FI115152B - Kaksiasentoinen saranamekanismi - Google Patents

Description

11 5152

Kaksiasentoinen saranamekanismi

Ristiviittaus liittyviin hakemuksiin Tällä hakemuksella vaaditaan 9.12.1997 jätetyn US-provisional-ha-kemuksen 60/067 989 etuja.

5 Keksinnön tausta

Esillä oleva keksintö liittyy patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaiseen saranakokonaisuuteen saranaelimen kiertyvästi kytkemiseksi laitteen pesään ja vielä tarkemmin asennon pitävään itselukittuvaan saranaan saranoidun elimen pitämiseksi joko avoimessa asennossa tai suljetussa asennossa 10 laitteen pesän suhteen.

Tietyissä saranoita koskevissa hakemuksissa on toivottavaa muodostaa sarana, joka voi pitää saranoitua elintä avoimessa asennossa tai suljetussa asennossa. Kun saranoitu elin on avoimessa asennossa, tietyissä suoritusmuodoissa, kuten kannettavissa viestinlaitteissa (esim. matkapuhelimissa 15 tai PCS-puhelimissa) ja erityisesti kiinni käännettävän kuoren omaavan tyylin puhelimissa, on toivottavaa, että saranoitua elintä pidetään lujasti paikallaan. Tällaisissa suoritusmuodoissa on myös toivottavaa, että sarana pitää saranoitua elintä suljetussa asennossa suhteessa laitteen pesään varastointia ja kuljettamista varten. Yleisesti tällaisissa sovellutuksissa avoin asento on asetettu : 20 kiinteään, edeltä käsin määrättyyn kulmaan.

. Tunnetuissa laitteissa yleensä jousen esijännittämä elin on asen- :v. nettu saranoidun elimen ja laitteen pesän väliin ja elin esijännittää saranoitua elementtiä avoimeen asentoon päin sen jälkeen, kun lukitusvoima on käsivoi-... min ylitetty, tai sen jälkeen, kun erillinen käsikäyttöinen lukituslaite on vapau- 25 tettu. Kuitenkin tunnetut kokonaisuudet on muodostettu useina kappaleina, jot-*···* ka on asennettu paikan päällä saranoituun elimeen ja laitteen pesään. Tämä tunnetun tyyppinen sarana antaa aksiaalisen voiman laitteen pesälle ja sara-V noille ja se on kallis valmistaa. Samalla kun tämä lisäkuormitus voidaan sisäl lyttää laitteiden tiettyjen tyyppien suunnitteluun, joilla on riittävä koko tarvitta-! : 30 van kuormituspolun muodostamiseksi, kannettavien viestintälaitteiden alueel- I » la, missä kehityssuunta on valmistaa yhä pienempiä puhelinlaitteita, saranako-konaisuuden tämän tyypin käyttö voi johtaa ennenaikaiseen väsymiseen ja sa-.: ranaa varten olevien asennuslaitteistojen rakenteelliseen murtumiseen laitteen ! pesässä ja/tai saranoidussa elimessä.

2 115152

Toisessa tunnetussa saranassa, joka suunniteltiin vastaamaan aksiaaliseen kuormitusongelmaan, on muodostettu esiasennettu sarana, joka voi pitää saranoitua elintä avoimessa asennossa tai suljetussa asennossa. Sarana sisältää ulkokuoren, joka vastaa aksiaaliseen jousikuormitukseen siten, että 5 ei aiheuteta mitään aksiaalista kuormitusta laitteen pesälle tai saranoidulle elimelle. Kuitenkin tämä rakenne on massiivinen eikä sitä voida asentaa laitteen pesän ja saranoidun elimen väliin yksinkertaisella valmistustoimenpiteellä. Lisäksi saranoitua elintä ei pidetä stabiilisti avoimessa asennossa, koska saranan avaamis- ja sulkemisvoimat ovat yhtä suuret. Avoimessa asennossa sara-10 nalle vaikuttava jousivoima, joka toimii saranan pitämiseksi avoimessa asennossa, on pienempi kuin silloin, kun sarana on suljetussa asennossa, ja tämän mukaisesti saranoitu elin on liikkumisen tai kalisemisen kohteena avoimessa asennossa. Tämä voi aiheuttaa saranan sekä laitteen pesän ja saranoidun elimen ennenaikaista kulumista, jotka on yhdistetty saranaan.

15 Esillä oleva keksintö muodostaa suhteellisen halvan esiasennetun, koteloidun, kaksiasentoisen saranan, jota voidaan pitää saranoidussa elimessä ensimmäisessä, avoimessa asennossa tai toisessa, suljetussa asennossa laitteen pesän suhteen aiheuttamatta aksiaalista kuormitusta saranoidulle elimelle tai laitteen pesälle näin johtaen pitkään toimintaikään (yli 50 000 sykliä).

20 Esillä olevan keksinnön sarana voidaan yksinkertaisesti ja helposti yhdistää saranoituun elimeen ja laitteen pesään ilman työkaluja ja pelkällä sormipuris-v’,: tuksella, mikä tuottaa lopputuotteen pienennetyt asennuskustannukset. Lisäksi voi olla haluttavaa valvoa saranoidun elimen stabiiliutta avoimessa asennossa laitteen pesän suhteen. Voisi myös olla haluttavaa muodostaa saranoidun eli-·:"· 25 men yli kulkeminen ilman rakenteellista vauriota saranoidun elimen, laitteen pesän tai itse saranan suhteen.

