FI118695B - Menetelmä saumallisen puristinhuovan valmistamiseksi, puristinhuovan pohjakangas sekä puristinhuopa - Google Patents

Description

118695

Menetelmä saumallisen puristinhuovan valmistamiseksi, puris-tinhuovan pohjakangas sekä puristinhuopa

Keksinnön tausta

Keksinnön kohteena on menetelmä saumallisen puristinhuovan 5 valmistamiseksi, jossa menetelmässä: muodostetaan laminaattirakenteinen pohjakangas, jossa on päällekkäin ainakin kaksi kangaskerrosta, joilla on kullakin oma itsenäinen lankajärjestelmä käsittäen kudelankoja ja loimilankoja; kudotaan pohjakangas niin, että kudelangat juoksevat kangaskerroksissa päättymättömänä edestakaisin ja ainakin osa niistä muodostaa saumalenkkejä 10 pohjakankaan liitospäihin, jolloin pohjakangas on sovitettavissa suljetun silmukan muotoon asettamalla liitospäissä olevat saumalenkit limittäin ja asentamalla saumalenkkien muodostamaan saumakujaan ainakin yksi saumalanka; sekä kiinnitetään kutomisen jälkeen pohjakankaan ainakin yhteen pintaan ainakin yksi hahtuvakerros.

15 Edelleen keksinnön kohteena on puristinhuovan pohjakangas, joka käsittää ainakin kaksi päällekkäistä kangaskerrosta, joista uloimpana ovat pin- takangaskerros ja pohjakangaskerros, ja joilla kangaskerroksilla on kullakin oma itsenäinen lankajärjestelmä käsittäen kudelankoja ja loimilankoja, ja jossa pohjakankaassa ainakin osa kudelangoista on sovitettu muodostamaan useita 20 saumalenkkejä pohjakankaan ensimmäiseen liitospäähän ja toiseen liitospää- : V hän.

·· · : *,· Vielä keksinnön kohteena on puristinhuopa, joka käsittää: pohja- kankaan, jossa on päällekkäin ainakin uloimmat pintakangaskerros ja pohja- : kangaskerros, joilla kangaskerroksilla on kullakin oma itsenäinen lankajärjes- ··« ; ·*. 25 telmä käsittäen kudelankoja ja loimilankoja, ja jossa pohjakankaassa ainakin ··· .·♦·. osa kudelangoista on sovitettu muodostamaan useita saumalenkkejä pohja- kankaan ensimmäiseen liitospäähän ja toiseen liitospäähän; sauma-alueen, .. johon kuuluu saumalenkkien muodostama ainakin yksi saumakuja, jolloin poh- jakangas on sovitettavissa suljetun silmukan muotoon asettamalla kuhunkin • » **··* 30 saumalenkkien muodostamaan saumakujaan ainakin yksi saumalanka; sekä ainakin yksi hahtuvakerros kiinnitettynä pohjakankaan ainakin yhteen pintaan.

Paperikoneen puristinosalla käytetään puristinhuopia, joihin kuivat- ··· tavassa rainassa oleva vesi voi tunkeutua. Puristimen rakenteesta riippuen voi • · *;*\ puristinhuopa olla sovitettu joko kuivattavan rainan yhdelle puolelle tai molem- • · *· 35 mille puolille. Puristinhuovan tarkoituksena on kuljettaa vesi puristuksen jäl keen mukanaan siten, että vesi ei pääse siirtymään takaisin rainaan. Puristus-tapahtumassa paperiraina kuljetetaan huovan varassa kahden telan väliseen 2 118695 rakoon eli ns. nippiin. Huovan rakenteen tulisi olla sellainen, että vesi kykenee hyvin siirtymään nipissä huopaan. Puristinhuovat käsittävät pohjakankaan, joka mm. antaa huovalle tarvittavan vesitilan. Jotta huovan pinnasta on saatu sileä, on ainakin pohjakankaan rainan puoleiseen pintaan kiinnitetty hahtuvaa.

5 Pohjakangas valmistetaan tyypillisesti kutomalla kutomakoneessa. Pohjakangas voidaan muodostaa tasokudontana, pussikudontana tai ns. hevosenken-käkudontana eli u-pussikudontana. Edelleen puristinhuovan päihin voidaan muodostaa kutomisen aikana saumalenkkejä niin, että liitospäät yhdistämällä saadaan suljetun silmukan muotoinen puristinhuopa. Tällaisen saumailisen 10 puristinhuovan asentaminen paperikoneeseen on yleensä helpompaa ja nopeampaa kuin valmiiksi suljetun silmukan muotoon valmistetun puristinhuovan asentaminen.

Saumailisen huovan saumalenkkeihin kohdistuu suuri konesuuntai-nen kuormitus käytön aikana. Saumalenkkien kestävyyttä voitaisiin parantaa 15 käyttämällä paksumpia saumalenkkejä muodostavia lankoja. Paksumpia lankoja käytettäessä kuitenkin sekä peruskudos että sauma helposti markkeeraavat käsiteltävää kuiturainaa. Edelleen on mahdollista lisätä saumalenkkikujaan osallistuvien saumalenkkien lukumäärää. Tämä kuitenkin edellyttää, että pohjakankaan lankatiheyttä on mahdollista suurentaa. Eräs ratkaisu on järjestää 20 liitospäihin kaksi tai useampia saumakujia eri tasoihin, jolloin saumaan kohdis- ,, , tuva kuormitus jakautuu useiden saumakujien kesken. Tällöin saumalenkkejä * * j( ·' muodostavien lankojen dimensioita ja lankatiheyksiä ei tarvitse suurentaa. Täl- : lainen pohjakangas voidaan muodostaa sovittamalla kaksi tai useampia erilli- • · •V·: sissä vaiheissa kudottuja saumallisia pohjakangaskomponentteja päällekkäin, 25 jonka jälkeen ne voidaan kiinnittää toisiinsa esimerkiksi neulaamalla hahtuvaa : päällekkäisten kangaskerrosten läpi. Tällainen ratkaisu on esitetty esimerkiksi :*'*· julkaisussa US 5,904,187. Ongelmana on se, että erilliset pohjakangaskom- ♦ «· ponentit eivät pysy paikoillaan valmistuksen aikana, minkä seurauksena eri :·. tasoissa olevat saumakujat voivat asettua vinosti toistensa suhteen. Jos sau- • · 30 makujat eivät ole suorassa toistensa suhteen, puristinhuovan kudonnan jälkei- *:** set työvaiheet vaikeutuvat oleellisesti. Tällöin myös valmiin puristinhuovan sau- ·· • *·· maus paperikoneella vaikeutuu ja tulee joskus jopa mahdottomaksi.

··· • · • · [[[ Keksinnön lyhyt selostus • · ***** Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan uudenlainen ja • #e # * *· 35 parannettu menetelmä saumailisen puristinhuovan valmistamiseksi sekä uu denlainen ja parannettu puristinhuovan pohjakangas ja puristinhuopa.

