FI112772B - Häiriön vähentäminen keskinäistaajuuksien mittauksessa - Google Patents

Description

112772 Häiriön vähentäminen keskinäistaajuuksien mittauksessa

Keksinnön tausta

Keksintö liittyy keskinäistaajuuksien mittaamiseen taajuusjakokanavointia (FDD, Frequency Division Duplex) käyttävässä matkaviestinjärjestel-5 mässä ja erityisesti mainittujen mittausten optimointiin koodijakomonikäyttö-teknologiaa (CDMA, Code Division Multiple Access) käyttävän järjestelmän kokonaistehon kannalta.

Ns. kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmissä, joista käytetään ainakin nimityksiä UMTS (Universal Mobile Telephone System) ja IMT-10 2000 (International Mobile Telephone System), tullaan radiotiellä käyttämään laajakaistaista koodijakomonikäyttöteknologiaa eli WCDMA-teknologiaa. VVCDMA-järjestelmässä solun kaikki matkaviestimet käyttävät matkaviestimeltä tukiasemalle olevalla siirtotiellä keskenään samaa taajuutta ja taas vastaavasti tukiasemalta matkaviestimelle olevalla siirtotiellä keskenään samaa 15 taajuutta. VVCDMA-järjestelmä voidaan matkaviestinjärjestelmien yhteydessä toteuttaa joko taajuusjakokanavointina (FDD) tai aikajakokanavointina (TDD, Time Division Duplex).

FDD-tyyppisessä VVCDMA-järjestelmässä uplink- (matkaviestimeltä tukiasemalle) ja downlink-suunnan (tukiasemalta matkaviestimelle) lähetykset 20 ovat toisistaan riippumattomia. Näin ollen myöskään tukiasemien ei tarvitse olla keskenään synkronoituja. CDMA-järjestelmille on kuitenkin tyypillistä dovvnlink-lähetyksen suorittaminen samanaikaisesti usealta tukiasemalta yh-: . ·, delle matkaviestimelle, jota lähetystä matkaviestimen vastaanotin on järjestetty '..i, vastaanottamaan. Tästä järjestelystä käytetään termiä pehmeä (soft) hand 25 over, jonka tilanteen hallitsemiseksi matkaviestimen tulee suorittaa erilaisia parametrien mittauksia sekä uplink- että downlink-suunnan yhteyksille. Vas-··*’ taavanlaisia mittauksia käytetään myös esimerkiksi matkaviestimen sijainnin päivitykseen ja handover-tilanteissa WCDMA- ja GSM-järjestelmien välillä, j Matkaviestimen vastaanotin on tyypillisesti järjestetty vastaanotta- 30 maan vain yhtä taajuutta samanaikaisesti, jolloin matkaviestimeen riittää yhdet , vastaanottovälineet eikä vastaanottovälineisiin tarvitse suunnitella antennidi- versiteettiä, mikä on edullista sekä kustannusten että matkaviestimen yksinkertaisemman rakenteen kannalta. Matkaviestin voidaan myös suunnitella käsittämään useammat vastaanottovälineet (ns. dual receiver), joihin yleensä i 35 liitetään antennidiversiteettiä. Tällainen matkaviestin on kuitenkin kalliimpi ja monimutkaisempi toteuttaa.

2 112772 Täten edellä kuvatut parametrien mittaukset voidaan suorittaa tyypillisessä yhden vastaanottimen matkaviestimessä vain silloin, kun lähetystä ei ole. Tämä pätee myös dual-receiver-vastaanottimissa silloin, kun toiset lähe-tys/vastaanottovälineet lähettävät lähes samalla taajuudella, millä toiset lähe-5 tys/vastaanottovälineet suorittavat mittauksia. FDD-tyyppisessä WCDMA-jär-jestelmässä käytetään ns. kompressoitua moodia (compressed mode t. slotted mode), jossa normaalisti 10 ms pituisessa kehyksessä lähetettävä informaatio lähetetään lyhyemmässä ajassa, mikä saadaan aikaiseksi esimerkiksi punktu-roimalla lähetettävää dataa, puolittamalla hajoitustekijä (spreading factor) tai 10 muuttamalla virheenkorjaussuhdetta. Koska sama informaatio lähetetään lyhyemmässä ajassa, jää kehykseen ns. aukko, jonka aikana lähetys on keskeytetty. Tämän aukon aikana voidaan siten suorittaa edellä kuvattuja parametrien mittauksia. Mittaustilanteesta ja lähettimen ominaisuuksista riippuen kompressoitua moodia käytetään joko vain uplink- tai vain downlink- lähetyk-15 sissä tai voidaan käyttää myös yhdistettyä uplink/downlink kompressoitua moodia.

CDMA-järjestelmissä kaikki tiettyyn soluun liittyneet matkaviestimet käyttävät tyypillisesti samoja taajuuskaistoja uplink- ja downlink-lähetyksissä, jolloin eri matkaviestimien ja tukiasemien lähetykset aiheuttavat häiriöitä tois-20 ten matkaviestimien ja tukiasemien lähetyksiin. Lisäksi signaalien etenemis-mekanismista johtuen lähellä tukiasemaa olevasta matkaviestimestä lähetetyt signaalit saapuvat tukiasemalle vahvempana signaalina kuin samalla teholla, ; *: *: mutta kauempana tukiasemasta lähetyt signaalit eli kyseessä on ns. near-far-

I I

; v. efekti. CDMA-järjestelmän kapasiteetin maksimoimiseksi radiorajapinnan suh- ··. 25 teen on olennaista, että tukiasemalle saapuvilla signaaleilla on olennaisesti '· sama keskimääräinen teho eli signaali/häiriö-suhde (SIR, Signal-to-lnterfe- rence Ratio). Tästä johtuen CDMA-järjestelmille on ominaista nopea, mutta • · ‘ monimutkainen lähetystehon säätömekanismi.

Edellä kuvatussa kompressoidussa moodissa tietty määrä lähetet-! ' : 30 tävää dataa kompressoidaan lähetettäväksi lyhyemmässä ajassa, jolloin lähe-

» i V

tystehoa joudutaan hetkellisesti kasvattamaan, mikäli signaali/häiriö-suhde halutaan pitää vakiona. Tällöin lähetystehon nostaminen aiheuttaa häiriöitä ..' ; myös muiden saman solun matkaviestimien lähetyksille, jolloin myös nämä joutuvat nostamaan lähetystehoa häiriön kompensoimiseksi.