• · ' · · *' Keksinnön yhteenveto

Lyhyesti todettuna esillä oleva keksintö muodostaa saranan, joka ;; on sovitettu kääntyvästi yhdistämään saranoitu elin laitteen pesään ja joka on 30 sovitettu pitämään saranoitua elintä joko avoimessa asennossa tai suljetussa ’>,* asennossa laitteen pesän suhteen. Keksinnölle on tunnusomaista se, mitä on sanottu patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa. Sarana käsittää ensimmäisen saranaosan, jossa on akseli ja nokkaseurain. Ensimmäinen saranaosa : on sovitettu olemaan yhdistettynä joko saranoituun elimeen tai laitteen pe- 35 sään. On muodostettu toinen saranaosa, joka on kohdistettu ensimmäisen sa-rananosan akselin kanssa ja kiertyvä sen ympäri. Toisessa saranaosassa on 3 115152 nokkapinta. Ensimmäisellä saranaosalla oleva nokkaseurain koskettaa nokka-pintaa. Nokkapinnalla on ensimmäinen asentoja toinen asento. Toinen sara-naosa on sovitettu olemaan yhdistettynä joko saranoituun elimeen tai laitteen pesään. On muodostettu jousi, joka pakottaa nokkaseurainta nokkapintaa vas-5 ten jousivoimalla. Sekä ensimmäiseen että toiseen saranaosaan on muodostettu läpi menevä aksiaalinen poraus. Kytkintä kantava aksiaalinen kuorma ulottuu aksiaalisten porausten läpi yhdistääkseen ensimmäisen ja toisen sara-naosan, niin että jousi synnyttää voimia, joihin vastataan aksiaalisessa kuormaa kantavassa kytkimessä. Sarana on sovitettu pitämään saranoitua elintä 10 avoimessa asennossa suhteessa laitteen pesään, kun nokkaseurain on ensimmäisessä asennossa.

Toisessa näkökohdassa esillä oleva keksintö muodostaa saranan, joka on sovitettu kääntyvästi yhdistämään saranoitu elin laitteen pesään ja joka on tarkoitettu pitämään saranoitua elintä joko avoimessa asennossa tai sul-15 jetussa asennossa suhteessa laitteen pesään. Sarana sisältää ensimmäisen sarananosan, jossa on akseli ja nokkaseurain. Ensimmäinen saranaosa on sovitettu olemaan yhdistettynä joko saranoituun elimeen tai laitteen pesään. On muodostettu toinen saranoitu osa, joka on kohdistettu ensimmäisen sarana-osan akselin kanssa ja kiertyvä sen ympäri. Toisessa saranaosassa on nokka-20 pinta. Ensimmäisellä saranaosalla oleva nokkaseurain koskettaa nokkapintaa. Nokkapinnalla on ensimmäinen asento ja toinen asento. Toinen saranaosa on v.: sovitettu olemaan yhdistettynä joko saranoituun elimeen tai laitteen pesään.

:.i.: On muodostettu jousielin, joka pakottaa nokkaseurainta nokkapintaa vasten ;’**: aksiaalisella jousivoimalla. On muodostettu aksiaalinen kuormaa kantava kyt- ·;·: 25 kin, joka yhdistää ensimmäisen ja toisen saranaosan, johon jousivoima reagoi.

Saranaosa on sovitettu pitämään saranoitua elintä avoimessa asennossa suh- • > i .·*. teessä laitteen pesään, kun nokkaseurain on ensimmäisessä asennossa.

Vääntöelementti on sijoitettu ensimmäisen ja toisen saranaosan väliin. Vään-töelementillä on suurempi kitkavääntövoima ensimmäisen saranaosan ensim-;; 30 mäisessä kiertymissuunnassa suhteessa toiseen saranaosaan kuin ensimmäi- ;·* sen osan toisessa kiertymissuunnassa suhteessa toiseen saranaosaan, mikä •,! on tarkoitettu pitämään saranoitua elintä yleisesti stabiilissa tilassa ensimmäi- ·: sessä asennossa.

Piirustusten useiden näkymien lyhyt selostus V·: 35 Edellä oleva yhteenveto samoin kuin keksinnön edullisten suoritus muotojen seuraava yksityiskohtainen selostus ymmärretään paremmin luettu- 4 115152 na yhdessä oheisten piirustusten kanssa. Piirustukset ovat esillä olevan keksinnön kuvaamisen tarkoitusta varten, eikä keksintö ole rajoittunut esitettyihin laitteisiin ja laitteistoihin.

Piirustuksissa 5 kuvio 1 on perspektiivikuva esillä olevan keksinnön mukaisen sara nan ensimmäisestä edullisesta suoritusmuodosta, kuvio 2 on hajotettu perspektiivikuva kuviossa 1 esitetystä saranasta, kuvio 3 on perspektiivikuva kuviossa 1 esitetystä saranasta sen olio lessa asennettuna taitettavaan puhelinlaitteeseen, kuvio 4 on poikkileikkauskuva kuviossa 1 esitetystä saranasta otettuna kuvion 1 viivoja 4 - 4 pitkin, kuvio 5 on graafinen kaavio, joka esittää muutosta nokkapinnan aksiaalisessa siirtymässä suhteessa saranan kulma-asentoon kuviossa 1 esite-15 tyn keksinnön ensimmäisen edullisen suoritusmuodon mukaisesti, kuvio 6 on suurennettu osittainen poikkileikkauskuva kuviossa 3 esitetystä puhelinlaitteesta otettuna kuvion 3 viivoja 6-6 pitkin ja esittäen avaamista saranan asentamista varten, kuvio 7 on perspektiivikuva, joka esittää esillä olevan keksinnön mu-20 kaisen saranan toista edullista suoritusmuotoa, kuvio 8 on hajotettu perspektiivikuva kuviossa 7 esitetyn keksinnön .: toisen edullisen suoritusmuodon mukaisesta saranasta, \i.: kuvio 9 on graafinen esitys, joka kuvaa nokkapinnan aksiaalista siir- ; ‘ : tymää suhteessa kuviossa 1 esitetyn saranan toisen edullisen suoritusmuodon ·:·: 25 kulma-asentoon.