3 118695

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että kudotaan puristinhuovan laminaattirakenteinen pohjakangas yhdessä kutomakoneessa; muodostetaan saumalenkkejä ainakin pohjakankaassa uloimpana olevien pintakangaskerroksen ja pohjakangaskerroksen liitospäihin; kudotaan 5 pohjakankaaseen useita sidekuteita, jotka ovat kangaskerrosten itsenäisten lankajärjestelmien suhteen erillisiä lankoja ja sitoutuvat ainakin kahden päällekkäisen kangaskerroksen loimilankojen kanssa; ja sovitetaan sidekuteet siirtymään päällekkäisten kangaskerrosten välillä liitospäiden alueella olevissa kytkentäkohdissa, jolloin sidekuteet yhdistävät pohjakankaan päällekkäiset 10 kangaskerrokset toisiinsa pelkästään liitospäiden alueella.

Keksinnön mukaiselle puristinhuovan pohjakankaalle on tunnusomaista se, että pohjakangas on kudottu yhdessä kutomakoneessa; että pohjakankaassa on useita sidekuteita, jotka ovat kangaskerrosten itsenäisten lankajärjestelmien suhteen erillisiä lankoja ja sitoutuvat ainakin kahden päällek-15 käisen kangaskerroksen loimilankojen kanssa; ja että pintakangaskerros ja pohjakangaskerros ovat kytketyt toisiinsa sidekuteiden avulla pelkästään liitospäiden alueella.

Keksinnön mukaiselle puristinhuovalle on tunnusomaista se, että pohjakangas on kudottu yhdessä kutomakoneessa; että pohjakankaassa on 20 useita sidekuteita, jotka ovat kangaskerrosten itsenäisten lankajärjestelmien „ , suhteen erillisiä lankoja ja sitoutuvat ainakin kahden päällekkäisen kangasker- * · · ;t roksen loimilankojen kanssa; ja että pintakangaskerros ja pohjakangaskerros * ·' ovat kytketyt toisiinsa sidekuteiden avulla pelkästään liitospäiden alueella.

• · ·*.'*: Keksinnön ajatus on, että kudotaan yhdessä kutomakoneessa lami- • · · 25 naattirakenteinen pohjakangas, jossa on päällekkäin ainakin kaksi kangasker- rosta, joilla on itsenäiset lankajärjestelmät. Pohjakankaan kangaskerrosten :***: liitospäihin voi olla muodostettu kudelangoista saumalenkkejä. Edelleen aina- • * m kin kaksi päällekkäistä kangaskerrosta sidotaan toisiinsa sidekuteiden avulla pelkästään pohjakankaan liitospäiden alueella. Sidekuteet siirtyvät kangasker- • mm )···. 30 roksesta toiseen kytkentäkohdissa, jotka siis sijaitsevat liitospäiden alueella.

• · *" Kytkentäkohtien välisellä keskiosuudella sidekude ei risteile päällekkäisten • · : *·· kangaskerrosten välillä, vaan sidekude kulkee päättömänä lenkkinä, jonka len- kin yläosuus risteilee ylemmän kangaskerroksen loimilankojen kanssa ja jonka .···. lenkin alaosuus risteilee alemman kangaskerroksen loimilankojen kanssa.

• » 35 Keksinnön etuna on, että sidekuteiden avulla voidaan lukita päällek- * * käiset kangaskerrokset toisiinsa ainakin konesuunnassa. Tällöin saumakujat 4 118695 tai muut saumaelimet saadaan valmistettavassa puristinhuovassa sovitettua tarkasti haluttuun asemaan toistensa suhteen ja samansuuntaisiksi. Näin kan-gaskerrosten keskinäinen asema saadaan valittua jo kutomisen aikana. Tämä mahdollistaa puristinhuovan pohjakankaan helpomman ja tarkemman käsitte-5 lemisen kutomisen jälkeisissä työvaiheissa. Edelleen puristinhuovan saumaa-minen paperikoneen puristinosalla on helpompaa ja nopeampaa. Lisäksi pohjakankaan valmistus on nopeaa ja tehokasta, kun sen kangaskerrokset kudotaan samanaikaisesti yhdessä kutomakoneessa.

Laminaattirakenteen yleisenä etuna voidaan pitää sitä, että lami-10 naattirakenteessa voi olla suhteellisen suuri vesitila. Vielä on laminaattirakenteen etuna hyvä kesto kokoonpuristumista vastaan sekä edelleen rakenteen joustavuus verrattuna yksipohjaiseen rakenteeseen. Edelleen laminaattiraken-teinen pohjakangas voidaan muodostaa siten, että rainan puoleinen pintakan-gaskomponentti käsittää ohuita lankoja ja sileän sidosrakenteen, jolloin se on 15 ohut ja sileäpintainen, kun taas puristintelan puoleinen pohjakangaskompo-nentti voi olla muodostettu käyttäen paksumpia lankoja ja karkeampaa sidosta niin, että se voi muodostaa tarvittavan vesitilan.

Keksinnön erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että sideku-teet juoksevat pohjakankaassa muodostamatta saumalenkkejä liitospäässä.

20 Keksinnön erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että ainakin .. , osa sidekuteista juoksee pohjakankaassa ja muodostaa saumalenkkejä liitos- t · 1 päässä.

• ·' Keksinnön erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että sideku- • · teet sitoutuvat pintakangaskerroksen ja pohjakangaskerroksen loimilankojen • · :.· · 25 kanssa ja kytkevät pintakangaskerroksen ja pohjakangaskerroksen toisiinsa pelkästään liitospäiden alueella.

Keksinnön erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että pinta- • · · kangaskerroksen ja pohjakangaskerroksen saumakujat ovat päällekkäin. Side- :·. kude voi lukita kangaskerrokset toistensa suhteen niin, että saumakujat saa- * · · ]···, 30 daan haluttaessa asettumaan konesuunnassa tarkasteltuna samalle kohtaa.

• · "1 Keksinnön erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että pinta- *· : 1·1 kangaskerroksen ja pohjakangaskerroksen saumakujat ovat konesuunnassa tarkasteltuna ennalta määritellyn etäisyyden päässä toisistaan. Kun saumaku- .···, jät eivät ole sovitetut täysin päällekkäin, ei pohjakankaaseen aiheudu sauma- • · V'. 35 kujista johtuen merkittävää paksunnosta, jolloin voidaan välttää sauman ai- : heuttamaa markkeerausta. Edelleen pintakangaskerros voi muodostaa pohja- 5 118695 kangaskerroksen sauma-aluetta suojaavan saumaläpän. Saumaläppä voi suojata pintakangaskerroksen alapuolella olevia saumalenkkejä kulumiselta, mikä on edullista erityisesti sen vuoksi, että tyypillisesti pohjakangaskerroksen sauma ottaa vastaan suurimman osuuden sauma-alueeseen kohdistuvasta veto-5 rasituksesta. Lisäksi saumaläppä voi ehkäistä sen alapuolella olevien kangas-kerrosten karkeampien sidosten ja paksumpien lankojen aiheuttamaa mark-keeräusta. Saumaläppä voi myös parantaa hahtuvan kiinnittymistä. Saumaläpän kohdalla voi pintakangaskerroksen rakenne olla samanlainen tai erilainen kuin pintakangaskerroksen muilla osuuksilla.

