.

On myös todettu, että kaksifaasinen seos parhaiten on saatettava tunkeutumaan häiriökammioon yhdestä tai useammasta aukosta, joiden muodostama kulma tuloseinämien kanssa sopivasti on enintään 50° tai vähintään 150°.

Edellä selitettyjen menetelmien avulla voidaan suoraan ja taloudellisesti muodostaa lyhyitä fibrillejä, jolloin kuitenkin usein samalla muodostuu haitallisella tavalla suhteellisen suuri lukumäärä "pastilleja", toisin sanoen pieniä tiiviitä hiukkasia, joiden rakenne muistuttaa kalvoa, jonka suurin mitta voi olla jopa yli 0,5 mm.

Täten valmistetuissa lyhyissä fibrilleissä olevien pastillien läsnäolo osoittautuu haitalliseksi, kun näitä fibrillejä myöhemmin käytetään synteettisten paperin valmistöikseen. Näiden pastillien poistaminen on todettu vaikeaksi, ja ne esiintyvät yleensä valmiissa papereissa läpinäkyvinä täplinä tai epäpuhtauksina, jotka alentavan valmiiden tuotteiden laatua»

On mahdollista huomattavasti supistaa pastillien muodostumista ja jopa täydellisesti estää niiden muodostuminen voitelemalla paineenalennusaukon seinämä kaksifaasiseen seokseen nähden sopeutumattoman voiteluainekalvon avulla.

Keksinnön tämän nähkökohdan mukaisen suoritusmuodon mukaan voidaan paineen alennusaukon seinämät päällystää ohuella kalvolla sopivaa voiteluainetta, joka voi olla esim. jotain silikonia.

Tässä tapauksessa todettu huomattava paraneminen pastillien lukumäärän vähenemisenä ei kuitenkaan ole pysyvä. Huomataan, että muodostuneiden pastillien lukumäärä, joka merkistyksellisesti pienenee prosessia käynnistettäessä, pyrkii 7 57622 vähitellen jatkeen suurenemaan käyttöajan funktiona.

Erään suositun suoritusmuodon mukaan varmistetaan paineenalennusaukon seinämien voitelu nestemäisen voiteluaineen jatkuvasti valuvan kalvon avulla, joka voiteluaine on sopeutumaton paineenalennusaukon alkupäässä muodostuneen kaksifaasisen seoksen kanssa.

Tällä tavoin menetelmien on todettu, että muodostuneiden pastillien lukumäärän pieneneminen tai niiden muodostumisen estäminen säilyy ajan mittaankin.

Tässä vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa käytetty nestemäinen voiteluaine voi olla mikä tahansa aine, kunhan se on sopeutumaton kaksifaasiseen seokseen nähden, toisin sanoen, että se muodostaa tästä seoksesta erillisen jatkuvan faasin, ja erikoisesti, että seoksessa oleva polymeraatti ei liukene tähän voiteluaineeseen. Voiteluaine lämmitetään sopivasti suunnilleen kaksifaasien seoksen lämpötilaan ennen kuin tämä aine johdetaan paineenalennusaukon seinämille.

Yksinkertaisuuden ja taloudellisuuden kannalta käytetään kuitenkin voiteluaineena vettä, joka mahdollisesti sisältää jotain kostutusainetta. Tämäntyyppisellä voiteluaineella voidaan saavuttaa erinomaisia tuloksia. Lisäksi tällä tavoin valmistetut lyhyet fibrillit voidaan sangen helposti suspendoida veteen siinäkin tapauksessa, että niiden komponenttina oleva polymeraatti on vettä hylkivä. Fibrillien muodostuessa vesi höyrystyy ja muodostaa vaipan, joka ympäröi fibrillivirtaa ja estää tämän joutumasta kosketukseen paineenalennussuut-timen kuumien osien kanssa.

Nestemäistä voiteluainetta syötetään 30...250 litraa, sopivasti 40...150 litraa tunnissa, siinä tapauksessa, että käytetään edellä selitettyjä erikois-laitteita, joiden paineenalennusaukon halkaisija on suuruusluokkaa lmm.

Keksinnön mukaisen menetelmän toteuttamiseksi on kehitetty lukuisia eri-koistyyppisiä laitteita, jotka myös kuuluvat tämän keksinnön piiriin.