; Keksinnön yksityiskohtainen selostus • ·

Tiettyä terminologiaa käytetään seuraavassa selostuksessa vain mukavuuden vuoksi eikä rajoittavassa mielessä. Sanat "oikea", "vasen", "alempi" ja "ylempi" tarkoittavat piirustuksessa suuntia, joihin viitataan. Sanat 30 "sisäänpäin" ja "ulospäin" viittaavat suuntiin esillä olevan keksinnön ja sen ni- · , | mettyjen osien mukaisten saranoiden geometrista keskustaa kohti ja vastaa- vasti siitä poispäin. Terminologia sisältää edellä erityisesti mainitut sanat, niiden johdannaiset ja samaa tarkoittavat sanat.

• : Nyt viitataan kuvioihin 1 - 3, joissa on esitetty esillä olevan keksin- , 35 non ensimmäisen edullisen suoritusmuodon mukainen sarana 10. Kuten on esitetty kuviossa 3, sarana 10 on tarkoitettu yhdistämään saranoitu elin 12 lait- 5 115152 teen kuoreen 14, esimerkiksi matkapuhelimessa tai radiopuhelimessa. Sarana 10 on tarkoitettu ylläpitämään saranoitua elintä 12 joko avoimessa asennossa, kuten on esitetty kuviossa 3, tai suljetussa asennossa (esitetty pistekatkovii-voin 12' kuviossa 3) suhteessa laitteen kuoreen 14. Kuviossa 3 esitettyä laitet-5 ta varten suljetussa asennossa saranaelin 12 on laitteen kuorta 14 päin olevassa kytkennässä.

Kuten on esitetty kuvioissa 1 ja 2, sarana 10 sisältää ensimmäisen saranaosan 20, jossa on pituusakseli 22 ja nokkaseurain 24. Ensimmäinen sa-ranaosa 20 on sovitettu olemaan yhdistettynä joko saranoituun elimeen 12 tai 10 laitteen kuoreen 14, ja se on edullisesti sovitettu olemaan yhdistettynä saranoituun elimeen 12. Edullisesti ensimmäinen saranaosa 20 sisältää erillisen kuoren 23, johon nokkaseurain 24 on sijoitettu liikkuvasti, kuten selitetään yksityiskohtaisesti jäljempänä. Kuitenkin alan ammattilaiset tunnistavat esillä olevasta ehdotuksesta, että ensimmäinen saranaosa 20 voidaan muodostaa yh-15 tenäisenä kappaleena nokkaseuraimen 24 kanssa, kuten selitetään keksinnön toisen suoritusmuodon yhteydessä yksityiskohtaisesti jäljempänä.

Sarana 10 sisältää myös toisen saranaosan 30, joka on linjassa ensimmäisen saranaosan 20 akselin 22 kanssa ja sen ympäri kiertyvä. Toinen saranaosa 30 sisältää nokkapinnan 32 päätepinnallaan. Ensimmäisen sarana-20 osan 20 nokkaseurain 24 koskettaa nokkaseurainta 32, kuten on esitetty kuviossa 1. Edullisessa suoritusmuodossa toinen saranaosa 30 sisältää kaksi nok-v.: kapintaa 32a, 32b, jotka on esitetty selvimmin kuvioissa 2 ja 5. Kumpikin nok- ;kapinta 32a, 32b sisältää ensimmäisen asennon 34 ja toisen asennon 36. Kui-:v: tenkin alan ammattilaiset tunnistavat esillä olevasta ehdotuksesta, että vaadi- ·:··: 25 taan vain yksi nokkapinta 32 ja että jos halutaan suunnilleen 180°:n tai suu- ;rempaa avautumiskulmaa, voidaan käyttää vain yhtä nokkapintaa 32 ja nokka- I . » .· , pintakosketusta.

• ·

On muodostettu jousi 40, joka pakottaa nokkaseurainta 24 nokka-pintaa 32 vasten jousivoimalla, kuten selostetaan yksityiskohtaisemmin myö-30 hemmin. Jousi 40 on istutettu kuoren 23 päätepintaa 23a vasten. Edullisesti jousi 40 on puristuskierukkajousi 23. Kuitenkin voidaan haluttaessa käyttää : muun tyyppisiä jousia kuten levyjousia tai mitä tahansa muuta sopivaa jousta.

I Kuten on esitetty kuviossa 2, nokkaseurain 24 sisältää edullisesti kaksi kosketinta 26, 28 vastaavasti nokkapintojen 32a, 32b seuraamiseksi.

' ·' 35 Ensimmäisen saranaosan 20 kuori 23 sisältää aksiaalisesti sijoitetun kammion : 42 sisälleen muodostettuna. Jousi 40 on sijoitettu kammioon 42, ja nokkaseu- 6 115152 rain 24 on sijoitettu myös liukuvasti kammioon 42 kosketuksiin jousen 40 kanssa, niin että jousi 40 aiheuttaa jousivoiman nokkaseuraimelle 24 nokka-pintaa 32 kohti, samalla kun sallitaan nokkaseuraimen 24 liikkuminen aksiaali-sesti ensimmäisessä saranaosassa 20.