10 Keksinnön erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että ensim mäisessä liitospäässä sidekuteen ja pintakangaskerroksen muodostaman ensimmäisen kytkentäkohdan kytkentäetäisyys saumalenkeistä on suurempi kuin sidekuteen ja pohjakangaskerroksen muodostaman toisen kytkentäkohdan kytkentäetäisyys saumalenkeistä. Toisessa liitospäässä kytkentäetäisyydet 15 saumalenkeistä ovat päinvastoin, eli sidekuteen ja pintakangaskerroksen muodostaman kolmannen kytkentäkohdan kytkentäetäisyys saumalenkeistä on pienempi kuin sidekuteen ja pohjakangaskerroksen muodostaman neljännen kytkentäkohdan kytkentäetäisyys saumalenkeistä. Kun liitospäissä olevat kytkentäkohdat ovat sovitetut erilaisten kytkentäetäisyyksien päähän sauma-20 lenkeistä, voidaan kutomisen jälkeen pintakangaskerrosta ja pohjakangasker- .. . rosta liikuttaa konesuunnassa toistensa suhteen. Suurin mahdollinen ko- • · · \t ;* nesuuntainen siirtymä määräytyy liitospään kytkentäetäisyyksien erotuksen : perusteella. Mitä suurempi siis on kytkentäetäisyyksien ero, sitä enemmän voi- • ·.*·· vat pintakangaskerros ja pohjakangaskerros olla limittäin sauma-alueella. So- • · ·.: · 25 vellutuksen etuna on se, että saumakujat saadaan sovitettua konesuunnassa : tarkasteltuna eri kohdille. Toisaalta vaikka kytkentäetäisyyksien erotus olisi suurikin, voidaan pintakangaskerroksen ja pohjakangaskerroksen keskinäinen • t» siirtymä valita pienemmäksi kiinnittämällä kangaskerrokset halutun siirtymän mukaiseen asemaan toistensa suhteen.

• »« ]···, 30 Keksinnön erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että sidekude • * sitoutuu pintakangaskerroksen alapinnassa kulkevien loimilankojen kanssa : **· sekä pohjakangaskerroksen yläpinnassa kulkevien loimilankojen kanssa.

Keksinnön erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että sidekude .···. on sovitettu sitoutumaan loimilankojen kanssa samalla sidoskuviolla kuin pin- * · ly. 35 takangaskerroksen ja pohjakangaskerroksen kudelangat.

• M • · 6 118695

Keksinnön erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että sidekude on sovitettu sitoutumaan loimilankojen kanssa eri sidoskuviolla kuin pintakan-gaskerroksen ja pohjakangaskerroksen kudelangat.

Keksinnön erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että kudo-5 taan pintakerroksen ja pohjakerroksen väliin yksi tai useampi välikangaskerros, jolla on oma itsenäinen lankajärjestelmä, joka käsittää kudelankoja ja loimilan-koja. Välikangaskerroksen kudelangat eivät muodosta saumalenkkejä. Väli-kangaskerroksen poikkisuuntaiset reunat voivat kuitenkin olla ulotetut liitospäi-den osuudelle niin, että pintakangaskerros, välikangaskerros ja pohjakangas-10 kerros ovat sidotut toisiinsa sidekuteiden avulla pelkästään liitospäiden alueella olevissa kytkentäkohdissa.

Keksinnön erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että kudotaan pintakerroksen ja pohjakerroksen väliin yksi tai useampi välikangaskerros, jolla on oma itsenäinen lankajärjestelmä, joka käsittää kudelankoja ja loimilan-15 koja. Ainakin osa välikangaskerroksen kudelangoista muodostaa saumalenkkejä liitospäihin, Pintakangaskerros, välikangaskerros ja pohjakangaskerros ovat sidotut toisiinsa sidekuteiden avulla pelkästään liitospäiden alueella olevissa kytkentäkohdissa.

Keksinnön erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että liitospäi-20 hin muodostetaan kudonnan aikana kytkentäosuudet, joissa pohjakankaan .. . ainakin kaksi päällekkäistä kangaskerrosta on kytketty yhteen poikkisuuntais- ;* ten sldeloimien avulla. Sideloimet sitoutuvat ainakin kahden kangaskerroksen *·' ·[ kudelankojen kanssa. Sideloimilla on siten erilainen juoksu kuin yksittäisten *.*·: kangaskerrosten loimilangoilla. Tämän sovellutuksen etuna on se, että yksi- s · · 25 pohjainen osuus huovan liitospäässä tekee sauma-alueesta stabiilin. Sideloi- met nimittäin sitovat liitospään rakenteen poikkisuunnassa. Edelleen sideloimet :***: voivat parantaa hahtuvan kiinnittymistä sauma-alueelle.

Keksinnön erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että pohja- kangas on kudottu tasokudontana. Tällöin saumalenkit muodostuvat kutoma- [···. 30 koneessa pohjakankaan vastakkaisiin reunoihin.

• ·

Keksinnön erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että pohja- : *·· kangas on kudottu päättömänä pussikudontana.

··*

Keksinnön erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että pohja- kangas on kudottu u-pussikudontana eli ns. hevosenkenkäkudontana. Tässä .·**· 35 kudontatekniikassa kaikki saumalenkit muodostetaan kutomakoneen ensim- • ·· * * mäisessä reunassa.

7 118695

Keksinnön erään sovellutusmuodon ajatuksena on se, että sideku-teiden avulla liitospäistään yhteen liitetyt pintakangaskerros ja pohjakangasker-ros muodostavat eräänlaisen avoimen taskun kangaskerrosten väliin. Tähän taskuun voidaan kutomisen jälkeen sovittaa muista kangaskerroksista erillinen 5 täytekerros. Täytekerroksen ei tarvitse olla kutomalla valmistettu rakenne, vaan se voi poiketa kutomalla valmistetuista kangaskerroksista rakenteeltaan, materiaaleiltaan ja muodoltaan.