Nämä laitteet eli suuttimet eroavat pääasiallisesti ennestään tunnetuista siinä suhteessa, että niissä on häiriökammio, jossa on vähintään yksi syöttö-aukko ja tätä vastapäätä oleva paineenalennusaukko4

Yksinkertaisimmassa suoritusmuodossa syöttöaukko, joka myös on lieriömäinen, ja paineenalennusaukko sijaitsevat samlla akselilla ja häiriökammio on pyörähdyssymmetrinen tähän yhteiseen akseliin nähden.

Erään ensimmäisen vaihtoehtoisen suoritusmuodon mukaan voi häiriökammi-ossa olla metalliverkko, tai tätä kammiota voidaan syöttää useista syöttöau-koista.

Erään toisen vaihtoehtoisen suoritusmuodon mukaan voi häiriökammiota ympäröidä kehällä sijaitseva toinen kammio, joka on liitetty nestemäisen voiteluaineen lähteeseen, ja joka avautuu paineenalennusaukkoon rengasmaisella raolla, joka ympäröi paineenalennusaukon sisäänmenoa. Tällä tavoin kehällä sijait- 0 57622 seva kammio on yhteydessä häiriökammioon siten, että se suuntaa nestemäistä voiteluainetta olevan jatkuvan kalvon paineenalennusaukon seinämään.

Keksintö selitetään seuraavassa lähemmin oheisten piirustusten perusteella, joiden kuviot kaaviollisina leikkauksina esitävät eräitä vaihtoehtoisia suoritusmuotoja.

Kuvio 1 esittää sivulta katsottuna täydellistä laitetta, joka soveltuu keksinnön mukaisen menetelmän toteututtamiseen.

Kuviot 2...7 esittävät kuvion 1 mukaisen laitteen pääteosan eräitä vaihtoehtoisia suoritusmuotoja.

Kuvio 8 esittää erästä vaihtoehtoista suoritusmuotoa, jossa käytetään useita sarjaan sovitettuja häiriökammioita.

Kuvio 9 esittää sivulta katsottuna laitetta, jossa käytetään metalliverkkoa.

Kuvio 10 esittää laitetta, jossa on kaksi syöttöaukkoa.

Kuvio 11 esittää kuvion 10 viivan A-A kohdalta tehtyä leikkausta.

Kuvio 12 esittää kuvion 10 mukaisen laitteen erästä vaihtoehtoista suoritusmuotoa.

Kuvio 13 esittää sivulta katsottuna keksinnön mukaisen suuttimen erästä vaihtoehtoista suoritusmuotoa, jonka avulla voidaan muodostaa voiteluaineen jatkuva kalvo paineenalennusaukon seinämän korkeudella.

Kuvioiden 1...7 mukaan on keksinnön mukaisessa suuttimesBa 1 paineen-alennusaukko 2 ja paineen esialennuslaite. Tämä paineen esialennuslaite on kuvatun suoritusmuodon mukaan muodostettu väliseinämästä 3, jossa on keskeinen aukko 4» Tällainen paineen esialennuslaite ei kuitenkaan ole välttämätön, mutta sen tehtävänä on aikaansaada paineenalennus siinä sulan polymeraatin ja liuottimen seoksessa, joka yksifaasisena nesteenä virtaa suuttimen läpi kaksifaasisen seoksen muodostamiseksi.

Tällä menettelytavalla on eräitä etuja: toisaalta on yksinkertaisempaa valmistaa yksifaasinen seos, ja toisaalta pysyy kaksifaasisen seoksen laatu paremmin vakiona.

Tullaan kuitenkin toimeen ilman tätä laitetta siinä tapauksessa, että suuttimeen suoraan syötetään polymeraatin ja liuottimen kaksifaasista seosta.