35 Ongelmana yllä kuvatussa järjestelyssä on se, että nykyisessä VVCDMA-järjestelmässä ei ole mitään määrittelyä sille, missä kohdassa aika- 3 112772 jakokehystä kompressoitua moodia käytetään, ts. mihin kohtaan kehystä muodostetaan aukko parametrien mittausta varten. Täten aukot voivat osua satunnaisesti mihin tahansa kohtaan kehystä. Jos useilla matkaviestimillä aukko osuu olennaisesti samaan kohtaan, ovat myös kompressoidut kohdat, joissa 5 lähetystehoa on nostettu, ainakin osittain päällekkäisiä. Tällöin järjestelmään kohdistuva kokonaishäiriö kasvaa ja matkaviestimien keskimääräistä lähetys-tehoa on nostettava. Edelleen lähetystehon nostaminen voi aiheuttaa säätelemättömän tilan, jossa kaikki matkaviestimet nostavat lähetystehonsa maksimiarvoon, jolloin järjestelmän kapasiteettiraja on saavutettu ja lähetysten laatu 10 heikkenee. Koska tukiasemakin lähettää tyypillisesti samalla taajuudella matkaviestimien kanssa, myös downlink-suunnan lähetystehoa on nostettava.

Keksinnön lyhyt selostus

Keksinnön tavoitteena on siten kehittää menetelmä ja menetelmän toteuttava laitteisto, joilla yllä mainitut ongelmat saadaan ratkaistua. Keksinnön 15 tavoitteet saavutetaan menetelmällä mittausaukkojen määrittämiseksi langattomassa tietoliikennejärjestelmässä, joka käsittää ainakin yhden tukiaseman ja useita langattomia päätelaitteita, käsittäen: määritetään mainitussa tietoliikennejärjestelmässä päätelaitteille mittauskuviot, jotka asettavat mittauksiin käytettävien aukkojen paikat aikavälikehyksessä; ja lähetetään tukiaseman kautta 20 mittauskuviot vastaaville päätelaitteille. Menetelmälle on tunnusomaista se, et-. *. tä määritetään mainittujen päätelaitteiden mittauskuvioille erilaisia päätelai- . *, tekohtaisia mittauskuvioiden viiveitä kehysnumeron ja aikavälinumeron avulla ; siten, että eri päätelaitteiden aukot ovat olennaisesti eri kohdissa aikavälike- ,; hystä.

25 Keksinnön kohteena on myös langaton tietoliikennejärjestelmä, joka t käsittää ainakin yhden tukiaseman ja useita langattomia päätelaitteita sekä välineet mittauskuvioiden määrittämiseksi päätelaitteille, jotka mittauskuviot asettavat mittauksiin käytettävien aukkojen paikat aikavälikehyksessä, ja joka : tukiasema käsittää lähettimen mittauskuvioiden lähettämiseksi vastaaville pää- 30 telaitteille. Tietoliikennejärjestelmälle on tunnusomaista se, että mainitut väli-neet mittauskuvioiden määrittämiseksi on järjestetty määrittämään mainittujen ’" \ päätelaitteiden mittauskuvioille päätelaitekohtaisia mittauskuvioiden viiveitä kehysnumeron ja aikavälinumeron avulla siten, että eri päätelaitteiden aukot ovat : olennaisesti eri kohdissa aikavälikehystä.

: 35 Edelleen keksinnön kohteena on langattoman tietoliikennejärjestel män päätelaite, joka käsittää vastaanottimen tietoliikennejärjestelmän muo- 4 112772 dostamien mittauskuviomääritysten vastaanottamiseksi ja prosessointiväiineet aukkojen sovittamiseksi mittauskuviomääritysten mukaisesti aikavälikehyk-seen, ja jolle on tunnusomaista se, että mainitut prosessointiväiineet on lisäksi järjestetty sovittamaan mittauskuviolle mittauskuviomääritysten mukaisen vii-5 veen kehysnumeron ja aikavälinumeron avulla.

Keksinnön kohteena on vielä langattoman tietoliikennejärjestelmän tukiasema, johon on toiminnallisesti kytketty välineet mittauskuvioiden määrittämiseksi päätelaitteille, jotka mittauskuviot asettavat mittauksiin käytettävien aukkojen paikat aikavälikehyksessä, ja joka tukiasema käsittää lähettimen mit-10 tauskuvioiden lähettämiseksi päätelaitteille. Tukiasemalle on tunnusomaista se, että mainittuun tukiasemaan toiminnallisesti kytketyt mainitut välineet mittauskuvioiden määrittämiseksi on järjestetty määrittämään mainittujen päätelaitteiden mittauskuvioille erilaisia viiveitä kehysnumeron ja aikavälinumeron avulla siten, että eri päätelaitteiden aukot ovat olennaisesti eri kohdissa aika-15 välikehystä.

Keksinnön edulliset suoritusmuodot ovat epäitsenäisten patenttivaatimusten kohteena.

Keksintö perustuu siihen, että erityisesti kompressoidussa moodissa tehtävien mittausten eriaikaistamiseksi matkaviestimien kesken, kunkin 20 matkaviestimen mittausaukot määrittäville mittauskuvioille asetetaan ainakin osittain erilaiset viiveet, jolloin myös kompressoidussa moodissa korkeam-...: maila datanopeudella lähetettävät aikavälit jakautuvat eri matkaviestimille ta- ,:· saisemmin suhteessa aikavälikehykseen.

Keksinnön mukaisen menetelmän ja järjestelmän etuna on, että op- 25 timoimalla mittausaukkojen jakautuma eri matkaviestimien kesken, vähenne- tään matkaviestimien korkeammalla lähetysteholla toisiinsa kohdistamaa häi- .···. riötä. Tällöin edelleen etuna on se, että järjestelmän keskimääräinen lähetys- * « teho pysyy alhaisena, mikä parantaa järjestelmän kapasiteettia.

Kuvioiden lyhyt selostus ; 30 Keksintöä selostetaan nyt lähemmin edullisten suoritusmuotojen yh- : : teydessä, viitaten oheisiin piirroksiin, joista ,.. : kuvio 1 esittää UMTS-matkaviestinjärjestelmän rakennetta yksinker taistettuna lohkokaaviona; '. ‘ kuvio 2 esittää erästä VVCDMA-järjestelmän radioyhteydellä käytet- : : 35 tävää kehysrakennetta; 5 112772 kuvio 3 havainnollistaa eräitä kompressoidun moodin määrittelyssä käytettäviä parametreja; kuviot 4a ja 4b esittävät eräitä tunnetun tekniikan mukaisia mittaus-kuviomäärityksiä; 5 kuvio 5 esittää taulukonomaisesti vertailun tunnetun tekniikan mu kaisista ja keksinnön mukaisista mittauskuviomäärityksistä; ja kuvio 6 esittää keksinnön mukaisen radiojärjestelmän ja matkaviestimen rakennetta.

Keksinnön yksityiskohtainen selostus 10 Keksintöä voidaan käyttää kaikissa langattomissa tietoliikennejär jestelmissä, joissa tarvitaan kokonaislähetystehonsäätöä uplink-siirtotiellä, erityisesti päätelaitteiden uplink-lähetysten ja häiriöiden jakamiseksi tasaisesti ajan suhteen. Keksinnön mukaista menettelyä voidaan soveltaa myös down-link-siirtotien lähetystehon vähentämiseen. Esimerkeissä kuvataan keksinnön 15 käyttöä laajakaistaista koodijakoista monikäyttömenetelmää käyttävässä universaalissa matkapuhelinjärjestelmässä, keksintöä siihen kuitenkaan rajoittamatta.