Kuvioiden lyhyt selostus

Keksinnön eräitä sovellutusmuotoja selitetään tarkemmin oheisissa 10 piirustuksissa, joissa kuvio 1 esittää kaavamaisesti ja perspektiivisesti tarkasteltuna erästä keksinnön mukaista puristinhuopaa, kuvio 2 esittää kaavamaisesti ja poikkisuunnasta päin nähtynä keksinnön mukaisen erään pohjakankaan rakennetta; 15 kuvio 3 esittää kaavamaisesti ja poikkisuunnasta päin nähtynä ku vion 2 mukaista pohjakangasta saumakujat kytkettyinä, kuvio 4 esittää kaavamaisesti ja poikkisuunnasta päin nähtynä keksinnön mukaisen erään toisen pohjakankaan rakennetta kutomisen jälkeen; kuvio 5 esittää kaavamaisesti ja poikkisuunnasta päin nähtynä ku-20 vion 4 mukaista pohjakangasta sen jälkeen, kun pintakangaskerros ja pohja- • · · : V kangaskerros ovat siirretyt toistensa suhteen konesuunnassa ja saumakujat j’*.*.· ovat kytketyt, kuvio 6 esittää kaavamaisesti ja poikkisuunnasta päin nähtynä ku- • vion 4 mukaista pohjakangasta tilanteessa, jossa saumakujat ovat kytkettyinä, • «t · . 25 mutta pintakangaskerrosta ja pohjakangaskerrosta ei ole siirretty konesuun- .··. nassa toistensa suhteen, • · kuvio 7 esittää kaavamaisesti ja poikkisuunnasta päin nähtynä kek- .. sinnön mukaisen erään pohjakankaan kutomista pussina, :it" kuvio 8 esittää kaavamaisesti ja poikkisuunnasta päin nähtynä kek- ♦ · ’···* 30 sinnön mukaisen erään toisen pohjakankaan rakennetta, jossa pintakangas- kerroksella ja pohjakangaskerroksella on toisistaan poikkeava sidosrakenne, :*·*; kuvio 9 esittää kaavamaisesti ja poikkisuunnasta päin nähtynä • · · erästä pohjakangasta, jossa pintakangaskerros ja pohjakangaskerros omaavat • · ’♦··' erilaisen määrän kudelankakerroksia, • * • · · *. *: 35 8 118695 kuvio 10 esittää kaavamaisesti ja poikkisuunnasta päin nähtynä erästä pohjakangasta, jossa pintakangaskerroksen ja pohjakangaskerroksen välissä on ainakin yksi väiikangaskerros, kuvio 11 esittää kaavamaisesti ja poikkisuunnasta päin nähtynä 5 erästä pohjakangasta, jossa pintakangaskerros ja pohjakangaskerros ovat kytketyt sidekuteiden lisäksi erillisillä sideloimilla toisiinsa pelkästään liitospäiden osuudella, kuvio 12 esittää kaavamaisesti ja poikkisuunnasta päin nähtynä erästä pohjakangasta, jossa pintakangaskerrokseen ja pohjakangaskerrok-10 seen on kudottu pidennysosuudet, jotka mahdollistavat pintakangaskerroksen saumakujan ja pohjakangaskerroksen saumakujan sovittamisen limittäin, kuvio 13 esittää kaavamaisesti ja poikkisuunnasta päin nähtynä erästä pohjakangasta, jossa pintakangaskerroksen ja pohjakangaskerroksen kytkevät sidekuteet muodostavat saumalenkkejä pohjakankaan liitospäihin, 15 kuvio 14 esittää kaavamaisesti ja poikkisuunnasta päin nähtynä ku vion 13 mukaisen pohjakankaan sauma-aluetta tilanteessa, jossa pintakangaskerroksen, pohjakangaskerroksen ja sidekuteiden saumakujat ovat kytketyt, jolloin pohjakankaassa on kolme päällekkäistä saumakujaa, kuvio 15 esittää kaavamaisesti ja poikkisuunnasta päin nähtynä ku-20 vioiden 13 ja 14 mukaisen pohjakankaan erästä sovellutusta, jossa pintakan-gaskerroksen saumakuja, sidekuteiden muodostama saumakuja ja pohjakan- ;* gaskerroksen saumakuja ovat konesuunnassa tarkasteltuna eri kohdissa, • · · \ ·] kuvio 16 esittää kaavamaisesti ja poikkisuunnasta päin nähtynä erästä pohjakangasta, jossa pintakangaskerros ja väiikangaskerros ovat kytke- • * : 25 tyt sidekuteilla toisiinsa liitospäiden alueella ja vastaavasti, jossa välikangas- kerros ja pohjakangaskerros ovat kytketyt sidekuteilla toisiinsa liitospäiden alueella, ja kuvio 17 esittää kaavamaisesti ja poikkisuunnasta päin nähtynä vie-lä erästä pohjakangasta, jossa pintakangaskerroksen ja pohjakangaskerroksen 30 välissä olevaan taskumaiseen tilaan on sovitettu kutomisen jälkeen täyteker- ···* . ros.

·· : *** Kuvioissa keksinnön eräitä suoritusmuotoja on esitetty selvyyden ··· vuoksi yksinkertaistettuna. Samankaltaiset osat on merkitty kuvioissa samoilla .*··. viitenumeroilla.

• · ··« .·. : 35 • * • · 9 118695

Keksinnön eräiden sovellutusmuotojen yksityiskohtainen selostus

Kuviossa 1 on esitetty suljetun silmukan muotoinen puristinhuopa, joka käsittää laminaattirakenteisen eli monipohjaisen pohjakankaan 1, sekä ainakin pohjakankaan 1 yhteen pintaan kiinnitetyn hahtuvakerroksen 2. Hahtu-5 vakerros 2 voi olla kiinnitetty pohjakankaassa 1 kuivattavan rainan puoleiseen pintaan, tai se voi olla kiinnitetty pohjakankaan molempiin pintoihin. Edelleen pohjakankaassa 1 on paperikoneen poikkisuuntainen CMD sauma-alue 3, joka kytkee pohjakankaan 1 poikkisuuntaiset ensimmäisen liitospään 4 ja toisen liitospään 5 toisiinsa. Sauma-alueella 3 on ennalta määrätty leveys puristin-10 huovan konesuunnassa MD. Sauma-alue 3 käsittää sauman 6, jossa on sau-malenkit ja saumalanka. Sauma-alueen 3 mahdollisia rakenteita on havainnollistettu kuvioissa 3, 5, 6,11 ja 12.

Kuviossa 2 on esitetty eräs laminaattirakenteinen pohjakangas 1, joka käsittää kaksi päällekkäistä kangaskerrosta, nimittäin kuiturainan puolei- 15 sen pintakangaskerroksen 7a ja puristintelan puoleisen pohjakangaskerroksen 7b. Kangaskerrokset 7a, 7b voivat olla kuviossa 2 esitetyllä tavalla kaksikerros- rakenteita, mutta ne voivat olla vaihtoehtoisesti yksikerrosrakenteita tai niissä voi olla useampiakin kuin kaksi kerrosta. Kangaskerroksilla 7a, 7b on omat lankajärjestelmänsä, jotka käsittävät useita konesuunnassa MD kulkevia kude- , 20 lankoja 8 ja useita poikkisuunnassa CMD kulkevia loimilankoja 9, jotka langat • · · j, 8, 9 sitoutuvat toisiinsa kussakin kangaskerroksessa jollakin sinänsä tunnetulla * ·*’ sidoksella. Kangaskerrosten 7a, 7b kudelangat 8 juoksevat päättömänä ja V·: muodostavat kummankin kangaskerroksen reunoihin saumalenkkejä 10. Ku- :.· * tömisen aikana voidaan siis muodostaa pohjakankaaseen 1 saumalenkeillä 10 :j|: 25 varustetut liitospäät 4, 5, jolloin puristinhuopa voidaan saumata paperikoneen puristinosalla suljetun silmukan muotoon.