Suuttimessa on lisäksi häirlökammio 3, jonka rajana erikoisesti on se seinämä, jossa paineenalennusaukko 2 sijaitsee, ja yläpuolella sijaitseva laaka seinämä 6, jonka keskustassa on syöttöaukko 7* Syöttö- ja paineenalennusaukot sijaitsevat toisiaan vastapäätä samalla akselilla. Häirlökammio on lieriömäinen, ja sen poikkileikkaus on ympyrämäinen. Aukot sijaitsevat tämän lieriön tyvien keskustoissa. Aukkojen välinen etäisyys (korkeus) on yleensä pienempi kuin 10 cm ja sopivasti pienempi kuin 7»5 cm. Tämä kammio selitetään seuraavassa vielä yksityiskohtaisemmin.

9 57622

Kuten kuvioissa 2...7 on näytetty, voi paineenalennusaukon 2 tulo- ja lähtöpäillä olla eri profiilit.

Siinä tapauksessa, että suuttimen kammioon 8 syötetään sulan polymeraatin ja liuottimen kaksifaasista seosta, virtaa tämä seos sen ansiosta, että seinämässä 6 oleva aukko 7 ja paineenalennusaukko 2 sijaitsevat samalla linjalla, häiriökammion läpi keskeisenä päävirtana 9 ja sivuvirtoina 10, jotka paineenalennusaukon 2 läheisyydessä häiriökammion seinämien suuntaamina ovat poikittaissuuntaiset keskeiseen virtaan 9 nähden. Näiden sivulla sijaitsevien vir-tausratojen iskukulmaa voidaan vaihdella muuttamalla sen seinämän profiilia, jossa paineenalennusaukko 2 sijaitsee, kuten kuvioissa 2...7 on näytetty. Nähdään, että paineenalennusaukon akselin ja kammion tällä aukolla varustetun seinämän välinen kulma määrää kulman, jossa eniten sivuilla sijaitsevat virta-usradat iskevät. Tämä kulma on sopivasti 30...155°» ja parhaat tulokset saavutetaan siinä tapauksessa, että tämä kulma on 75··»120°. Kuvioiden 1, 3» 4» 7 ja 6 näyttämissä yksinkertaisimmissa suoritusmuodoissa tämä kulma on 90°.

Voi myös olla edullista profiloida häiriökammio 3 esim. siten, että poistetaan kuolleet kulmat, kuten kuviossa 7 on näytetty, niin että eniten poikkeutuneiden sivuvirtojen virtausradat, jotka sijaitsevat tämän seinämän läheisyydessä, joka kohdassa sivuavat tätä seinämää. Tässä tapauksessa on virran eniten poikkeutu-neen osan nopeus maksimissaan.

Voi myös olla edullista käyttää kuvion 8 näyttämää suutinta, johon on tehty useita sarjaan sijoitettuja häiriökammioita 5.

Lisäksi on toivottavaa, että häiriökammio täyttää eräät ehdot maksimi-tehokkuuden saavuttamiseksi.

Niinpä on ilmeisesti häiriökammion poikittaisulottuvuuden oltava riittävän suuri, niin että saadaan syntymään sivulla sijaitsevia osavirtoja, jotka kykenevät häiritsemään keskeisen päävirtauksen paineenalennusaukon 2 sisäänmenopään korkeudella.

Samankaltaisesta syystä on häiriökammion aukkojen välisen etäisyyden (kammion korkeuden) oltava suurempi kuin syöttöaukon halkaisija. Siinä tapauksessa, että häiriökammion korkeus on liian pieni, ei poikkeutunelta sivuvir-toja saada suunnatuiksi tehokkaasti poikittain keskivirtaan nähden.

Jos päinvastoin häiriökammion korkeus tehdään liian suureksi, on poikkeu-tuneilla sivuvirroilla pyrkimys jälleen liittyä keskivirtaan ja tulla yhdensuuntaisiksi tämän kanssa ennen kuin ne saavuttavat paineenalennusaukon. Hakija on todennut, että häiriökammion korkeus on sidottu tämän kammion halkaisijaan. Maksimitehokkuuden saavuttamiseksi on tämän kammion korkeuden (sen aukkojen välisen etäisyyden) ja sen sivu-ulottuvuuden suhteen oltava pienempi kuin 5 ja sopivasti pienempi kuin 3* 10 57622

Lopuksi hakija on todennut, että syöttöaukon halkaisijan on oltava vähintään yhtä kuin puolet paineenalennusaukon halkaisijasta.