Viitaten kuvioon 1 selostetaan UMTS-matkapuhelinjärjestelmän rakennetta. Kuvio 1 sisältää vain keksinnön selittämisen kannalta oleelliset loh-20 kot, mutta alan ammattimiehelle on selvää, että tavanomaiseen matka-puhelinjärjestelmään sisältyy lisäksi muitakin toimintoja ja rakenteita, joiden :y; tarkempi selittäminen ei tässä ole tarpeen. Matkapuhelinjärjestelmän pääosat ovat runkoverkko (core network) CN, UMTS-matkapuhelinjärjestelmän maan-!···. päällinen radioverkko (UMTS terrestrial radio access network) UTRAN ja mat- Y 25 kaviestin tai tilaajapäätelaite (user equipment) UE. CN:n ja UTRAN:in välinen ;;; rajapinta on nimeltään lu, ja UTRAN:in ja UE:n välinen ilmarajapinta on ni- '···' meltään Uu.

UTRAN muodostuu tyypillisesti useista radioverkkoalijärjestelmistä : : (radio network subsystem) RNS, joiden välinen rajapinta on nimeltään lur (ei \ : 30 kuvattu). RNS muodostuu radioverkkokontrollerista (radio network controller) RNC ja yhdestä tai useammasta B-solmusta (node B) B. RNC:n ja B:n välinen rajapinta on nimeltään lub. B-solmun kuuluvuusaluetta eli solua merkitään kuviossa 1 (Yllä.

..,: Tilaajapäätelaite UE voi olla esimerkiksi kiinteästi sijoitettu, ajoneu- : 35 voon sijoitettu tai kannettava mukana pidettävä päätelaite. Radioverkon infra struktuuri UTRAN muodostuu radioverkkoalijärjestelmistä RNS eli tukiase- 6 112772 majärjestelmistä. Radioverkkoalijärjestelmä RNS muodostuu radioverkkokont-rollerista RNC eli tukiasemaohjaimesta ja sen ohjauksessa olevasta ainakin yhdestä B-solmusta B eli tukiasemasta.

Tukiasemassa B on multiplekseri 114, lähetinvastaanottimia 116, ja 5 ohjausyksikkö 118, joka ohjaa lähetinvastaanottimien 116 ja multiplekserin 114 toimintaa. Multiplekserillä 114 sijoitetaan useiden lähetinvastaanottimen 116 käyttämät liikenne-ja ohjauskanavat siirtoyhteydelle lub.

Tukiaseman B lähetinvastaanottimista 116 on yhteys antenniyksik-köön 120, jolla toteutetaan kaksisuuntainen radioyhteys Uu tilaajapäätelaittee-10 seen UE. Kaksisuuntaisessa radioyhteydessä Uu siirrettävien kehysten rakenne on tarkasti määritelty.

Tukiasemaohjain RNC käsittää ryhmäkytkentäkentän 110 ja ohjausyksikön 112. Ryhmäkytkentäkenttää 110 käytetään puheen ja datan kytkentään sekä yhdistämään signalointipiirejä. Tukiaseman B ja tukiasemaohjaimen 15 RNC muodostamaan tukiasemajärjestelmään kuuluu lisäksi transkooderi 108. Tukiasemaohjaimen RNC ja tukiaseman B välinen työnjako ja fyysinen rakenne voivat vaihdella toteutuksesta riippuen. Tyypillisesti tukiasema B huolehtii edellä kuvatulla tavalla radiotien toteutuksesta. Tukiasemaohjain RNC hallinnoi tyypillisesti seuraavia asioita: radioresurssien hallinta, solujen välisen 20 kanavanvaihdon kontrolli, tehonsäätö, ajastus ja synkronointi, tilaajapäätelait-teen kutsuminen (paging).

Transkooderi 108 sijaitsee yleensä mahdollisimman lähellä matka-puhelinkeskusta 106, koska puhe voidaan tällöin siirtokapasiteettia säästäen siirtää matkapuhelinjärjestelmän muodossa transkooderin 108 ja tukiasemaoh-25 jaimen RNC välillä. Transkooderi 108 muuntaa yleisen puhelinverkon ja radio-puhelinverkon välillä käytettävät erilaiset puheen digitaaliset koodausmuodot toisilleen sopiviksi, esimerkiksi kiinteän verkon 64 kbit/s muodosta solukkoradioverkon johonkin muuhun (esimerkiksi 13 kbit/s) muotoon ja päinvastoin.

, , Tässä ei tarkemmin kuvata vaadittavia laitteistoja, mutta voidaan kuitenkin to- : * 30 deta, ettei muulle datalle kuin puheelle suoriteta muunnosta transkooderissa 108. Ohjausyksikkö 112 suorittaa puhelunohjausta, liikkuvuuden hallintaa, ti-: lastotietojen keräystä ja signalointia.

Runkoverkko CN muodostuu UTRANiin ulkopuolisesta matkapuhelinjärjestelmään kuuluvusta infrastruktuurista. Kuviossa 1 kuvataan runkover- t 35 kon CN laitteista matkapuhelinkeskus 106 ja yhdyskäytävämatkapuhelinkes-kus 104, joka hoitaa matkapuhelinjärjestelmän yhteydet ulkopuoliseen maail- 7 112772 maan, kuten yleiseen analogiseen 101 (PSTN, Public Switched Telephone Network) tai digitaaliseen 102 (ISDN, Integrated Services Digital Network) puhelinverkkoon tai Internetiin 103. On huomattava, että UMTS-järjestelmä on suunniteltu siten, että runkoverkko CN voi olla identtinen esimerkiksi GSM-5 järjestelmän runkoverkon kanssa, jolloin koko verkkoinfrastruktuuria ei tarvitse rakentaa uudelleen.

Kuviossa 2 esitetään FDD-tyyppisen VVCDMA-järjestelmän kehys-rakennetta fyysisessä kanavassa. Kehykset 240A, 240B, 240C, 240D numeroidaan juoksevasti 1 - 72, ja ne muodostavat 720 millisekunnin pituisen sulo perkehyksen. Tämän superkehyksen pituus on GSM-järjestelmän multike-hyksen monikerta (6x120 ms), mikä osaltaan mahdollistaa GSM-runkoverkon käytön WCDMA-järjestelmässä. Yhden kehyksen 240 pituus on 10 millisekuntia. Kehys 240 jaetaan viiteentoista (0 - 14) väliin 230A, 230B, 230C, 230D. Yhden välin 230C pituus on 2560 chipiä eli n. 0.666 millisekuntia. Yksi väli 230 15 vastaa tyypillisesti yhtä tehonsäätöperiodia, jonka aikana tehoa säädetään esimerkiksi yksi desibeli ylös- tai alaspäin.

Fyysiset kanavat jaetaan eri tyyppeihin, käsittäen yleiset fyysiset kanavat (common) ja dedikoidut fyysiset kanavat (dedicated).