·**

Keksinnön ajatuksen mukaisesti yhdistetään kudonnan aikana usei-den sidekuteiden 11 avulla saumalenkeillä 10 varustetut pintakangaskerros 7a ]·*·. ja pohjakangaskerros 7b toisiinsa. Sidekuteet 11 ovat kangaskerrosten itse- • · *." 30 näisten lankajärjestelmien suhteen erillisiä lankoja, jotka voivat kulkea päättö- • · : *·· mänä lenkkinä kangaskerrosten välillä. Sidekuteet 11 eivät muodosta sauma- !,..i lenkkejä kuvion 2 mukaisessa ratkaisussa. Sidekuteet 11 voivat sitoutua pinta- .···. kangaskerroksen 7a alimpien loimilankojen 9 kanssa vastaavalla tavalla kuin • φ saumalenkkejä 10 muodostavat kudelangat 8, eli sidekuteet 11 voivat ylälenkin * * 35 osuudella kulkea kudelankojen 8 kanssa rinnakkain. Vastaavasti sidekuteet 11 voivat sitoutua pohjakangaskerroksen 7b ylimpien loimilankojen 9 kanssa vas- 118695 10 taavalla tavalla kuin saumalenkkejä 10 muodostavat kudelangat 8, eli sideku-teet 11 voivat alalenkin osuudella kulkea kudelankojen 8 kanssa rinnakkain. Vaihtoehtoisesti voivat sidekuteet 11 sitoutua pintakangaskerroksen 7a yläpinnan loimilankojen 8 kanssa ylälenkin osuudella, ja sitoutua pohjakangasker-5 roksen 7b alapinnan loimilankojen 8 kanssa alalenkin osuudella. Vielä on mahdollista se, että sidekuteet 11 risteilevät pintakerroksessa tai pohjakerroksessa, tai molemmissa kangaskerroksissa eri tavalla kuin saumalenkkejä 10 muodostavat kudelangat 8. Sidekude 11 voi olla samanlainen tai erilainen lanka kuin saumalenkkejä muodostava kudelanka 8. Sidekuteen 11 dimensiot ja 10 materiaali sekä sidekuteiden 11 tiheys pohjakankaassa 1 voidaan valita tarpeen mukaan.

Kuviossa 2 esitetty pohjakangas 1 on levitetty tasoksi ennen liitos-päiden yhdistämistä.

Kuviossa 3 on esitetty kuviossa 2 esitetty pohjakangas 1 sen jäl-15 keen, kun liitospäissä 4, 5 ovat saumalenkit 10 ovat sovitetut limittäin pinta-kangaskerroksessa 7a ja vastaavasti pohjakangaskerroksessa 7b. Tällöin sauma-alueelle 3 on muodostunut kaksi päällekkäin olevaa saumakujaa 14a, 14b, joihin on sovitettu saumalangat 13, jotka kytkevät liitospäät 4 ja 5 toisiinsa. Tässä sovellutuksessa saumakujat 14a, 14b muodostuvat pohjakankaan 1 20 konesuunnassa MD tarkasteltuna samalle kohdalle. Sidekude 11 voi siten , määrittää tarkasti saumakujien 14a, 14b keskinäisen aseman.

· · i. :* Kuviossa 4 esitetty ratkaisu poikkeaa kuviossa 2 esitetystä rat- • · · :t ·| kaisusta siten, että sidekuteet 11 sitoutuvat liitospäissä 4 ja 5 eri tavoin pinta- kangaskerroksen 7a ja pohjakangaskerroksen 7b kanssa. Ensimmäisessä lii- • · : 25 tospäässä 4 sidekude 11 ei pintakerroksessa 7a sitoudu yhden tai useamman lähinnä saumalenkkiä 10 olevan loimilangan 9a, 9b kanssa, vaan sillä on halu-tun pituinen vapaa juoksu. Sitä vastoin sidekude 11 voi sitoutua ensimmäises- • « · sä liitospäässä pohjakerroksessa 7b lähinnä saumalenkkiä 10 olevan loimilan- :\ gan 9d kanssa. Toisessa liitospäässä 5 tilanne on päinvastainen kuin ensim- ]···. 30 mäisessä liitospäässä 4. Ensimmäisessä liitospäässä 4 sidekuteen 11 ja pinta- • · T kangaskerroksen 7a välillä on ensimmäinen kytkentäkohta 15a loimilangan 9c : *·· kohdalla, jossa sidekude 11 päättää risteilyn pintakangaskerroksen 7a loimi- ·«· lankojen 9 kanssa ja siirtyy kohti pohjakangaskerrosta 7b sitoutuen loimilangan .*··. 9d kanssa, jolloin loimilangan 9d kohdalla on toinen kytkentäkohta 15b. Vas- ♦ m 35 taavasti sidekuteen 11 ja pohjakangaskerroksen 7b välillä kolmas kytkentäkoh-* ’ ta 15c loimilangan 9g kohdalla, jossa sidekude 11 päättää risteilyn pohjakan- 11 118695 gaskerroksen 7b loimilankojen 9 kanssa ja siirtyy kohti pintakangaskerrosta 7a sitoutuen loimilangan 9h kanssa. Loimilangan 9h kohdalle muodostuu tällöin neljäs kytkentäkohta 15d. Kytkentäkohtien 15a - 15d etäisyys saumalenkeistä 10 voidaan valita halutulla tavalla. Ensimmäisessä liitospäässä 4 olevien kyt-5 kentäkohtien 15a ja 15b, ja vastaavasti toisessa liitospäässä 5 olevien kytkentäkohtien 15c ja 15d välinen etäisyys eli kytkentäetäisyyksien ero voi olla esimerkiksi 1-7 loimilankaa. Kun kangaskerrosten 7a, 7b kytkeminen toisiinsa tehdään tällä tavalla, toimivat kytkentäkohdat 15a - 15d eräänlaisina saranoina, jotka mahdollistavat pintakangaskerroksen 7a ja pohjakangaskerroksen 7b 10 siirtämisen toistensa suhteen konesuunnassa MD.

Kuviossa 5 on esitetty pohjakankaan 1 sauma-alue 3 sen jälkeen, kun pintakangaskerrosta 7a on siirretty kuviossa vasemmalle päin pohjakan-gaskerrokseen 7b nähden. Tällöin toisessa liitospäässä 5 loimilangat 9h ja 9g sekä edelleen ensimmäisessä liitospäässä 4 loimilangat 9c ja 9d ovat siirtyneet 15 olennaisesti päällekkäin. Edelleen saumalenkit 10 ja vastaavasti niiden muodostamat saumakujat 14a ja 14b ovat siirtyneet siirtymän S verran eri kohdille konesuunnassa MD tarkasteltuna. Tällöin kangaskerrokset 7a, 7b saadaan sovitettua liitospäissä 4, 5 limittäin toistensa suhteen, jolloin saumakujia 14a, 14b ei tarvitse sovittaa päällekkäin. Sidekuteen 11 vapaan juoksun mitoituksel-20 la on mahdollista vaikuttaa siirtymän S suurimpaan arvoon.

.. . Kuviossa 6 esitetyssä tilanteessa saumakujat 14a, 14b ovat sovite- I. ;* tut päällekkäin. Rakenne kuitenkin mahdollistaisi kangaskerrosten 7a, 7b ko- • « · : ·* nesuuntaisen MD siirtämisen. Näin ollen valmistuksen aikana on mahdollista • · *: valita, halutaanko pohjakankaan 1 saumakujat 14a, 14b sovittaa päällekkäin · 25 vai halutun suuruisen siirtymän S verran limittäin.

Kuviossa 7 on havainnollistettu pohjakankaan 1 kutomista pussiku-:]**: dontaa käyttäen, jolloin saumalenkit 10 muodostetaan kutomakoneessa sa massa reunassa.

:*.t> Kuviosta 8 nähdään, että pintakangaskerroksella 7a voi olla erilai- .···, 30 nen sidosrakenne kuin pohjakangaskerroksella 7b. Edelleen voi sidekude 11 risteillä tällöin eri tavalla pintakangaskerroksen 7a loimilankojen 9 kanssa kuin : *·* pohjakangaskerroksen 7b loimilankojen 9 kanssa.