Paineen&lennussuutin 1 voidaan kuvion 9 näyttämällä tavalla varustaa metalliverkolla 12, joka sijoitetaan häiriökammioon 5· Tämän häiriökammion 5 rajana on erikoisesti se seinämä, jossa paineenalennusaukko 2 sijaitsee, ja yläpuolinen laakaseinämä 6, jonka keskustassa on syöttöaukko 7· Paineenalennusaukko 2 ja syöttöaukko 7 sijaitsevat tässä erikoistapauksessa toisiaan vastapäätä samalla akselilla. Häiriökammion 5 sivuseinämänä on ympyrämäinen rengas 13·

On kuitenkin huomattava, että häiriökammio 3 voi olla muunmuotoinen ja erikoisesti suuntaissärmiön muotoinen. Ympyrämäisellä renkaalla 13 on kaksi tehtävä: Toisaalta tämä rengas määrää häiriökammion 3 korkeuden, ja toisaalta se pysyttää hienosilmukkaisen verkon 12 paikallaan siten, että se häiriökammlossa painautuu seinämään 6, jossa syöttöaukko sijaitsee.

Kuvioiden 10, 11 ja 12 näyttämät suuttimet ovat samaa tyyppiä kuin kuvion 9 näyttämä, paitsi että niissä ei ole mitään hftiriökammioon sijoitettua metalli-verkkoa. Lisäksi syöttökammion 8 ja häiriökammion 3 välinen yhteys on aikaansaatu kahdella syöttöaukolla 7» joiden akselit ovat keskenään kaltevat, ja jotka yhtyvät yhdeksi aukoksi syöttökammion puolella. Näissä suuttimissa ympyrämäinen rengas 13, joka muodostaa häiriökammion lieriömäisen sivuseinämän, ainoastaan säätää tämän häiriäkammion korkeutta.

Kuten edellä jo mainittiin, voidaan kuvioiden 10, 11 ja 12 näyttämät suuttimet lisäksi varustaa metalliverkolla, joka sijoitetaan niiden häiriökammioon, ja/tai niissä voi olla kaksi tai useampia aukkoja, joiden akselit ovat yhdensuuntaiset.

Kuten erikoisesti kuvioissa 1, 2, 3» 4» 8 ja 12 on näytetty, voi paineenalennusaukon lähtöpää olla disvergoiva, kuten kohdassa 11 on näytetty^ jolloin kulma sopivasti on suurempi kuin 150°.

Lopuksi voidaan kuvion 13 näyttämällä tavalla suutin 1, jossa on paineen ensialennuskammio 6, häiriökammion 3 syöttöaukko 7 ja paineenalennusaukko 2, varustaa kehällä sijaitsevalla kammiolla 15, joka ympäröi häiriökammiota 5» jolloin näiden kammioiden välinen seinämä 14 on katkaistu paineenalennusaukon 2 sisäänmenopään korkeudella siten, että muodostuu tämän paineenalennusaukon kanssa sama-akselinen rako 17· Tässä kammiossa 15 on lisäksi liitin 16 kammion yhdistämiseksi nestemäisen voiteluaineen lähteeseen.

Keksinnön mukaista menetelmää havainnollistetaan lisäksi seuraavilla käytännöllisillä suoritusesimerkeillä, jotka kuitenkin ainoastaan on esitetty keksinnön kuvaamiseksi, eivätkä täten rajoita keksinnön piiriä.

Eri koisesti voidaan valmistaa muuntyyppisiä suuttimia, varsinkin sellaisia suuttimia, joissa voidaan käyttää useita koostumukseltaan erilaisia kaksi-faasisia seoksia.

11 57622

Esimerkki 1

Valmistetaan kaksifaasinen seos lämmittämällä 195°C:seen ja 63 kp/cm2 paineeseen seosta, jossa 15 paino-$ tuotetta Eltex A 1050 ja 85 paino-$ teknistä heksaania. Nämä olosuhteet vastaavat kahden nestemäisen faasin ilmestymisen alkua. Eltex A 1050 on suuren tiheyden omaavaa polyetyleeniä, jonka sulamisindeksi on 5' ja jota hakija valmistaa ja myy.