Yleisissä fyysisissä kanavissa kuljetetaan seuraavia kuljetuskanavia 20 (transport channel): PCH (Paging Channel), BCH (Broadcast Channel), RACH (Random Access Channel), ja FACH (Forward Access Channel).

Dedikoidut fyysiset kanavat muodostuvat dedikoiduista fyysisistä V: datakanavista (dedicated physical data channel, DPDCH) 210 ja dedikoiduista fyysisistä kontrollikanavista (dedicated physical control channel, DPCCH) 212.

*. 25 DPDCH:ia 210 käytetään kuljettamaan dedikoituja kontrollikanavia eli dataa ··. 200, joka on generoitu OSI:n (Open Systems Interconnection) kakkoskerrok- .sessa ja sen yläpuolella. DPCCH:t 212 kuljettavat OSI:n ykköskerroksessa generoitua kontrolli-informaatiota. Kontrolli-informaatio käsittää ainakin kana-vaestimoinnissa apuna käytettävät pilottibitit (pilot bits) 208, palauteinformaa-: 30 tion 204 (Feedback Information, FBI), lähetystehon säätökomennot (transmit power-control commands, TPC) 206, ja optionaalisesti kuljetusformaattiyhdis-telmän indikaattorin (transport format combination indicator, TFCI) 202. Kulje-tusformaattiyhdistelmän indikaattori 202 kertoo vastaanottimelle eri kuljetus-kanavien kuljetusformaatit, eli kuljetusformaattiyhdistelmän, jota käytetään ky-’ ..: 35 seisessä kehyksessä.

8 112772

Kuten kuviosta 2 nähdään, dovvnlink-siirtotiellä DPDCH:t 210 ja DPCCH:t 212 aikamultipleksataan samaan väliin 230C. Uplink-siirtotiellä sitävastoin kyseiset kanavat lähetetään rinnakkaisesti siten, että ne ovat IQ/koodimultipleksattu kuhunkin kehykseen 240C.

5 Kuviossa 3 esitetään FDD-tyyppisen VVCDMA-järjestelmän komp ressoidun moodin määrittelyssä käytettäviä keksinnön kannalta relevantteja parametreja. Yhteyden kehysnumero (CFN, Connection Frame Number) määrittää sen aikajakokehyksen numeron, jossa kompressoidun moodin soveltaminen aloitetaan. Toisin sanoen, CFN määrittää sen kehyksen, jonka johon-10 kin/joihinkin aikaväleihin jätetään aukko keskinäistaajuuksien parametrien mittaamista varten. Aikavälinumero (TGSN, Transmission Gap Starting Slot Number) määrittää kyseisen kehyksen 15:stä aikavälistä sen aikavälin, josta aukko alkaa. Aukon pituus (TGL1/2, Transmission Gap Length 1/2) määrittää aikavälien lukumääränä sen, kuinka pitkä aukko on, ts. sen ajanjakson pituu-15 den, jonka lähetys on yhdellä kertaa keskeytyksissä. Aukkoetäisyys (TGD, Transmission Gap Distance) on kahden peräkkäisen aukon välinen etäisyys, joka ilmaistaan aikavälien lukumääränä. Aukkokuviopituus (TGPL1/2, Transmission Gap Pattern Length 1/2) määrittää niiden peräkkäisten kehysten lukumäärän, jotka käsittävät yhden tai kaksi aukkoa. Aukkokuviopituuksien mu-20 kaisia jaksoja toistetaan niin kauan, että haluttu mittaus saadaan suoritettua. Mittauksen kokonaisaikaa määritetään aukkokuvioiden toistolukumääränä (TGPRC, Transmission Gap Period Repetition Count), joka ilmaistaan kehys-ί, v ten lukumääränä ja käsittää tyypillisesti useita aukkokuvioita. On huomattava, että kompressoidun moodin määrittelyssä käytetään myös muita parametreja, :' ‘: 25 mutta niiden tarkempi kuvaaminen ei ole keksinnön kannalta olennaista.

Tyypillisesti mittausten suorittaminen määritellään parametrien :TGL1/2, TGPL1/2, TGD ja TGPRC avulla. Parametreja CFN ja TGSN käyte-* * tään joissakin mittauksissa ainoastaan määrittelemään käytettävä viive, joka on tyypillisesti mittauskuviokohtainen vakioarvo kaikille matkaviestimille. Esi-· , 30 merkiksi VVCDMA-järjestelmän sisäistä (taajuuksien välistä) handoveria varten kiinteä verkko LITRAN pyytää matkaviestintä UE suorittamaan keskinäistaajuuksien parametrien mittaukset. Tällöin kiinteä verkko UTRAN signaloi matkaviestimelle UE monitorointiasetukset handoveria varten ja käytettävät komp-, , ressoidun moodin parametrit tarvittavia mittauksia varten. VVCDMA-järjestel- 35 män sisäistä (taajuuksien välistä) handoveria varten tehtävissä valmisteluissa kompressoitu moodi voidaan edelleen jakaa kahteen toimintamoodiin, valin- 9 112772 tamoodiin (selection mode) ja uudelleenvalintamoodiin (re-selection mode). Valintamoodin aikana matkaviestimen UE tulee identifioida solu, johon hand overia ollaan suorittamassa. Uudelleenvalintamoodin aikana matkaviestin UE mittaa mainitun solun tukiaseman BTS lähettämän signaalin voimakkuuden.

5 Kuvioiden 4a ja 4b mukaisissa taulukoissa esitetään joitakin kiin teän verkon UTRAN matkaviestimelle UE signaloimia kompressoidun moodin mittausparametrejä valintamoodia ja vastaavasti uudelleenvalintamoodia varten. Valintamoodin mittauksia varten kuviossa 4a esitetään seitsemän vaihtoehtoista mittauskuviota, joista kiinteä verkko UTRAN siis valitsee jonkin sig-10 naloitavaksi matkaviestimelle UE määrittämään parametrien mittauksia. Kulloinkin käytettävä mittauskuvio valitaan suoritettavan mittauksen perusteella, ts. mitä erilaisia mittauksia matkaviestimen tulee suorittaa. Matkaviestin UE suorittaa mittauksia aukkojen aikana, joiden pituus (TGL1) on vaihtoehtoisesti 7 tai 14 aikaväliä, ja joiden mittausten perusteella matkaviestimen UE tulee 15 raportoida kiinteälle verkolle mm. kehyksen ajoitus, käytettävä sekoituskoodi ja downlink-suunnan ensisijaisen yhteisen kontrollikanavan (CCPCH, Common Control Physical Channel) chip-energia (EJ l0). Kuten kuviosta 4a huomataan, ovat mittauskuvioiden 1 ja 2, toisaalta 3, 4 ja 5 sekä edelleen 6 ja 7 mittausparametrit TGL1, TGD ja TGPL1 keskenään samanlaiset. Tällöin allokoitaessa 20 mittauskuvioita usealle matkaviestimelle, on todennäköistä, että aukot osuvat usealle matkaviestimelle ainakin osittain samanaikaisesti. Tällöin myös komp-ressoidut kohdat, joissa lähetystehoa on nostettu, ovat ainakin osittain pääl-;'.'. lekkäisiä, mistä seuraa kokonaishäiriön kasvaminen ja matkaviestimien keski- määräisen lähetystehon nostaminen. Matkaviestin UE käyttää aukkoperiodipa-'··. 25 rametreja TGPL1 ja TGPL2 vuorotellen, mutta silloinkin esimerkiksi mittausku- vioissa 1 ja 4 sekä 2 ja 5 aukot osuvat ainakin osittain päällekkäin.