Kuviossa 9 pintakangaskerros 7a on 3-kerrosrakenne ja pohjakan-.···. gaskerros 7b on 2-kerrosrakenne. Vaihtoehtoisesti voi tilanne olla päinvastoin 35 tai kumpikin kangaskerros 7a, 7b voivat olla 3-kerrosrakenteita. Edelleen voi- ·· daan kangaskerroksissa 7a, 7b käyttää haluttuja sidosrakenteita ja lankoja.

12 118695

Kuviossa 10 on esitetty pohjakangas 1, jossa pintakangaskerroksen 7a ja pohjakangaskerroksen 7b väliin on kudottu samanaikaisesti välikangas-kerros 7c. Välikangaskerroksia 7c voi olla yksi tai useampia. Kuvion 10 mukaisessa ratkaisussa välikangaskerroksen 7c kudelangat 8 eivät muodosta sau-5 malenkkejä liitospäissä 4, 5. Sidekuteet 11 kytkevät päällekkäiset kangasker-rokset 7a, 7b ja 7c toisiinsa liitospäissä 4, 5. Selvyyden vuoksi kuviossa on esitetty vain osa kudesuuntaisista langoista.

Kuviossa 11 esitetyssä ratkaisussa liitospäihin 4, 5 on kudottu kan-gaskerrosten 7a, 7b itsenäisten lankajärjestelmien suhteen erillisiä sideloimia 10 16, jotka voivat sitoutua saumalenkkejä 10 muodostavien kuteiden 8 kanssa, jolloin ne kytkevät päällekkäiset kangaskerrokset 7a, 7b liitospäissä 4, 5 toisiinsa. Sideloimien 16 lukumäärä voidaan valita tarpeen mukaan. Tyypillisesti kangaskerrosten kiinnittämiseen tarvitaan vähintään neljä sidelointa.

Kuviossa 12 esitetyssä ratkaisussa on myöskin kangaskerrokset 7a, 15 7b kytketty toisiinsa sideloimilla 16 kudonnan aikana. Edelleen on ensimmäisessä liitospäässä 4 pohjakangaskerros 7b kudottu lyhyemmäksi kuin pinta-kangaskerros 7a, ja vastaavasti toisessa liitospäässä 5 on pohjakangaskerros 7b kudottu pidemmäksi kuin pintakangaskerros 7a. Eli ensimmäisessä liitospäässä 4 on sauma-alueen 3 pidennys 17 pintakangaskerroksessa 7a ja toi-20 sessa liitospäässä 5 on sauma-alueen 3 pidennys 17 pohjakangaskerroksessa .. , 7b. Tällöin saumakujat 14a, 14b saadaan sovitettua konesuunnassa MD tar- • · · ;* kasteltuna etäisyyden päähän toisistaan. Liitospäiden 4, 5 pidennetyt osuudet t · · ·* 17 voidaan kutoa käyttäen joko samanlaista sidosrakennetta ja lankoja kuin :.*a: kangaskerrosten 7a, 7b muilla osuuksilla, tai vaihtoehtoisesti voidaan pidenne- » · : 25 tyt osuudet kutoa esimerkiksi tiiviimmiksi tai muuten muista osuuksista poik- keaviksi. Mikäli pohjakankaassa 1 on yksi tai useampi välikangaskerros 7c, voivat sideloimet 16 risteillä välikangaskerroksen 7c ja pintakangaskerroksen ··# 7a tai vaihtoehtoisesti välikangaskerroksen 7c ja pohjakangaskerroksen 7b välillä.

• ·« [·'·. 30 Kuviossa 13 on esitetty pohjakangas 1, jossa pintakangaskerroksen • · *!' 7a ja pohjakangaskerroksen 7b kytkevät sidekuteet 11 muodostavat sauma- : *·* lenkkejä 10 pohjakankaan liitospäihin 4, 5. Tällöin sauma-alueelle saadaan muodostettua useita päällekkäisiä saumakujia 14a - 14c, kuten kuviosta 14 .···. voidaan nähdä. Sauma-alueeseen kohdistuva kuormitus voi tällöin jakautua • · ***. 35 useiden saumakujien kesken.

V*i 13 118695

Kuviossa 15 on esitetty edellisten kuvioiden 13 ja 14 mukaisen pohjakankaan 1 erästä sovellutus, jossa pintakangaskerroksen 7a saumakuja 14a, sidekuteiden 11 muodostama saumakuja 14c ja pohjakangaskerroksen 7b saumakuja 14b ovat sijoitetut konesuunnassa MD tarkasteltuna eri kohtiin.

5 Tämä on aikaansaatu kutomalla pintakangaskerroksen 7a liitosreunat 4,5 eri pituisiksi keskenään ja toisaalta suhteessa pohjakangaskerroksen 7b liitosreu-noihin 4,5. Kun saumakujat 14a - 14c eivät ole täysin päällekkäin, voi sauma-alueen paksuus olla pienempi, mikä seikka voi vähentää markkeerausta.

Kuviossa 16 on esitetty pohjakangas 1, jossa pintakangaskerros 7a 10 ja välikangaskerros 7c ovat kytketyt sidekuteilla 11 toisiinsa liitospäiden 4, 5 alueella ja vastaavasti, jossa välikangaskerros 7c ja pohjakangaskerros 7b ovat kytketyt sidekuteilla 11 toisiinsa liitospäiden 4, 5 alueella. Kukin kangas-kerros 7a, 7b, 7c voi käsittää saumalenkeillä 10 varustetut liitospäät, tai joissain tapauksissa voi jokin kangaskerroksista olla ilman saumalenkkejä 10.

15 Kangaskerrosten rakenne ja ominaisuudet voivat olla samanlaisia tai erilaisia. Välikangaskerroksia 7c voi olla yksi, kaksi tai useita. Tässä ratkaisussa sideku-teet 11 kytkevät pintakangaskerroksen 7a ja pohjakangaskerroksen 7b liitos-päissä 4, 5 toisiinsa yhden tai useamman välikangaskerroksen 7c välityksellä.

Kuviossa 17 on esitetty pohjakangas 1, jossa pintakangaskerroksen 20 7a ja pohjakangaskerroksen 7b väliin on muodostettu ainakin yksi taskumai- .. . nen tila, johon voidaan sovittaa kutomisen jälkeen täytekerros 20. Täytekerros • · · jt ·* 20 voi olla kudottu rakenne tai kutomaton rakenne. Täytekerroksen ominaisuu- ί .1 det ja tarkoitus voi poiketa pohjakankaan muista kerroksista.

• · **.'·: Joissain tapauksissa voi pohjakankaan jokin päällekkäisistä kan- ·.· · 25 gaskerroksista olla varustettu jollakin muulla liitoselimillä kuin saumalenkeillä avattavan ja suljettavan sauman muodostamiseksi. Esimerkiksi pohjakangas-kerroksen liitospäät voidaan saumalenkkien sijaan varustaa tällaisilla elimillä.