5 Edullisesti kuori 23 sisältää aksiaalisen ohjausrakenteen 44, kuten on esitetty kuviossa 4, ja nokkaseurain 24 sisältää täydentävän aksiaalisen kohdistusrakenteen 46, niin että nokkaseuraimen 24 kiertyvää liikettä rajoitetaan suhteessa ensimmäisen saranoidun osan 20 kuoreen 23 mutta sen sallitaan liikkua edestakaisin kuoren 23 sisällä. Edullisesti aksiaalinen kohdistusra-10 kenne 46 nokkaseuraimella 24 ottaa ulkonemien muodon, jotka ulottuvat sä-teittäisesti nokkaseuraimen 24 vastakkaisista sivuista, jotka on sijoitettu ensimmäisen saranaosan 20 pesässä 23 oleviin aksiaalisesti ulottuviin uriin, jotka muodostavat aksiaalisen ohjausrakenteen 44.

Kuten on esitetty kuvioissa 2 ja 4, sekä ensimmäisessä että toises-15 sa saranaosassa 20, 30 on aksiaalinen poraus 48 ja vastaavasti 50 muodostettuna niiden läpi. Edullisesti nokkaseurain 24 sisältää myös aksiaalisen porauksen 52, joka on muodostettu sen läpi, kuten on esitetty yksityiskohtaisesti kuvioissa 2 ja 4. Aksiaalinen kuormaa kantava kytkin 60 ulottuu aksiaalisten porausten 48, 50, 52 läpi ensimmäisen ja toisen saranaosan 20, 30 yhdistämi-20 seksi keskenään. Jousen 40 voimaan vastataan aksiaalisessa kuormaa kantavassa kytkimessä 60 niin, että mitään aksiaalista kuormaa ei aiheuteta sarana-ryhmällä 10 saranoituun elimeen 12 tai laitteen kuoreen 14, sen jälkeen kun se on koottu laitteen kanssa.

f Nyt viitataan kuvioon 5, jossa on esitetty nokkapintojen 32a, 32b ·: ! 25 aksiaalisen siirtymän muutos suhteessa kulma-asentoon akselin 22 ympäri.

Kuvaamisen takia nokkaseuraimen 24 koskettimet 26, 28 on esitetty siirretyksi 180° toisistaan. Avoimessa asennossa nokkaseuraimen 24 koskettimet 26, 28 ovat vastaavien nokkapintojen 32a, 32b ensimmäisessä asennossa. Jousi 40 aiheuttaa vähemmän voimaa nokkaseuraimelle 24 ensimmäisessä asennossa i * ; 30 34, kuin kun nokkaseurain 24 on toisessa asennossa, koska se ei ole kokoon- • / puristettuna. Toinen asento 36 on ylin asento nokkaprofiileilla 32a, 32b. Nok- i kapinnat 32a, 32b sisältävät lisäksi kolmannen, välissä olevan asennon 38, : joka on aksiaalisesti erillään ensimmäisestä ja toisesta asennosta 34, 36. Vä- . Iissä oleva asento 38 käsittää edullisesti lyhyen ulkoneman, joka on hieman \ 35 erillään toisesta, ylimmästä asennosta 36 ja on sovitettu pitämään saranoitua : elintä 12 suljetussa asennossa suhteessa laitteen kuoreen 14, kun nokkaseu- 7 115152 rain 24 liikkuu ensimmäisestä asennosta 34 toisen asennon 36 ohi, missä täytyy voittaa maksimaalinen jousivoima, ja kolmanteen asentoon 38, kuten on esitetty viitenumerolla 24' kuviossa 5. Nokkaseuraimen 24 täytyy aina liikkua ylimpien asentojen 36 ohi nokkaprofiileilla 32a, 32b saranoidun elimen 12 siir-5 tämiseksi suljettuun asentoon 38 tai siitä pois. Suljetussa asennossa saranoitu elin 12 tukeutuu laitteen kuoren 14 päälle lisäliikkeen estämiseksi.

Kuten on parhaiten esitetty kuviossa 2, aksiaalinen kuormaa kantava kytkin 60 on edullisesti tapin 61 muodossa, joka sisältää ensimmäisen ja toisen pään. Pääkappale 62 on sijoitettu ensimmäiselle päälle. Joko ensim-10 mäinen tai toinen saranaosa 20, 30 ja edullisesti toinen saranaosa 30 on yhdistetty toiseen päähän. Vääntöelementti 64 on sijoitettu tapille 61 ja yhdistetty joko ensimmäiseen tai toiseen saranaosaan 20, 30, ja edullisesti ensimmäiseen saranaosaan 20, vääntöelementillä 64 olevan jatkeen 66 välityksellä, joka on kytketty ensimmäisellä saranaosalla 20 olevaan rakoon 68. Vääntöele-15 mentillä 64 on suurempi kitkavääntövoima ensimmäisessä tapin 61 kiertosuunnassa kuin tapin 61 toisessa kiertosuunnassa. Tämä tarkoittaa, että vaaditaan suurempi vääntövoima kiertämään ensimmäistä saranaosaa 20 toisen saranaosan 30 suhteen, kun ensimmäistä saranaosaa 20 kierretään, ensimmäisessä, sulkevassa suunnassa (nimittäin myötäpäivään kuvioissa 1-3) 20 suhteessa toiseen saranaosaan 30, ja vaaditaan pienempi vääntövoima kiertämään ensimmäistä saranaosaa 20 toisessa, avaavassa suunnassa (vastapäi-'· v vään kuvioissa 1-3) suhteessa toiseen saranaosaan 30. Vääntöelementin 64 käyttämistä ensimmäisen ja toisen saranaosan 20, 30 välillä käytetään ylläpi- • tämään saranoitua elintä 12 muuttumattomassa asennossa ensimmäisessä, ·:··: 25 avoimessa asennossa, koska sarana 10 on suunnattu niin, että vaaditaan kor- keampi vääntövoima aluksi sulkemaan saranaelin 12 avoimesta asennosta .···. suhteessa laitteen kuoreen 14, kuin vaaditaan avaamaan saranoitu elin 12 • f » 1 suljetusta asennosta.