’ Kuvion 4b kuvaamia uudelleenvalintamoodin mittauskuvioita 8 ja 9 ’··' käytetään silloin, kun matkaviestin UE tietää uudessa solussa käytettävän se- koituskoodin. Jälleen kiinteä verkko UTRAN allokoi matkaviestimelle UE tilan-: ',: 30 teestä riippuen jomman kumman mittauskuvion 8 tai 9. Koska vaihtoehtoja on vain kaksi ja mittauskuvion 9 määritykset ovat lisäksi mittauskuvion 8 moni-: , kertoja (2 x 72=144), jolloin mittauskuvioiden 8 ja 9 suhteen joka toinen aukko ' ' . osuu samaan kohtaan, on jälleen erittäin todennäköistä, että samaan soluun kuuluville matkaviestimille määritetyt aukot ovat ainakin osittain päällekkäisiä.

: 35 Edellä on kuvattu VVCDMA-järjestelmän sisäistä (taajuuksien vä listä) handoveria varten suoritettavia mittauksia yhtenä esimerkkinä eräästä 10 112772 VVCDMA-järjestelmälle tyypillistä kompressoidun moodin aikana suoritettavasta parametrien mittauksesta. On huomattava, että 3GPP-spesifikaatioissa on vastaavalla tavalla määritelty myös muita parametrien mittauksia kompressoidussa moodissa, joissa kohdataan myös edellä kuvattuja ongelmia. Näiden 5 mittausten tarkemman kuvauksen osalta viitataan esimerkiksi dokumenttiin 3G TR 25.922, V.3.0.0., kappale 5, ”RRC Connection Mobility”.

Keksinnön erästä edullista sovellusmuotoa selostetaan seuraa-vassa esimerkin avulla viitaten kuvioon 5. Kuten edellä esitettiin, parametreja CFN ja TGSN ei tyypillisesti käytetä kompressoidussa moodissa tehtävien mit-10 tausten määrittämiseen muuten kuin asettamalla solun kaikille matkaviestimille sama mittausviive. Kuitenkin kiinteä verkko LITRAN signaloi parametrit CFN ja TGSN joka tapauksessa matkaviestimelle UE, koska niitä tarvitaan radiolinkin kehysrakenteen muodostamiseen. Tämä mahdollistaa kyseisten parametrien käytön interferenssihäiriöiden minimointiin ilman ylimääräistä signalointia. Sen 15 sijaan, että kaikille matkaviestimille UE asetettaisiin sama viive, voi kiinteä verkko UTRAN edullisesti allokoida maksimiviiveen määrittämissä rajoissa jokaiselle matkaviestimelle UE eri arvot parametreille CFN ja TGSN. Tällöin parametri TGSN, joka määrittää aikavälin, jossa aukko alkaa, voi mittauskuviosta riippuen saada edullisesti arvoja 0-14 kattaen aikavälikehyksen kaikki aikavä-20 lit. Parametri CFN, joka määrittelee kehyksen, jossa aukko alkaa, voi myös edullisesti vaihdella järjestelmään määritetyn maksimiviiveen rajoissa. Para-metrien CFN ja TGSN allokoiminen matkaviestimille voidaan optimoida siten, V: että kompressoidussa moodissa korkeammalla datanopeudella lähetettävät aikavälit jakautuvat mahdollisimman tasaisesti eri matkaviestimille. Tällöin **·. 25 keskimääräinen lähetysteho ja matkaviestimien keskinäinen häiriö saadaan • t edullisesti pidettyä mahdollisimman pienenä, mikä parantaa järjestelmän te hokkuutta ja kapasiteettia.

Kuvion 5 mukaisessa taulukossa esitetään esimerkinomaisesti mittausparametrien määritteleminen neljälle matkaviestimelle sekä tunnetun tek-> : 30 nilkan mukaisesti, jolloin parametreja ei ole optimoitu (vasen taulukko), että :: keksinnön mukaisesti, jolloin parametrit on optimoitu erityisesti parametrien . CFN ja TGSN avulla (oikea taulukko). Vasemmanpuoleisessa taulukossa mat- .! I ’; kaviestimille (UE number) UE1, UE2, UE3 ja UE4 määritetään tunnetun teknii kan mukaisesti sama viive antamalla jokaisen matkaviestimen parametreille . 35 CFN ja TGSN vastaavasti vakioarvot 1 ja 4. Aukon pituus TGL1 on kaikille matkaviestimille seitsemän aikaväliä. Aukkokuviopituudeksi on matkaviesti- „ 112772 mille UE1 ja UE2 määritetty yksi aikavälikehys ja matkaviestimille UE3 ja UE4 kaksi aikavälikehystä. Lisäksi taulukossa on mittausperiodin TGPRC kolmen ensimmäisen kehyksen (frame 1, 2, 3) osalta kuvattu, mihin aikaväleihin aukot näillä määrityksillä kussakin kehyksessä osuvat. Taulukosta nähdään, että 5 ensimmäisen kehyksen aikana kaikilla neljällä matkaviestimellä aukko osuu samaan kohtaan eli aikaväleihin 4-10, ts. myös kompressoidussa moodissa korkeammalla datanopeudella lähetettävät aikavälit osuvat kaikilla neljällä matkaviestimellä samoihin kohtiin eli aikaväleihin 0 - 3 ja 11 - 14. Toisen kehyksen aikana matkaviestimillä UE1 ja UE2 aukot osuvat samoihin aikavälei-10 hin 4 -10, mutta matkaviestimille UE3 ja UE4 ei ole määritelty aukkoja toiseen kehykseen, koska niiden aukkoperiodimääritys TGPL1 on kaksi aikavälikehystä. Kolmannessa kehyksessä taas kaikilla neljällä matkaviestimellä on aukko aikavälien 4-10 aikana. Näin ollen edellä kuvatun esimerkin tunnetun tekniikan mukaisessa tilanteessa jopa kaikki neljä matkaviestintä lähettävät suu-15 remmalla datanopeudella ja teholla samanaikaisesti.