Tämän seoksen painetta alennetaan saattamalla se menemään oheisten piirustusten kuvion 4 näyttämällä häiriökammiolla varustetun suuttimen läpi, jonka kammion geometriset tunnusmerkit ovat seuraavati - Häiriökammion halkaisijan ja syöttöaukon 7 suhde on 16, - häiriökammion korkeuden ja syöttöaukon 7 suhde on 5, - häiriökammion korkeuden ja tämän kammion halkaisijan suhde on 0,313, - syöttöaukon 7 ja paineenalennusaukon halkaisijat ja korkeudet ovat 1 mm.

Paineenalennusaukon pidennyksenä olevan divergoivan jatkeen aukko on 150°. Kaksifaasista seosta syötetään siten, että tulee käytetyksi 21,4 kg polymeraattia tunnissa. Saadaan suoraan lyhyitä fibrillejä, joiden keskipituus 2 on 1,7 mm· Näiden fibrillien ominaispinta on 35 m /g.

Esimerkki 2

Menetellään kuten esimerkissä 1, paitsi että seokseen kohdistetaan ennalta 2 paineen 12 kp/cm suuruinen esialennus. Saadaan samoin lyhyitä fibrillejä, joi- 2 den keskipituus on 1,9 mm. Tuotteen ominaispinta on 23 m /g.

Esimerkki 3

Menetellään kuten esimerkissä 1,2, paitsi että suuttimella on seuraavat muunnetut geometriset tunnusmerkit> - häiriökammion korkeuden ja syöttöaukon 7 suhde on 200 - häiriökammion korkeuden ja tämän kammion halkaisijan suhde on 12,5* Saadaan jatkuva fibrilloitunut hahtuva. Tämä negatiivinen tulos johtuu todennäköisesti siitä, että häiriökammion korkeus on liian suuri sen halkaisijaan nähden.

Esimerkki 4

Menetellään kuten esimerkissä 1, mutta käytetään kuvion 3 näyttämällä häiriökammiolla varustettua suutinta, jonka geometriset tunnusmerkit ovat samat kuin esimerkissä 1.

Saadaan lyhyitä fibrillejä, joiden keskipituus on 1,8 mm.

2

Niiden ominaispinta on 21 m /g.

Esimerkki 5

Menetellään kuten esimerkissä 4# paitsi että suuttimella on seuraavat mimnnpt.n t. geometriset tunnusmerkit: 12 57622 -häiriökammion korkeuden Ja syöttöaukon 7 halkaisijan suhde on 40» -häiriökammion korkeuden Ja tämän kammion halkaisijan suhde on 2,5.

Saadaan Jälleen lyhyitä fibrillejä, Joiden keskipituus on 2,5 mm, ja joiden ominaispinta on 26 m /g.

Esimerkki 6

Menetellään kuten esimerkissä 2, mutta käytetään kuvion 6 näyttämää suutlnta, jonka geometriset tunnusmerkit ovat seuraavat: -häiriökammion halkaisijan ja syöttöaukon 2 suhde on 6, -häiriökammion korkeuden ja syöttöaukon 7 halkaisija on 5» -häiriökammion korkeuden ja tämän kammion halkaisijan suhde on 0,5, -syöttöaukon 7 ja paineenalennusaukon halkaisijat ja korkeudet ovat 1 mm. Saadaan lyhyitä fibrillejä, joiden keskipituus on 2,1 mm ja ominaispinta on 502/g.

Esimerkki 7

Menetellään kuten esimerkissä 1, mutta varustetaan paineenalennuesuutin divergoivalla jatkeella, jonka aukko on 150°. Suuttimen geometriset tunnusmerkit on muunnettu seuraavasti: -häiriökammion halkaisijan ja syöttöaukon 7 suhde on 15,?, -häiriökammion korkeuden ja syöttöaukon 7 halkaisijan suhde on 4,16, -häiriökammion korkeuden ja tämän kammion halkaisijan suhde on 0,515, -syöttöaukon 7 ja paineenalennusaukon halkaisijat ovat 1,2 mm, -syöttöaukon 7 ja painseaalennusaukon korkeudet ovat 1 mm.

Todetaan, että polymeraattia saadaan syötetyksi yli 50 kg/h.

Saadaan lyhyitä fibrillejä, joiden keskipituus on 2,2 mm, ja ominaispinta on 30 m2/g.