Vääntöelementti 64 on edullisesti tyyppiä, joka on konstruoitu olen-: 30 naisesti yhtenäisen lujaksi, mitä on selostettu hakijan US-patenttijulkaisussa 5 491 874, joka sisällytetään tähän viittaamalla ikäänkuin täysin tiedoksi an-' i nettuna. Kuitenkin alan ammattilaiset tiedostavat esillä olevasta selostuksesta, • että voidaan käyttää muun tyyppisiä vääntöelementtejä haluttaessa, kuten '. vääntöelementtejä, joilla ei ole yhtenäinen lujuus.

\ 35 Viitaten yhä kuvioon 2, yhteys tapin 61 ja toisen saranaosan 30 vä lillä on edullisesti muodostettu puristussovitusholkilla 70. Puristussovitusholkil- 8 115152 la 70 on sisähalkaisija, joka on hieman pienempi kuin tapin 61 ulkohalkaisija, ja ulkohalkaisija, joka on hieman pienempi kuin toisessa saranaosassa 30 sijaitsevan, hoikin vastaanottavan porauksen 72 sisähalkaisija. Sen jälkeen kun saranan 10 kaikki elementit on koottu tapille 61, kuten on esitetty kuviossa 2, 5 puristussoviteholkki 70 puristetaan tapin 61 toiselle päälle samaan aikaan kuin se puristetaan toisessa saranaosassa 30 olevaan poraukseen 72. Kun holkki 70 laajenee tapin 61 toisen pään yli, se koskettaa porauksen 72 sisähalkaisi-jaa muodostaen yhteyden tapin 61 toisen pään ja toisen saranaosan 30 välille, niin että tappi 61 on yhdistetty lujasti toiseen saranaosaan 30 ja kiertyy sen 10 ympäri ensimmäisen saranaosan 20 suhteen tapahtuvan liikkeen aikana. Kuitenkin alan ammattilaiset tiedostavat esillä olevasta selostuksesta, että voidaan käyttää muun tyyppisiä liitoksia kuten hitsaamista tai tapin 61 toisen pään mekaanista muodonmuutosta tai mitä tahansa muuta sopivaa yhdistä-miskeinoa yhdistämään tapin 61 toinen pää toiseen saranaosaan 30. Vaihto-15 ehtoisesti tappi 61 voidaan muodostaa toisen saranaosan 30 osana, ja pää-kappale 62 voidaan muodostaa ensimmäiselle päälle saranaelementtien kokoamisen jälkeen tapille 61.

Nyt viitataan kuvioihin 1, 3 ja 6, joissa sarana 10 on asennettu sara-naelimeen 12 ja laitteen kuoreen 14 käyttäen yksinkertaista kokoamistoimen-20 pidettä. Kuten on esitetty kuviossa 1, edullisesti saranan 10 ensimmäinen sa-ranaosa 20 sisältää ensimmäisen ulkoisen muodon 76 ja toinen saranaosa 30 • · v.; sisältää toisen ulkoisen muodon 78. Kuten on esitetty kuviossa 6, joko sara- noitu elin 12 tai laitteen kuori 14 ja edullisesti laitteen kuori 14 on varustettu Γ’’: ensimmäisellä porauksella 80, joka sijaitsee sarana-akselia 22 pitkin. Ensim- ·:-·· 25 mäinen poraus 80 on ensimmäisen saranaosan 20 ensimmäistä ulkoista muo- toa 76 täydentävä ja kytkettävissä sillä. Joko saranoitu elin 12 tai laitteen kuori .· \ 14 ja edullisesti saranoitu elin 12 on varustettu toisella porauksella 82, joka si- jaitsee sarana-akselia 22 pitkin, joka on toisen saranaosan 30 toista ulkoista muotoa 78 täydentävä ja kytkettävissä sillä. Toinen poraus 82 on riittävän ko-; 30 koinen, jotta mahdollistettaisiin ensimmäisen saranaosan 20 meneminen sen läpi. Saranoidun elimen 12 ja laitteen kuoren 14 kohdistamisen jälkeen, niin et-: tä ensimmäinen ja toinen poraus ovat aksiaalisesti kohdistetut, sarana 10 pis- j tetään saranoidun elimen 12 ja laitteen kuoren 14 ulkopuolelta ensimmäisen saranoidun osan 20 kulkiessa toisen porauksen 82 läpi ja ensimmäisen po- *] 35 rauksen 80 sisään, niin että ensimmäisen saranan ensimmäinen ulkoinen muoto 76 kytkeytyy ensimmäiseen poraukseen 80. Toisen saranaosan 30 toi- 9 115152 nen ulkoinen muoto 78 on kytketty toiseen poraukseen 82, kun sarana 10 puristettu paikalleen, kuten on esitetty kuviossa 6. Tämä toimenpide mahdollistaa yksinkertaisen ja tehokkaan saranaelimen 12 asentamisen laitteen kuoreen 14. Kääntyvä liitos (ei esitetty) voidaan muodostaa laitteen kuoren 14 vastak-5 kaiselle sivulle esillä olevan keksinnön saranasta 10, jotta muodostettaisiin kiinteämpi saranoitu liitos.