···

Keksinnön mukaisen puristinhuovan kutomisessa voidaan soveltaa ;·. erilaisia sidoksia ja lankoja. Langat voivat olla esimerkiksi monofilamentteja, • ·» 30 kerrattuja monofilamentteja tai multifilamentteja. Edelleen voivat langat olla poikkileikkaukseltaan pyöreitä, soikeita tai olennaisesti suorakulmaisia. Lanko- ·· i *·· jen materiaali voi olla jotain synteettistä materiaalia, tyypillisesti muovimate- riaalia. Käytettävien lankojen materiaaleista voidaan mainita esimerkiksi po-.·*·. lyamidi (PA).

m m 35 Joissain tapauksissa tässä hakemuksessa esitettyjä piirteitä voi- daan käyttää sellaisenaan, muista piirteistä huolimatta. Toisaalta tässä hake- 14 118695 muksessa esitettyjä piirteitä voidaan tarvittaessa yhdistellä erilaisten kombinaatioiden muodostamiseksi.

Piirustukset ja niihin liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollistamaan keksinnön ajatusta. Yksityiskohdiltaan keksintö voi vaihdella patentti-5 vaatimusten puitteissa.

·· · • « · • · • · ·· 1 • · · • · • · • t * · · • ·· • · • · ♦ · · • 1 · ··· · • 1 · • · t ··♦ *·· • · • · ··· • t • · • ·· ·«· • t • 1 ··· 11 • · • «· • · · • · • 1 ··« *·φ • · • · «·· · • · t • «· • ·

Claims (17)

118695

1. Menetelmä saumallisen puristinhuovan valmistamiseksi, jossa menetelmässä: muodostetaan laminaattirakenteinen pohjakangas (1), jossa on 5 päällekkäin ainakin kaksi kangaskerrosta (7a, 7b), joilla on kullakin oma itsenäinen lankajärjestelmä käsittäen kudelankoja (8) ja loimilankoja (9); kudotaan pohjakangas (1) niin, että kudelangat (8) juoksevat kan-gaskerroksissa (7a, 7b) päättymättömänä edestakaisin ja ainakin osa niistä muodostaa saumalenkkejä (10) pohjakankaan liitospäihin (4, 5), jolloin pohjani o kangas (1) on sovitettavissa suljetun silmukan muotoon asettamalla liitospäis-sä (4, 5) olevat saumalenkit (10) limittäin ja asentamalla saumalenkkien (10) muodostamaan saumakujaan (14a, 14b) ainakin yksi saumalanka (13); sekä kiinnitetään kutomisen jälkeen pohjakankaan (1) ainakin yhteen pintaan ainakin yksi hahtuvakerros (2), 15 tunnettu siitä, että kudotaan puristinhuovan laminaattirakenteinen pohjakangas (1) yhdessä kutomakoneessa; muodostetaan saumalenkkejä (10) ainakin pohjakankaassa (1) uloimpana olevien pintakangaskerroksen (7a) ja pohjakangaskerroksen (7b) 20 liitospäihin (4, 5); ;V' kudotaan pohjakankaaseen (1) useita sidekuteita (11), jotka ovat Ί. \ kangaskerrosten (7a, 7b) itsenäisten lankajärjestelmien suhteen erillisiä lanko- § · · \ \ ja ja sitoutuvat ainakin kahden päällekkäisen kangaskerroksen (7a, 7b; 7a, 7c; • · · 7c, 7b) loimilankojen (9) kanssa; ja : 25 sovitetaan sidekuteet (11) siirtymään päällekkäisten kangaskerros- ten (7a, 7b; 7a, 7c; 7c, 7b) välillä liitospäiden (4, 5) alueella olevissa kytkentä-:***: kohdissa (15a - 15d), jolloin sidekuteet (11) yhdistävät pohjakankaan (1) pääl lekkäiset kangaskerrokset toisiinsa pelkästään liitospäiden (4, 5) alueella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, ,···. 30 että • · (*** järjestetään sidekuteet (11) pohjakankaaseen (1) ilman, että ne : *" muodostavat saumalenkkejä (10) liitospäissä (4, 5). • •t

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, .*·*. että 35 sovitetaan sidekuteet (11) siirtymään pintakangaskerroksesta (7a) • ·· pohjakangaskerrokseen (7b) ja päinvastoin liitospäiden (4, 5) alueella olevissa 118695 kytkentäkohdissa (15a - 15d), jolloin sidekuteet (11) yhdistävät pohjakankaan (1) ainakin pintakangaskerroksen (7a) ja pohjakangaskerroksen (7b) toisiinsa pelkästään liitospäiden (4, 5) alueella.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 5 että sovitetaan pintakangaskerroksen (7a) saumakuja (14a) ja pohjakangaskerroksen (7b) saumakuja (14b) konesuunnassa (MD) tarkasteltuna eri kohtiin, jolloin kangaskerrosten (7a, 7b) saumakujat (14a, 14b) asettuvat limittäin.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kudotaan ensimmäisessä liitospäässä (4) sidekuteen (11) ja pintakangaskerroksen (7a) ensimmäinen kytkentäkohta (15a) suuremman etäisyyden päähän saumalenkeistä (10) kuin sidekuteen (11) ja pohjakangaskerrok- 15 sen (7b) toinen kytkentäkohta (15b); kudotaan toisessa liitospäässä (5) sidekuteen (11) ja pintakangaskerroksen (7a) neljäs kytkentäkohta (15c) pienemmän etäisyyden päähän saumalenkeistä (10) kuin sidekuteen (11) ja pohjakangaskerroksen (7b) kolmas kytkentäkohta (15d); ja 20 siirretään kutomisen jälkeen pintakangaskerrosta (7a) ja pohjakan- ;V' gaskerrosta (7b) toistensa suhteen konesuunnassa (MD) niin, että ensimmäi- *, ;* sen kytkentäkohdan (15a) ja toisen kytkentäkohdan (15b) ja vastaavasti kol- \ ·] mannen kytkentäkohdan (15c) ja neljännen kytkentäkohdan (15d) välinen ko- V*: nesuuntainen (MD) etäisyys on pienempi kuin kudottaessa. • m i 25 6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, : että :j*[: kudotaan pintakangaskerros (7a) ensimmäisessä liitospäässä (4) ennalta määritetyn etäisyyden verran pidemmäksi kuin pohjakangaskerros {*·.. <7b>: ,···. 30 kudotaan toisessa liitospäässä (5) pohjakangaskerros (7b) vastaani* van etäisyyden verran pidemmäksi kuin pintakangaskerros (7a); ja i *·* kytketään pintakangaskerroksen (7a) saumalenkit (10) toisiinsa ja • •e :.,.i kytketään pohjakangaskerroksen (7b) saumalenkit toisiinsa, jolloin pintakan- .···. gaskerroksen (7a) saumakuja (14a) on konesuunnassa (MD) tarkasteltuna .II’: 35 mainitun etäisyyden päässä pohjakangaskerroksen (7b) saumakujasta (14b). • ·· • · 118695

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kudotaan pohjakankaan (1) liitospäihin (4, 5) sideloimia (16), jotka ovat kangaskerrosten (7a, 7b) itsenäisten lankajärjestelmien suhteen erillisiä 5 lankoja ja jotka muodostavat kudelankojen (8) kanssa kangaskerrosten itsenäisistä lankajärjestelmistä poikkeavan sidoskuvion; ja kiinnitetään sideloimilla (16) pelkästään liitospäissä (4, 5) ainakin kaksi päällekkäistä kangaskerrosta (7a, 7b, 7c) toisiinsa ainakin yhdeksi yksi-pohjaiseksi rakenteeksi.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kudotaan pintakangaskerroksen (7a) ja pohjakangaskerroksen (7b) väliin ainakin yksi välikangaskerros (7c), jolla on oma itsenäinen lankajärjes-telmä käsittäen kudelankoja (8) ja loimilankoja (9); 15 ulotetaan välikangaskerroksen (7c) poikkisuuntaiset reunat liitospäi- den alueelle; ja sidotaan pintakangaskerros (7a), välikangaskerros (7c) ja pohja-kangaskerros (7b) toisiinsa sidekuteiden (11) avulla pelkästään liitospäiden (4, 5) alueella.