Esimerkki 8

Menetellään kuten edellisessä esimerkissä, mutta muutetaan suuttimen geometriset tunnusmerkit seuraavasti: -häiriökammion halkaisijan ja syöttöaukon 7 halkaisijan suhde on 10,7, -häiriökammion korkeuden ja syöttöaukon 7 halkaisijan suhde on 5,34, -syöttöaukon 7 ja paineenalennusaukon halkaisijat ovat 1,5 mm, -syöttöaukon 7 ja paineenalennusaukon halkaisijat ovat 1 mm.

Todetaan, että syötetty polymeraattimäärä on yli 49 kp/h, ja että saadaan lyhyi-tä fibrillejä, joiden keskipituus on 2,6 mm, ja ominaispinta on 25 m /g.

Esimerkki 9

Menetellään kuten edellisissä esimerkissä, mutta käytetään oheisten piirustusten kuvion 6 kaaviollisesti näyttämää suutintyyppiä, jossa täten on kolme sarjaan sovitettua häiriökammlota.

« 57622

Peräkkäisten aukkojen halkaisijat kaksifaasisen seoksen virtaussuunnassa ovat vastaavasti 2mm, 1,5 mm, 1,2 mm, ja 1 mm.

Divergoivan jatkeen aukko on 150°.

Saadaan lyhyitä fibrillejä, joiden keskipituus on 1,9 mm, ja joiden omi-2 naispinta on 10 m /g.

Esimerkki 10 o 2 Lämmitetään 195 C:seen ja 85 kp/cm pain eeseen seosta, jossa on 10 paino-^ tuotetta Porofax 6501 on polypropyleenia, jonka sulamisindeksi on 2,9, ja jota valmistaa ja myy toiminimi Hercules Powder Co.

Tämän seoksen painetta alennetaan äkkiä saattamalla seos menemänn suut-timen läpi, jonka häiriökammiossa on kuvion 9 näyttämä metalliverkko, ja jonka geometriset tunnusmerkit ovat seuraavat: -häiriökammion 5 halkaisijan ja syöttöaukon 7 halkaisijan suhde on 6, -häiriökammion korkeuden ja syöttöaukon 7 halkaisijan suhde on 2, -häiriökammion korkeuden ja tämän kammion halkaisijan suhde on 0,555, -syöttöaukon halkaisija ja korkeus on 1 mm, -paineenalennusaukon a halkaisija on 1,1 mm ja korkeus on 1 mm. Metalliverkon 12 neliömäisten silmukoiden koko on 0,4 mm.

Polymeraatin ja liuottimen seoksessa tapahtuu siinä vaiheessa, jossa se tunkeutuu syöttökammioon 8, 5 kp/cm suuruinen paineen esialennus seoksen tekemiseksi kaksifaasiseksi.

Kaksifaasista seosta syötetään paineenalennusaukon 2 läpi siten, että kulutetaan polymeraattia 10,5 kg tunnissa. Saadaan suoraan lyhyitä fibrillejä, joiden keskipituus on 1,7 mm ja joiden ominaispinta on 5 m /g.

Esimerkki 11

Esimerkin 10 mukaan valmistetun seoksen painetta alennetaan saattamalla seos menemään kuvioiden 10 ja 11 näyttämällä häiriökammiolla varustetun suut-timen läpi, jonka ominaisuudet ovat seuraavat: -häiriökammion 5 korkeus on 2 mm ja halkaisija on 4 mm, -paineenalennussuuttimen 2 korkeus ja halkaisija o at 1 mm, -syöttökammion 8 ja häiriökammion 5 välinen yhteys on muoöbstettu kahdella aukolla, joiden halkaisija on 0,8 mm ja pituus on 1,45 mm, ja näiden molempien aukkojen akselit muodostavat kampikin 45° kulman suuttimen pituusakselin kanssa.

2

Sulan polymeraatin ja liuottimen seoksen painetta eeialennetaan 5 kp/cm siinä vaiheessa, jossa seos tunkeutuu syöttökammioon 8 siten, että seos muuttuu kaksifaasiseksi.