Edullisesti ensimmäinen ja toinen saranaosa 20, 30 on varustettu ulkopuolisella yleisesti katkaistun kartion muotoisella kavennuksella, joka ulottuu toisesta saranaosasta 30 ensimmäiseen saranaosaan 20, ja useilla säteit-10 täisesti ulottuvilla rivoilla, jotka kytkeytyvät täydentävästi muotoiltuihin porauksiin 80, 82 laitteen kuoressa 14 ja vastaavasti saranoidussa elimessä 12. Aksi-aalisesti ulottuvat rivat, jotka on parhaiten esitetty kuviossa 4, tarttuvat porauksiin ja muodostavat lujan liitoksen ensimmäisen saranaosan 20 ja laitteen kuoren 14 ja toisen saranaosan 30 ja saranoidun elimen 12 väliin.

15 Esillä olevan keksinnön mukaista saranaa 10 voidaan käyttää mat kapuhelimen kuoren yhteydessä, jolloin saranoitu elin 12 on joko mikrofonia tai kaiutinta pitävä elin, joka on yhdistetty kääntyvästi matkapuhelimen kuoreen, kuten on esitetty kuviossa 3.

Saranan 10 asentamiseksi ensimmäinen saranaosa 20 sijoitetaan 20 tapille 61. Edullisesti välirengas 65 ja vääntöelementti 64 asennetaan tapille 61 ennen ensimmäisen saranaosan 20 asentamista tapille 61. Ensimmäinen • .*’ saranaosa 20 sisältää kuoren 23, johon on sijoitettu jousi 40 ja nokkaseurain 24. Toinen saranaosa 30 on sijoitettu tapin 61 yläpuolelle, niin että toinen sa- I ranaosa 30 on kiertyvä ensimmäisen saranaosan akselin 22 suhteen nokka- * ί 25 pinnan 32 koskettaessa nokkaseurainta 24. Puristussoviteholkki 70 puriste- taan sitten tapin 61 toisen pään päälle ja porauksen 72 vastaanottavan hoikin sisään.

»

Nyt viitataan kuvioihin 7-9, joissa on esitetty esillä olevan keksinnön mukaisen saranan 110 toinen suoritusmuoto. Sarana 110 toimii samanlai-30 sella periaatteella kuin sarana 10 ja sisältää ensimmäisen saranaosan 120, jossa on koskettimet 126 ja 128 omaava nokkaseurain 124, ja toisen sarana-: osan 130, joka sisältää nokkapinnan 130. Toisessa edullisessa suoritusmuo- j dossa ensimmäinen ja toinen saranaosa 120, 130 ovat identtisiä kummankin sisältäessä muotoillun kehän suunnassa ulottuvan pinnan toisessa päätepin-\ 35 nassa. Kehän suunnassa ulottuvat pinnat on toisiinsa liittyvästi kytketty keske-

* I

: nään ensimmäisellä saranaosalla 120 ja ne on siirretty akselin 122 ympäri 10 115152 suhteessa toiseen saranaosaan 130 ensimmäiseen asentoon. Nokkaseurain 124 ensimmäisellä saranaosalla 120 puristaa toisella saranaosalla 130 olevan nokkapinnan 132 osaa vasten. Edullisesti ensimmäisellä saranaosalla 120 olevat koskettimet 126, 128 tukeutuvat toisella saranaosalla 130 oleville nokka-5 pinnoille 132a, 132b.

Kuten on esitetty yksityiskohtaisesti kuviossa 8, on muodostettu tappi 161, jossa on pääkappaleella 162 varustettu ensimmäinen pää. Tappi 161 toimii aksiaalisen kuorman kantamiskytkimenä ja se on pistetty puristusjousen 140 ja aksiaalisesti ulottuvien porauksien 148, 150 läpi ensimmäisessä ja vas-10 taavasti toisessa saranaosassa 120 ja vastaavasti 130. Aluslevy 165 on sijoitettu ensimmäisen tapin 161 toisen pään yläpuolelle ja toinen tapin 161 pää on käännetty yli reunasta, kuten on esitetty kuviossa 7, muodostamaan saranako-konaisuuden 110. Ensimmäinen ja toinen saranaosa 120, 130 kumpikin käsittävät ulkoneman 176, 178, mikä mahdollistaan ensimmäisen ja toisen sarana-15 osan 120, 130 olemisen kytkettynä saranaelimeen ja laitteen kuoreen (ei esitetty). Toisen saranaelimen ja laitteen pesän, jossa saranaa 110 tullaan käyttämään, täytyy sisältää rako, jotta mahdollistettaisiin toisen ulkonemista 176, 178 oleminen aksiaalisesti siirrettynä, kun saranaa avataan tai suljetaan. Vaihtoehtoisesti ulkokuori (samanlainen kuin ensimmäisen suoritusmuodon pesä 20 23) voi olla varustettu siten, että se sisältää aksiaalisen kanavan, johon toinen ulkonemista 176 tai 178 voi liukua. Tällaisen pesän ulkopuolen tulisi olla ank- v kuroituna joko saranoituun elimeen tai laitteen pesään (ei esitetty) kulumisen « ; ,|,: estämiseksi.