Oikeanpuoleisessa taulukossa matkaviestimille UE1, UE2, UE3 ja UE4 määritetään keksinnön mukaisesti kaikille edullisesti eri viiveet määrittämällä jokaisen matkaviestimen parametreille CFN ja TGSN toisistaan eroavat arvot. Vertailun vuoksi tunnetun tekniikan mukaiseen ratkaisuun myös oikean-20 puoleisessa taulukossa kuvataan samat mittaukset kuin vasemmassa taulukossa, jolloin siis aukon pituus TGL1 on vastaavasti kaikille matkaviestimille seitsemän aikaväliä ja aukkokuviopituudeksi on matkaviestimille UE1 ja UE2 f: määritetty yksi aikavälikehys ja matkaviestimille UE3 ja UE4 kaksi aikavälike- ·*: hystä, kuten vasemmassakin taulukossa. Matkaviestimet UE1, UE2 ja UE3 25 asetetaan aloittamaan mittaukset ensimmäisestä kehyksestä (CFN=1), kuiten-·, kin siten, että jokaiselle matkaviestimelle asetetaan edullisesti eri arvot para- - metrille TGSN, joka määrittää kehyksen sen aikavälin, josta aukko alkaa. Mat- » kaviestimelle UE1 parametri TGSN saa arvon 0, UE2 saa arvon 8 ja UE3 arvon 4. Edelleen matkaviestin UE4 asetetaan aloittamaan mittaukset vasta toi-30 sesta kehyksestä (CFN=2), aikavälistä neljä (TGSN=4). Myös oikeanpuolei-sessa taulukossa on kuvattu mittausperiodin TGPRC kolme ensimmäistä ke-; “ ’; hystä ja aikavälit, joihin aukot näillä määrityksillä kussakin kehyksessä osuvat.

Taulukosta nähdään, että ensimmäisen kehyksen aikana matkaviestimellä UE1 aukko osuu aikaväleihin 0 - 6, matkaviestimellä UE2 aikaväleihin 8 -14 ja

I I

35 matkaviestimellä UE3 aikaväleihin 4-10. Matkaviestimellä UE4 ei ole aukkoa ensimmäisessä kehyksessä, koska mittaus alkaa vasta toisesta kehyksestä 12 112772 (CFN=2). Täten ensimmäisessä kehyksessä matkaviestimen UE1 kompressoidussa moodissa korkeammalla datanopeudella lähetettävät aikavälit osuvat aikaväleihin 7 - 14, toisella matkaviestimellä UE2 aikaväleihin 0 - 7 sekä kolmannella matkaviestimellä aikaväleihin 0 - 3 ja 11 -14. Lisäksi on huomattava, 5 että hajoitustekijän puolittamista ja epäjatkuvaa lähetysmoodia (DTX, Discontinuous Transmission) käytettäessä viimeinen aikaväli ennen aukkoa ja/tai ensimmäinen aikaväli aukon jälkeen ovat osittain tyhjiä ja niiden aikana lähetin tyypillisesti kytketään pois päältä. Täten matkaviestimien UE1 ja UE2 aikaväliin 7 osuva päällekkäisyys ei kuitenkaan aiheuta päällekkäistä lähetystä. Näin 10 ollen parametreja CFN ja TGSN sopivasti varioimalla saavutetaan tilanne, jossa ensimmäisen kehyksen aikana maksimissaan vain kaksi matkaviestintä suorittaa lähetystä korkeammalla datanopeudella ja teholla samanaikaisesti.

Toisen kehyksen aikana matkaviestimien UE1 ja UE2 aukot osuvat samoihin aikaväleihin kuin ensimmäisessä kehyksessä, mutta matkaviesti-15 mellä UE3 ei ole määritelty aukkoja toiseen kehykseen, koska sen aukkoku-viopituusmääritys TGPL1 on kaksi aikavälikehystä. Sen sijaan matkaviestimen UE4 CFN-parametrin määritys arvoon 2 ja TGSN-parametri arvoon 4 asettaa matkaviestimen UE4 aukon toisessa kehyksessä vastaavaan kohtaan kuin matkaviestimellä UE3 on ensimmäisessä kehyksessä. Täten myös toisen ke-20 hyksen aikana maksimissaan vain kaksi matkaviestintä suorittaa lähetystä korkeammalla datanopeudella ja teholla samanaikaisesti. Kolmas kehys taas vastaa ensimmäisen kehyksen tilannetta, neljäs kehys toista jne. Näin ollen ·· · · y. edellä kuvatun esimerkin mukaisesti voidaan parametreja CFN ja TGSN muut taa sopivasti siten, että jokaiseen kompressoidun moodin mittaustilanteeseen 25 voidaan määrittää järjestelmän kokonaislähetystehon ja häiriön suhteen opti-:; maalinen tilanne, jossa mahdollisimman harvat matkaviestimet lähettävät suu- ; remmalla datanopeudella ja teholla samanaikaisesti.

On huomattava, että edellä on kuvattu vain keksintöä havainnollistava yksinkertaistettu esimerkki. Keksintöä voidaan kuitenkin soveltaa useim-, 30 piin kompressoidussa moodissa suoritettaviin mittauksiin, kuten esimerkiksi kuvioiden 4a ja 4b esittämiin eri mittauskuvioihin. Tällöin tietenkin erityisesti . . parametrien TGL1/2 ja TGPL1/2 erilaiset asetukset ja matkaviestimien vaihte- leva määrä on otettava tapauskohtaisesti huomioon määritettäessä parametreja CFN ja TGSN kullekin matkaviestimelle. Käytännössä parametrien CFN ja 35 TGSN määritys voidaan tehdä tarkoitukseen sovitetun algoritmin tai muisti- 13 112772 taulukon perusteella, joiden pohjalta kiinteä verkko UTRAN allokoi tapauskohtaisesti parametrit matkaviestimille.

Lisäksi on huomioitava, että vaikka edellä on kuvattu WCDMA-jär-jestelmän sisäistä (taajuuksien välistä) handoveria varten suoritettavia mitta-5 uksia yhtenä esimerkkinä kompressoidun moodin aikana suoritettavasta parametrien mittauksesta, ei keksinnön mukaisesti määritettäviä mittausaukkoja ole sidottu vain WCDMA- tai GSM-järjestelmään kohdistuviin mittauksiin. Aukkojen aikana voidaan suorittaa mitä tahansa mittauksia, kuten esimerkiksi sijainnin määritystä GPS-järjestelmän (Global Positioning System) avulla.

10 Kuviossa 6 kuvataan keksinnön kannalta olennaisia osia radioali- verkkojärjestelmässä RNS ja matkaviestimessä UE. Radiolähettimen 600 ohjausosassa 612 käsitellään erilaisia fyysiseen kanavaan sijoitettavia järjestelmän ohjauskanavia ja palveluita, kuten puhe, data, liikkuva tai pysäytetty videokuva. Eri palvelut edellyttävät erilaisia lähdekoodausvälineitä, esimerkiksi 15 puhe edellyttää puhekoodekkia. Lähdekoodausvälineitä ei ole selvyyden vuoksi kuitenkaan kuvattu kuviossa 6.