Kaksifaasista seosta syötetään paineenalennusaukon 2 läpi site, että polymeraatin kulutus on 15,9 kg tunnissa. Saadaan suoraan lyhyitä fibrillejä, joiden keksipituus on 1,9 mm, ja joiden ominaispinta on 5 m /g.

14 57622

Esimerkki 12

Esimerkin 10 mukaisella tavalla valmistetun seoksen painetta alennetaan saattamalla seos menemään oheisten piirustusten kuvion 12 näyttämällä häiriö-kammiolla varustetun suuttimen läpi. Tällä suuttimella on samat tunnusmerkit kuin kuvioiden 10 ja 11 mukaisilla suuttimilla, ja jota käytetään esimerkissä 11, paitsi että paineenalennusaukko 2 on rajoitettu särmäksi (korkeus - nolla) ja on varustettu divergoivalla jatkeella 11, jonka kulma on 150°.

Vaiheessa, jossa sulan polymeraatin ja liuottimen seos tunkeutuu syöt-tökammioon 8, esialenee sen paine 3 kp/cm , niin että seos muuttuu kaksifaasi-seksi. Tätä kaksifaasista seosta syötetään paineenalennusaukon 2 läpi siten, että polymeraatin kulutus on 14,3 kg tunnissa.

Saadaan suoraan lyhyitä fibrillejä, joiden keskipituus on 1,2 mm, ja joi-den omina!spinta on 3 m /g.

Esimerkki 13

Valmistetaan seos, jossa on 83 paino-# teknistä heksaania ja 13 paino-# tuotetta Eltex A 1050, jossa on 0,3 paino-# kalsiumstearaattia, ja tämän seoksen lämpötila nostetaan 194°C:seen ja paine arvoon 66 kp/cm^.

Tämän seoksen painetta alennetaan saattamalla seos virtamaan kuvion 13 näyttämän häiriökammion läpi, jonka tunnusmerkit ovat seuraavat: -häiriökammion 5 halkaisijan ja syöttöaukon 7 halkaisijan suhde on 16, -häiriökammion 5 korkeuden ja syöttöaukon 7 halkaisijan suhde on 3, -häiriökammion 3 korkeuden ja tämän kammion halkaisijan suhde on 0,187, -syöttöaukon ja paineenalennusaukon halkaisijat ja korkeudet ovat 1 mm. Vaiheessa, jossa polymeraatin ja liuottimen seos virtaa syöttökammioon 8, alenee sen paine 3 kp/cm siten, että seos muuttuu kaksifaasiseksi.

Paineenalennuksen aikana suihkutetaan liittimen 16 kautta 95 litraa tun- o 2 nissa vettä, jonka lämpötila on 195°C ja paine on 44 kp/cm .

Kaksifaasista seosta syötetään siten, että kulutetaan 14,4 kg polymeraat-tia tunnissa. Saadaan suoraan lyhyitä fibrillejä, joiden keskipituus on 2,3 mm. Näiden fibrillien joukossa ei esiinny mitään pastilleja.

Jos vedensuihkutus keskeytetään, lisääntyy syöttömäärä arvoon 16,4 kg polymeraattia tunnissa. Muodostuneiden fribrillien keskipituus on tällöin 1,9 mm, ja niiden valmistukseen liittyy pastillien muodostumista. Näistä viimeksi mainituista fibrilleistä valmistetun synteettisen paperin ulkonäkö on viallinen, koska esiintyy keskimäärin 9 suurta pastillia/dm .

Sellaiset fibrillit, joita valmistetaan laitteen avulla, jossa on neljällä kaarevalla syöttöaukolla varustettua aukkoa, joka on profiloitu siten, että kaksifaasinen seos virtaa häiriökammioon suunnassa, joka muodostaa noin 45° kulman paineenalennusaukon kanssa (sumutin tyyppiä Lechler KS li) sisältävät myös suuren määrän pastilleja.