; Nyt viitataan kuvioon 9, johon on muodostettu graafinen esitys, joka ·;·: 25 esittää nokkapintojen 123a, 132b aksiaalisen siirtymän muutosta perustunee- na akselin 122 ympäri tapahtuvalle kulmamuutokselle. Ensimmäisessä asen-

* I

.* . nossa 134 nokkaseuraimen 124 koskettimet 126, 128 sijaitsevat alimmassa asennossa, joka vastaa saranan 110 avointa asentoa, jossa saranaelin (ei esitetty) voisi olla avoin suhteessa laitteen pesään (ei esitetty). Saranoitu elin voi-30 daan liikuttaa suljettuun asentoon, jota esittää nokkaseurain 124’ koskettimien ollessa menneet toisen, ylimmässä asennon 136 yli nokkapinnoilla 132a, 132b : ja pudoten alas kolmanteen, välissä olevaan asentoon 138. Saranoidun eli- : men ja laitteen pesän fyysinen asento estää suljetussa asennossa koskettimia kulkemasta kolmannen, välissä olevan asennon yli. Saranan 110 avaamiseksi \ 35 täytyy voittaa alkuperäinen voima jousen kokoonpuristamiseksi ennen jousen ·' 140 laajenemista ja saranan 110 pakottamista avoimeen asentoon.

11 115152

Saranan 110 toisessa suoritusmuodossa nokkaseurain 124 voi kulkea nuolen 186 suunnassa ensimmäisestä asennosta 134 siirtymällä ylös ensimmäisellä ja toisella nokkapinnalla 132a, 132b olevia kulkurinteitä pitkin. Samalla kun kulkurinteet ovat suhteellisen jyrkkiä verrattuna nokkapintoihin 132a, 5 132b, ne sallivat ensimmäisen ja toisen saranaosan 120, 130 ulottumisen yli jousen 140 voimaa vasten, joka toimii ensimmäisen saranaosan palauttamiseksi ensimmäiseen asentoon suhteessa toiseen saranaosaan 130, vastaavasti esitettynä viitenumerolla 134.

Edullisesti ensimmäisessä ja toisessa saranaosassa 120, 130 ole-10 vat poraukset 148, 150 ovat kooltaan sellaiset, että ne muodostavat liukusovi-tuksen tapin 161 päälle. Tämä mahdollistaa jousen 140 vääntövoiman osittaisen käytön auttamaan saranoidun elimen (ei esitetty) avaamisessa perustuen kitkaan, joka syntyy ensimmäisen saranoidun osan 120 rajoittuvalle pinnalle vaikuttavan jousen 140 pään väliin. Vääntövoima voisi olla suhteellinen jousen 15 140 aiheuttamaan puristusvoimaan.

Edullisissa suoritusmuodoissa 10, 110, saranoitua elintä pidetään edullisesti avoimessa asennossa 130°:n ja 160°:n välillä suhteessa laitteen pesään. Tämä on erityisen hyödyllistä radiopuhelimia tai matkapuhelimia varten. Kuitenkin alan ammattilaiset tunnistavat edellä olevasta selostuksesta, että 20 kulman suhteen tapahtuva avaamissiirto voidaan tehdä missä tahansa halutussa kulmassa, eikä esillä oleva keksintö ole rajoittunut erityiseen avaamis-:.v kulmaan.

•M.· Alan ammattilaiset huomaavat, että edellä kuvattuihin suoritusmuo- töihin voidaan tehdä muutoksia poikkeamatta niiden laajasta keksinnöllisestä : · ·: 25 konseptista. Sen vuoksi on ymmärrettävä, että keksintö ei ole rajoittunut selos- tettuihin erityisiin suoritusmuotoihin, vaan sen on tarkoitus kattaa muunnelmat . oheisissa patenttivaatimuksissa määritellyn esillä olevan keksinnön hengessä ja suojapiirissä.

Claims (10)