Kanavakooderissa 602 suoritetaan fyysisen kanavan kautta lähettävälle informaatiolle kanavakoodaus, johon käytetään tyypillisesti konvoluu-tiokoodausta ja sen erilaisia muunnelmia, esimerkiksi turbokoodausta. Kana-20 vakoodausta ovat myös erilaiset lohkokoodit (block codes), kuten CRC-tar-kistus (cyclic redundancy check) ja Reed-Solomon koodi.

Lomittamista ei ole kuvattu kuviossa 6. Lomittamisen tarkoitus on ; helpottaa virheenkorjausta. Lomittamisessa signaalin bitit sekoitetaan mää- ;·.·. rätyllä tavalla keskenään, jolloin hetkellinen häipymä radiotiellä ei välttämättä I t 25 vielä tee siirrettyä informaatiota tunnistuskelvottomaksi.

Signaali levitetään hajotuskoodilla ja moduloidaan lohkossa 604. Palvelussa siirrettävä informaatio kerrotaan hajotuskoodilla, jolloin suhteellisen • ’ kapeakaistainen informaatio leviää laajalle taajuuskaistalle. Kullekin yhteydelle

Uu on oma hajotuskoodinsa, jolla vastaanotin tunnistaa itselleen tarkoitetut 30 lähetykset. Levitetyn signaalin pulssimuotoa voidaan suodattaa, jonka jälkeen signaali moduloidaan radiotaajuiselle kantoaallolle kertomalla se kantoaallolla. Saatu signaali on valmis lähetettäväksi radiotielle Uu, mahdollisia suodatuksia ja tehonvahvistuksia lukuunottamatta.

Moduloitu signaali viedään radiotaajuusosille 606, jotka käsittävät 35 tehonvahvistimen 608. Lisäksi radiotaajuusosat 606 voivat käsittää kaistanle- 112772 14 veyttä rajoittavia suodattimia. Analoginen radiosignaali 640 lähetään sitten antennin 610 kautta radiotielle Uu.

Radiovastaanotin 620 on tyypillisesti Rake- eli haravavastaanotin. Radiotieltä Uu vastaanotetaan analoginen radiotaajuinen signaali 640 anten-5 nilla 622. Signaali 640 viedään radiotaajuusosiin 624, jotka käsittävät suodattimen, joka estää halutun taajuuskaistan ulkopuoliset taajuudet. Sen jälkeen signaali muunnetaan demodulaattorissa 626 välitaajuudelle tai suoraan kanta-taajuudelle, jossa muodossa oleva signaali näytteistetään ja kvantisoidaan.

Koska kyseessä on monitie-edennyt signaali, monitie-edenneet sig-10 naalikomponentit pyritään yhdistämään lohkossa 626, joka käsittää tunnetun tekniikan mukaisesti useita Rake-haaroja (Rake fingers). Niin sanotussa hakevassa Rake-haarassa (Rowing Rake finger) etsitään viiveitä kullekin monitie-edenneelle signaalikomponentille. Kun viiveet on löydetty, niin eri Rake-haarat allokoidaan vastaanottamaan kukin oma monitie-edennyt signaalikomponentti. 15 Vastaanotossa vastaanotettua signaalikomponenttia korreloidaan käytetyllä hajotuskoodilla, jota on viivästetty kyseiselle monitielle löydetyllä viiveellä. Eri demoduloidut ja levityksestä puretut saman signaalin monitie-edenneet komponentit yhdistetään, jotta saadaan voimakkaampi signaali.

Sitten signaali viedään kanavadekooderiin 628, jossa puretaan lä-20 hetyksessä käytetty kanavakoodaus, esimerkiksi lohkokoodaus ja konvoluu-tiokoodaus. Konvoluutiokoodaus puretaan edullisesti Viterbi-dekooderilla. Näin • saatu alunperin lähetetty informaatio viedään edelleen tilaajapäätelaitteeseen V: UE jatkokäsittelyä varten.

Lohkossa 630 suoritetaan vastaanotetun signaalin laatuarvon mit-25 taus, kuten esimerkiksi kompressoidussa moodissa aukkojen aikana suoritet-tava keskinäistaajuuksien. Mittaukset liittyvät kanavan olosuhteisiin, esimerkiksi kanavan parametreihin, signaalin vastaanottotehoon, bittivirhesuhteeseen, SINR-suhteeseen (Signal/Interference+Noise -Ratio), SIR-suhteeseen (Signal/lnterference -Ratio), C/l-suhteeseen (Carrier/lnterference -Ratio) tai 30 mihin tahansa muuhun tunnettuun tapaan mitata kanavan laatua.

: Matkaviestin UE käsittää lisäksi lähettimen 632 ja antennin 634, joi- , . den vastineena radioaliverkkojärjestelmässä RNS on vastaanotin 614 ja an tenni 616, jotka vastaanottavat matkaviestimen UE lähettämät analogiset viestit 650. Kyseiset lähetin 632 ja vastaanotin 614 vastaavat rakenteeltaan edellä :: 35 kuvattuja lähetintä 600 ja vastaanotinta 620.

15 1 12772

Edellä esitetty kuvaus radioaliverkkojärjestelmästä RNS ja matkaviestimestä UE vastaa UMTS-matkapuhelinjärjestelmän rakennetta. Keksintö voidaan toteuttaa kaikissa vastaavissa langattomissa tietoliikennejärjestelmissä, joissa tarvitaan kokonaislähetystehonsäätöä päätelaitteiden uplink-lä-5 hetysten ja häiriöiden jakamiseksi tasaisesti ajan suhteen ja jotka käsittävät keksinnön toteutuksen kannalta olennaiset välineet. Näin ollen keksintöä voidaan soveltaa esimerkiksi erilaisia langattomiin lähiverkkoihin WLAN (Wireless Local Area Network), IP-pohjaisiin (Internet Protocol) langattomiin verkkoihin tai satelliittijärjestelmiin. Kuvion 6 mukaisessa radiojärjestelmässä on nyt esillä 10 olevan keksinnön kannalta olennaista, että radioaliverkkojärjestelmässä RNS on ohjausvälineet 612 mittauskuvioiden määrittämiseksi päätelaitteille, jotka mittauskuviot asettavat mittauksiin käytettävien aukkojen paikat aikavälikehyk-sessä, ja jotka ohjausvälineet 612 lisäksi määrittävät mainittujen päätelaitteiden mittauskuvioille erilaisia viiveitä siten, että eri päätelaitteiden aukot ovat 15 olennaisesti eri kohdissa aikavälikehystä. Lisäksi radiojärjestelmän, edullisesti sen tukiaseman tulee käsittää lähetin 600 mittauskuvioiden lähettämiseksi vastaaville päätelaitteille. Keksinnön mukaiselle päätelaitteelle on olennaista se, että se käsittää vastaanottimen 620 kiinteän verkon lähettämien mittaus-kuviomääritysten vastaanottamiseksi ja prosessointivälineet 630 aukkojen so-20 vittamiseksi mittauskuviomääritysten mukaisesti aikavälikehykseen sekä mit-tauskuviomääritysten mukaisen viiveen sovittamiseksi mittauskuviolle.