9. Puristinhuovan pohjakangas, .. . joka käsittää ainakin kaksi päällekkäistä kangaskerrosta, joista • · φ i uloimpana ovat pintakangaskerros (7a) ja pohjakangaskerros (7b), • · ♦ '•m ·[ ja joilla kangaskerroksilla (7a, 7b) on kullakin oma itsenäinen lanka- järjestelmä käsittäen kudelankoja (8) ja loimilankoja (9), • · : 25 ja jossa pohjakankaassa (1) ainakin osa kudelangoista (8) on sovi- tettu muodostamaan useita saumalenkkejä (10) pohjakankaan (1) ensimmäi-seen liitospäähän (4) ja toiseen liitospäähän (5); tunnettu siitä, että pohjakangas (1) on kudottu yhdessä kutomakoneessa; ]···, 30 että pohjakankaassa (1) on useita sidekuteita (11), jotka ovat kan- • · y gaskerrosten (7a, 7b) itsenäisten lankajärjestelmien suhteen erillisiä lankoja ja : ’·· sitoutuvat ainakin kahden päällekkäisen kangaskerroksen (7a, 7b; 7a, 7c; 7c, ·*· 7b) loimilankojen (9) kanssa; ja .···, että pintakangaskerros (7a) ja pohjakangaskerros (7b) ovat kytketyt 35 toisiinsa sidekuteiden (11) avulla pelkästään liitospäiden (4, 5) alueella. • ·♦ • · 118695

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen pohjakangas, tunnettu siitä, että sidekuteet (11) juoksevat pohjakankaassa (1) muodostamatta saumalenkkejä (10) liitospäissä (4, 5).

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen pohjakangas, tunnettu sii tä, että sidekuteet (11) sitoutuvat pintakangaskerroksen (7a) ja pohja-kangaskerroksen (7b) loimilankojen (9) kanssa; ja että pintakangaskerros (7a) ja pohjakangaskerros (7b) ovat yhdiste-10 tyt toisiinsa sidekuteiden (11) avulla pelkästään liitospäiden (4, 5) alueella.

12. Patenttivaatimuksen 9 mukainen pohjakangas, tunnettu siitä, että kytkettäessä pintakangaskerroksen (7a) saumalenkit (10) toisiinsa ja kytkettäessä pohjakangaskerroksen (7b) saumalenkit toisiinsa, ovat 15 pintakangaskerroksen (7a) saumakuja (14a) ja pohjakangaskerroksen (7b) saumakuja (14b) sovitettu asettumaan konesuunnassa (MD) tarkasteltuna olennaisesti samalle kohdalle.

13. Patenttivaatimuksen 9 mukainen pohjakangas, tunnettu siitä, 20 että pintakangaskerros (7a) ja pohjakangaskerros (7b) ovat siirrettä- .. , vissä toistensa suhteen ennalta määritellyn etäisyyden verran konesuunnassa • · ♦ j. ;* (MD), jolloin saumalenkkejä (10) kytkettäessä muodostuvat pintakangasker- ·' roksen (7a) saumakuja (14a) ja pohjakangaskerroksen (7b) saumakuja (14b) \’*j ovat asetettavissa konesuunnassa (MD) tarkasteltuna etäisyyden päähän toi- • · ·.: · 25 sistaan.

14. Patenttivaatimuksen 9 mukainen pohjakangas, tunnettu sii- • · · ... • · tä ··· että pintakangaskerros (7a) on kudottu ensimmäisessä liitospäässä :\ (4) ennalta määritellyn etäisyyden verran pidemmäksi kuin pohjakangaskerros !··\ 30 (7b); • t että pohjakangaskerros (7b) on kudottu toisessa liitospäässä (5) : *·* vastaavan määritellyn etäisyyden verran pidemmäksi kuin pintakangaskerros C: (7a); ja ,**·. että kytkettäessä pintakangaskerroksen (7a) saumalenkit (10) toi- 35 siinsa ja kytkettäessä pohjakangaskerroksen (7b) saumalenkit toisiinsa, on • ·· * * pintakangaskerroksen (7a) saumakuja (14a) sovitettu muodostumaan kone- 118695 suunnassa (MD) tarkasteltuna mainitun määritellyn etäisyyden päähän pohja-kangaskerroksen (7b) saumakujasta (14b).

15. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 9-14 mukainen pohjakangas, tunnettu siitä, 5 että pintakangaskerroksen (7a) ja pohjakangaskerroksen (7b) välis sä on ainakin yksi välikangaskerros (7c); ja että sidekuteet (11) ovat sovitetut kytkemään liitospäissä (4, 5) päällekkäiset kangaskerrokset (7a, 7b, 7c) toisiinsa.

16. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 9-15 mukainen pohja-10 kangas, t u n n e 11 u siitä, että pohjakankaan (1) liitospäissä (4, 5) on kiinnitetty ainakin kaksi päällekkäistä kangaskerrosta (7a, 7b, 7c) toisiinsa yhden tai useamman side-loimen (16) avulla, ja että sideloimet (16) ovat kangaskerrosten (7a, 7b, 7c) itsenäisten 15 lankajärjestelmien suhteen erillisiä lankoja ja jotka muodostavat kudelankojen kanssa kangaskerrosten itsenäisistä lankajärjestelmistä poikkeavan sidoskuvi-on.

17. Puristinhuopa, joka käsittää: pohjakankaan (1), jossa on päällekkäin ainakin uloimmat pintakan- 20 gaskerros (7a) ja pohjakangaskerros (7b), joilla kangaskerroksilla on kullakin oma itsenäinen lankajärjestelmä käsittäen kudelankoja (8) ja loimilankoja (9), ; V ja jossa pohjakankaassa (1) ainakin osa kudelangoista (8) on sovitettu muo- ·1 · j dostamaan useita saumalenkkejä (10) pohjakankaan (1) ensimmäiseen liitos- ·2·{ päähän (4) ja toiseen liitospäähän (5); 25 sauma-alueen (3), johon kuuluu saumalenkkien (10) muodostama : ainakin yksi saumakuja (14a, 14b), jolloin pohjakangas (1) on sovitettavissa ··· 3. suljetun silmukan muotoon asettamalla saumalenkkien (10) muodostamaan saumakujaan (14a, 14b) ainakin yksi saumalanka (13); sekä :.t ainakin yksi hahtuvakerros (2) kiinnitettynä pohjakankaan (1) aina- 30 kin yhteen pintaan, • · *·;·' tunnettu siitä, että puristinhuovan pohjakangas on edellisen itsenäisen patentti- ;“1· vaatimuksen mukainen. ··· * «1· • · • · e·· ♦ • · · 2 • ·· 3 • · 118695