12 11515 2

1. Sarana (10, 110), joka on tarkoitettu kääntyvästi yhdistämään saranoidun elimen (12) laitteen runkoon (14), ja joka on sovitettu ylläpitämään 5 saranoitua elintä (12) joko avoimessa asennossa tai suljetussa asennossa laitteen rungon (14) suhteen, jolloin sarana (10,110) käsittää: ensimmäisen saranaosan (20, 120), jossa on akseli (22, 122) ja nokkaseurain (24, 124), joka ensimmäinen saranaosa (20, 120) on sovitettu yhdistettäväksi joko saranoituun elimeen (12) tai laitteen runkoon (14); 10 toisen saranaosan (30, 130), joka on kohdistettu ensimmäisen sa- ranosan (20,120) akselin (22,122) kanssa ja on kiertyvä sen ympäri, jossa toisessa saranaosassa (30, 130) on ei-tasomainen nokkapinta (32, 132), jolloin ensimmäisessä saranaosassa (20, 120) oleva nokkaseurain (24, 124) koskettaa nokkapintaa ei-tasomaisessa liitoskytkennässä nokkaseuraimen (24, 124) 15 aksiaalista liikettä varten suhteessa nokkapintaan (32,132), jolla nokkapinnalla (32, 132) on ensimmäinen aksiaalinen asento (34, 134) ja toinen aksiaalinen asento (36, 136), joka toinen saranaosa (30, 130) on sovitettu yhdistettäväksi joko saranoituun elimeen (12) tai laitteen runkoon (14); jousen (40, 140), joka pakottaa nokkaseuraimen (24,124) nokkapin-20 taa (32, 132) vasten jousivoimalla, joka jousi kohdistaa nokkaseuraimelle (24, 124) pienemmän voiman sen ollessa kytkennässä nokkapinnan (32, 132) en-simmäisessä aksiaalisessa asennossa (34, 134) kuin sen ollessa kytkennässä :nokkapinnan (32,132) toisessa aksiaalisessa asennossa (36,136); tunnettu siitä, että nokkapinta (32, 132) sisältää kolmannen vä-25 Iissä olevan aksiaalisen asennon (38, 138), joka on aksiaalisesti erillään en-simmäisestä ja toisesta aksiaalisesta asennosta (34, 134; 36, 136), jolloin sa-.***. rana (10, 110) on sovitettu saranoitua elintä (12) suljetussa asennossa suh teessa laitteen runkoon (14) nokkaseuraimen (24, 124) siirtyessä ensimmäi-t;t sestä aksiaalisesta asennosta (34, 134) toisen aksiaalisen asennon (36, 136) 30 ohi kolmanteen aksiaaliseen asentoon (38, 138) siten, että maksimaalinen jou-’ si voima täytyy ylittää saranoidun elimen (12) siirtämiseksi ensimmäiseen ak- ·’. * j siaaliseen asentoon tai siitä pois; •: : ensimmäiseen ja toiseen saranaosaan (20,120; 30,130) muodoste- ;. *t · f tun aksiaalisen porauksen (48,148; 50,150); ja V. 35 aksiaalisen kuormaa kantavan kytkimen (60, 160), joka ulottuu aksi- ‘ : aalisten porausten (48, 148; 50, 150) läpi ensimmäisen ja toisen saranaosan 13 115152 (20, 120; 30, 130) yhdistämiseksi siten, että jousen synnyttämiin voimiin vastataan aksiaalisessa kuormaa kantavassa kytkimessä (60, 160), jossa on ensimmäinen ja toinen pää saranaosien (20,120; 30,130) ja jousen (40,140) kiinnittämiseksi päiden välille, jolloin sarana (10, 110) on sovitettu pitämään saranoi-5 tua elintä (12) avoimessa asennossa suhteessa laitteen runkoon (14) nokka-seuraimen (24, 124) ollessa kytkennässä nokkapinnan (32, 132) ensimmäisessä aksiaalisessa asennossa (34,134).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sarana, tunnettu siitä, että ensimmäinen saranaosa (20, 120) sisältää kuoren (23), jonka sisälle on määri- 10 tetyt aksiaalisesti asetettu kammio (42), jolloin jousi (40, 140) on sijoitettu kammioon (42) ja nokkaseurain (24, 124) on sijoitettu liukuvasti kammioon (42) kosketukseen jousen (40,140) kanssa siten, että jousi voima kohdistuu nokka-seuraimeen (24, 124).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen sarana, tunnettu siitä, että 15 kuori (23) sisältää aksiaalisesti kohdistusrakenteen (44) ja nokkaseurain (24, 124. sisältää täydentävän aksiaalisen kohdistusrakenteen (46) siten, että nok-kaseuraimen (24,124) kiertyvä liike suhteessa kuoreen (23) estetään.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen sarana, tunnettu siitä, että kuori (23) sisältää lävitseen määritetyn aksiaalisen porauksen (42), nokkaseu- 20 rain (24, 124) sisältää lävitseen määritetyn aksiaalisen porauksen (52), ja aksiaalisen kuormaa kantava kytkin (60, 160) ulottuu toisen saranaosan (30,130), v nokkaseuraimen (24, 124) ja kuoren (23) aksiaalisten porausten (50, 150; 52; * 42) läpi. I ',·* 5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen sarana, tunnettu siitä, että *:·: 25 aksiaalisen kuormaa kantava kytkin (60, 160) on tappi (61, 161), joka sisältää ensimmäisen ja toisen pään, jolloin ensimmäiseen päähän on sijoitettu hattu (62, 162) joko ensimmäinen tai toinen saranaosa (20, 120; 30, 130) on yhdistetty toiseen päähän.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen sarana, tunnettu siitä, että ':!! 30 se käsittää lisäksi vääntöelementin (64), joka on sijoitettu tapin (61,161) päälle •; ’ ’ ja yhdistetty joko ensimmäiseen tai toiseen saranaosaan (20,120; 30,130), jo- ’ · hon tapin (61, 161) toinen pää on yhdistetty, jolla vääntöelementillä (64) on • : suurempi kitkavääntövoima tapin (61, 161) ensimmäisessä kiertymissuunnas- sa kuin toisessa kiertymissuunnassa. 14 115152

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen sarana, tunnettu siitä, että tappi (61, 161) on sijoitettu toiseen saranaosaan (30, 130) puristussovitteisella hoikilla (70).

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sarana, tunnettu siitä, että 5 se käsittää edelleen vääntöelementin (64), joka työntyy ensimmäisen ja toisen saranosan (20,120; 30,130) väliin, jolloin se käsittää suuremman kitkavääntö-voiman ensimmäisessä suhteellisessa kiertymissuunnassa ensimmäisen ja toisen saranosan (20, 120; 30, 130) välissä kuin toisessa suhteellisessa kiertymissuunnassa ensimmäisen ja toisen saranosan (20,120; 30,130) välissä.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sarana, tunnettu siitä, että ensimmäinen ja toinen saranosa (20,120; 30, 130) ovat identtisiä, jolloin kumpikin sisältää kehämäisesti työntyvän pinnan, joka kytkeytyy limittäisesti toisiinsa ensimmäisen saranaosan (20, 120) ollessa asetettu kiertyvästi erilleen akselin ympärille suhteessa toiseen saranaosaan (30,130) ensimmäisessä asen-15 nossa, jolloin nokkaseurain (24, 124) käsittää pinnan osan ensimmäisellä sa-ranosalla ja nokkapinta (32,132) käsittää pinnan osan toisella saranaosalla.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sarana, tunnettu siitä, että jousi (40,140) kohdistaa vääntövoiman ensimmäiseen saranaosaan (20,120). f ; * » * < · 11515? 15