Keksintö toteutetaan edullisesti ohjelmallisesti, jolloin radioaliverk-: kojärjestelmässä RNS, esimerkiksi kuvion 1 mukaisesti tukiaseman B tai vaih- ; toehtoisesti tukiasemaohjaimen RNC ohjausvälineiden (118, 112) yhteyteen 25 on sovitettu mikroprosessori, jossa toimivana ohjelmistona mittauskuvio- ja viivemäärittelyt toteutetaan. Kuvion 1 ohjausvälineet 118 vastaavat siis kuvion 6 ohjausvälineitä 612. Tietenkin keksintö voidaan myös toteuttaa vaadittavan toiminnollisuuden tarjoavilla laitteistoratkaisuilla, esimerkiksi ASIC:na (Application Specific Integrated Circuit) tai erillislogiikkana. Tarvittavien parametrien » ·’ 30 määritys voidaan edullisesti tehdä tarkoitukseen sovitetun algoritmin tai muisti- : taulukon perusteella.

: ‘; Alan ammattilaiselle on ilmeistä, että tekniikan kehittyessä keksin nön perusajatus voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Keksintö ja sen suoritusmuodot eivät siten rajoitu yllä kuvattuihin esimerkkeihin vaan ne voivat vaihdel-35 la patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (15)

16 1 12772

1. Menetelmä mittausaukkojen määrittämiseksi langattomassa tietoliikennejärjestelmässä, joka käsittää ainakin yhden tukiaseman ja useita langattomia päätelaitteita, käsittäen: 5. määritetään mainitussa tietoliikennejärjestelmässä päätelaitteille mittauskuviot, jotka asettavat mittauksiin käytettävien aukkojen paikat aikaväli-kehyksessä, - lähetetään tukiaseman kautta mittauskuviot vastaaville päätelaitteille 10 tunnettu siitä, että - määritetään mainittujen päätelaitteiden mittauskuvioille erilaisia päätelaitekohtaisia mittauskuvioiden viiveitä kehysnumeron (CFN) ja aikaväli-numeron (TGSN) avulla siten, että eri päätelaitteiden aukot ovat olennaisesti eri kohdissa aikavälikehystä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että määritetään mainitut mittauskuviot ainakin aukon pituuden (TGL1/2) ja aukkokuviopituuden (TGPL1/2) avulla.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 20 että käytetään menetelmää FDD-tyyppisen laajakaistaisen koodijako-*. monikäyttöjärjestelmän (WCDMA) kompressoidussa moodissa.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ! 25 suoritetaan mainittujen aukkojen aikana järjestelmän keskinäistaa- ;* juuksien mittauksia.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että i ',: määritetään mainitut mittauskuviot ja niiden päätelaitekohtaiset vii- 30 veet ohjelmallisesti kiinteässä verkossa sovitetun algoritmin tai muistitaulukon ,··, perusteella.

. 6. Langaton tietoliikennejärjestelmä, joka käsittää ainakin yhden tu kiaseman ja useita langattomia päätelaitteita sekä välineet mittauskuvioiden · määrittämiseksi päätelaitteille, jotka mittauskuviot asettavat mittauksiin käy- : : 35 tettävien aukkojen paikat aikavälikehyksessä, ja joka tukiasema käsittää lähet- 17 112772 timen mittauskuvioiden lähettämiseksi vastaaville päätelaitteille, tunnettu siitä, että mainitut välineet mittauskuvioiden määrittämiseksi on järjestetty määrittämään mainittujen päätelaitteiden mittauskuvioille päätelaitekohtaisia 5 mittauskuvioiden viiveitä kehysnumeron (CFN) ja aikavälinumeron (TGSN) avulla siten, että eri päätelaitteiden aukot ovat olennaisesti eri kohdissa aika-välikehystä.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen tietoliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että 10 mainitut mittauskuviot on järjestetty määritettäväksi ainakin aukon pituuden (TGL1/2) ja aukkokuviopituuden (TGPL1/2) avulla.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen tietoliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että mainittu tietoliikennejärjestelmä on FDD-tyyppinen laajakaistainen 15 koodijakomonikäyttöjärjestelmä (WCDMA), jonka kompressoidussa moodissa mittauskuvioiden ja niiden päätelaitekohtaisten viiveiden määritykset on järjestetty suoritettavaksi.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen tietoliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että 20 päätelaitteet on järjestetty suorittamaan mainittujen aukkojen aikana järjestelmän keskinäistaajuuksien mittauksia.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 6-9 mukainen tietoliikennejärjestelmä, tunnettu siitä, että . mainitut välineet mittauskuvioiden määrittämiseksi käsittävät ohjel- 25 mallisesti sovitetun algoritmin tai muistitaulukon.

·, 11. Langattoman tietoliikennejärjestelmän päätelaite, joka käsittää : vastaanottimen tietoliikennejärjestelmän muodostamien mittauskuviomääri- tysten vastaanottamiseksi ja prosessointivälineet aukkojen sovittamiseksi mit-tauskuviomääritysten mukaisesti aikavälikehykseen, tunnettu siitä, että 30 mainitut prosessointivälineet on lisäksi järjestetty sovittamaan mit- tauskuviolle mittauskuviomääritysten mukaisen viiveen kehysnumeron (CFN) ja aikavälinumeron (TGSN) avulla. 112772

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että mainitut prosessointivälineet on järjestetty sovittamaan mittausku-vion aikavälikehykseen ainakin aukon pituuden (TGL1/2) ja aukkokuviopituu-5 den (TGPL1/2) avulla.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen päätelaite, tunnettu siitä, että päätelaite on FDD-tyyppisen laajakaistaisen koodijakomonikäyttö-järjestelmän (WCDMA) päätelaite, joka on järjestetty suorittamaan mainittujen 10 aukkojen aikana järjestelmän keskinäistaajuuksien mittauksia kompressoidussa moodissa.

14. Langattoman tietoliikennejärjestelmän tukiasema, johon on toiminnallisesti kytketty välineet mittauskuvioiden määrittämiseksi päätelaitteille, jotka mittauskuviot asettavat mittauksiin käytettävien aukkojen paikat aikaväli- 15 kehyksessä, ja joka tukiasema käsittää lähettimen mittauskuvioiden lähettämiseksi päätelaitteille, tunnettu siitä, että mainittuun tukiasemaan toiminnallisesti kytketyt mainitut välineet mittauskuvioiden määrittämiseksi on järjestetty määrittämään mainittujen päätelaitteiden mittauskuvioille erilaisia viiveitä kehysnumeron (CFN) ja aika-20 välinumeron (TGSN) avulla siten, että eri päätelaitteiden aukot ovat olennaisesti eri kohdissa aikavälikehystä.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen tukiasema, tunnettu sii- : V: tä, että . . mainitut välineet mittauskuvioiden määrittämiseksi käsittävät ohjel- 25 mallisesti sovitetun algoritmin tai muistitaulukon. 19 1 12772