Claims (22)

15 57622 Patenttivaatimuks et:

1. Menetelmä lyhyiden fibrillien valmistamiseksi siten, että äkkiä alennetaan sulaa polymeraattia ja liuotinta sisältävän, suuren paineen ja korkean lämpötilan alaisen kaksifaasisen seoksen painetta suihkuttamalla seos aukon läpi siten, että liuotin välittömästi höyrystyy ja polymeraatti jähmettyy, tunnettu siitä, että seoksen virtausta paineenalennusaukkoon häiritään poikkeuttamalla osa virrasta ja suuntaamalla tämä osa siten, että se tunkeutuu paineenalennusaukkoon suunnassa, joka muodostaa kulman 30...135° seosvirran eniten poikkeutetun osan suunnan ja paineenalennusaukon akselin välille.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että seosvirran eniten poikkeutettu osa suunnataan kulkemaan pitkin rataa, joka antaa tälle osalle maksiminopeuden.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaksifaasisen seoksen virtausta häiritään saattamalla virta menemään häiriökammion läpi, joka avautuu paineenalennusaukkoon. k. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että häiriökammioon tunkeutuvan kaksifaasisen seoksen virta jaetaan useiksi virroiksi.

5. Patenttivaatimuksen k mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaksifaasisen seoksen virran jakautuminen aikaansaadaan saattamalla virta menemään häiriökamnioon sovitetun ritilän läpi.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaksifaasisen seoksen virran jakautuminen aikaansaadaan syöttämällä häiriökammiota useista syöttöaukoista.

7. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaksifaasinen seos tunkeutuu häiriökammioon vähintään yhdestä syöttöaukosta, jonka muodostama kulma sisäänvirtausseinämien kanssa on pienempi kuin 35° tai suurempi kuin 150°.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paineenalennusaukon seinämää voidellaan kaksifaasiseen seokseen sopeutumattoman voiteluaineen muodostaman kalvon avulla.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että paineenalennusaukon seinämää voidellaan muodostamalla tämän aukon sisäänmenopäähän kaksifaasiseen seokseen sopeutumattoman nestemäisen voiteluaineen jatkuva kalvo.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nestemäisenä voiteluaineena on vesi.

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nestemäisenä voiteluaineena on kostutusainetta sisältävä vesi.

12. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että nestemäistä voiteluainetta syötetään 30...250 litraa tunnissa. 16 57622

13. Laite lyhyiden fibrillien valmistamiseksi patenttivaatimusten 1-1+ mukaisella menetelmällä, joka laite käsittää häiriökammion (5), jossa on vähintään yksi syöttöaukko (7) ja tätä vastapäätä sijaitseva paineenalennusaukko (2), tunne t-t u siitä, että syöttöaukon (7) ja paineenalennusaukon (2) välinen etäisyys on pienempi kuin häiriökammion (5) kolminkertainen poikittaisulottuvuus. ll+. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että häi-riökammio (5) on varustettu ritilällä (12).

15. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että häi-riökammiossa (5) on useita syöttöaukkoja (7)·

16. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että häiriö-kanmiota (5) ympäröi toinen kehällä sijaitseva kammio (15), joka on yhdistetty nestemäisen voiteluaineen lähteeseen ja joka avautuu häiriökammioon (5) paineenalennus-aukkoa (2) ympäröivällä rengasmaisella raolla (17).

17. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että häi-riökammio (5) on profiloitu siten, että virtausrata tämän seinämän luona sivuaa tätä seinämää joka kohdassa.

18. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että useita häiriökammioita (5) on sovitettu sarjaan, ja että nämä kammiot ovat yhteydessä toisiinsa aukkojen kautta.

19. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että paineenalennusaukon (2) akseli ja häiriökanmion (5) seinämä, johon tämä aukko on puhkaistu, muodostavat väliinsä kulman, joka on 30...135°.

20. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että syöttöaukon (7) ja paineenalennusaukon (2) välinen etäisyys on suurempi kuin syöttö-aukon halkaisija.

21. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että syöttöaukon (7) halkaisija on vähintään puolet paineenalennusaukon (2) halkaisijasta.

22. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että syöttöaukko (7) ja paineenalennusaukko (2) ovat sama-akseliset.

23. Patenttivaatimuksen 22 mukainen laite, tunnettu siitä, että häi-riökammio (5) on pyörähdyssymmetrinen syöttö- ja paineenalennusaukkojen akselin suhteen. 2h. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite, tunnettu siitä, että paineenalennusaukon (2) päätä on pidennetty divergoivalla jatkeella, jonka kulma on vähintään 150°. 17 57622