FI101133B - Laitteisto kemiallisiin ja fysikaalisiin prosesseihin - Google Patents
Laitteisto kemiallisiin ja fysikaalisiin prosesseihin Download PDFInfo
- Publication number
- FI101133B FI101133B FI963403A FI963403A FI101133B FI 101133 B FI101133 B FI 101133B FI 963403 A FI963403 A FI 963403A FI 963403 A FI963403 A FI 963403A FI 101133 B FI101133 B FI 101133B
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- reactor
- reaction space
- solids
- regenerator
- section
- Prior art date
Links
- 238000000034 method Methods 0.000 title description 28
- 230000008569 process Effects 0.000 title description 28
- 239000000126 substance Substances 0.000 title description 9
- 238000006243 chemical reaction Methods 0.000 claims abstract description 27
- 239000007787 solid Substances 0.000 claims description 32
- 238000004148 unit process Methods 0.000 claims description 12
- 238000001311 chemical methods and process Methods 0.000 claims description 4
- 125000006850 spacer group Chemical group 0.000 claims description 3
- 238000005192 partition Methods 0.000 claims description 2
- 238000000926 separation method Methods 0.000 claims 1
- 238000010276 construction Methods 0.000 abstract description 2
- 239000003054 catalyst Substances 0.000 description 26
- 239000007789 gas Substances 0.000 description 18
- 239000002245 particle Substances 0.000 description 10
- 230000008901 benefit Effects 0.000 description 9
- 239000000463 material Substances 0.000 description 9
- 238000005243 fluidization Methods 0.000 description 7
- 238000004523 catalytic cracking Methods 0.000 description 6
- 230000003197 catalytic effect Effects 0.000 description 6
- 238000002156 mixing Methods 0.000 description 5
- 238000005516 engineering process Methods 0.000 description 4
- 239000008187 granular material Substances 0.000 description 4
- 230000008929 regeneration Effects 0.000 description 4
- 238000011069 regeneration method Methods 0.000 description 4
- 238000009413 insulation Methods 0.000 description 3
- 230000001172 regenerating effect Effects 0.000 description 3
- UGFAIRIUMAVXCW-UHFFFAOYSA-N Carbon monoxide Chemical compound [O+]#[C-] UGFAIRIUMAVXCW-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 2
- 230000005587 bubbling Effects 0.000 description 2
- 238000002485 combustion reaction Methods 0.000 description 2
- 230000008878 coupling Effects 0.000 description 2
- 238000010168 coupling process Methods 0.000 description 2
- 238000005859 coupling reaction Methods 0.000 description 2
- 230000018044 dehydration Effects 0.000 description 2
- 238000006297 dehydration reaction Methods 0.000 description 2
- 238000001704 evaporation Methods 0.000 description 2
- 230000008020 evaporation Effects 0.000 description 2
- 239000003546 flue gas Substances 0.000 description 2
- 229930195733 hydrocarbon Natural products 0.000 description 2
- 150000002430 hydrocarbons Chemical class 0.000 description 2
- 230000006872 improvement Effects 0.000 description 2
- 238000009434 installation Methods 0.000 description 2
- 239000007788 liquid Substances 0.000 description 2
- KWGKDLIKAYFUFQ-UHFFFAOYSA-M lithium chloride Chemical compound [Li+].[Cl-] KWGKDLIKAYFUFQ-UHFFFAOYSA-M 0.000 description 2
- 238000004519 manufacturing process Methods 0.000 description 2
- VNWKTOKETHGBQD-UHFFFAOYSA-N methane Chemical compound C VNWKTOKETHGBQD-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 2
- 230000008439 repair process Effects 0.000 description 2
- 239000000725 suspension Substances 0.000 description 2
- 238000011144 upstream manufacturing Methods 0.000 description 2
- 239000004215 Carbon black (E152) Substances 0.000 description 1
- LGRFSURHDFAFJT-UHFFFAOYSA-N Phthalic anhydride Natural products C1=CC=C2C(=O)OC(=O)C2=C1 LGRFSURHDFAFJT-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 1
- 229910000831 Steel Inorganic materials 0.000 description 1
- QVGXLLKOCUKJST-UHFFFAOYSA-N atomic oxygen Chemical compound [O] QVGXLLKOCUKJST-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 1
- 230000015572 biosynthetic process Effects 0.000 description 1
- JHIWVOJDXOSYLW-UHFFFAOYSA-N butyl 2,2-difluorocyclopropane-1-carboxylate Chemical compound CCCCOC(=O)C1CC1(F)F JHIWVOJDXOSYLW-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 1
- 238000001833 catalytic reforming Methods 0.000 description 1
- 230000001413 cellular effect Effects 0.000 description 1
- 239000000919 ceramic Substances 0.000 description 1
- 230000008859 change Effects 0.000 description 1
- 230000003749 cleanliness Effects 0.000 description 1
- 239000000571 coke Substances 0.000 description 1
- 238000005056 compaction Methods 0.000 description 1
- 238000005260 corrosion Methods 0.000 description 1
- 230000007797 corrosion Effects 0.000 description 1
- 230000007423 decrease Effects 0.000 description 1
- 238000006356 dehydrogenation reaction Methods 0.000 description 1
- 238000001035 drying Methods 0.000 description 1
- 230000000694 effects Effects 0.000 description 1
- 230000003628 erosive effect Effects 0.000 description 1
- 230000002349 favourable effect Effects 0.000 description 1
- 230000009969 flowable effect Effects 0.000 description 1
- 238000002309 gasification Methods 0.000 description 1
- 238000005338 heat storage Methods 0.000 description 1
- 239000011551 heat transfer agent Substances 0.000 description 1
- 238000010438 heat treatment Methods 0.000 description 1
- 238000003384 imaging method Methods 0.000 description 1
- FPYJFEHAWHCUMM-UHFFFAOYSA-N maleic anhydride Chemical compound O=C1OC(=O)C=C1 FPYJFEHAWHCUMM-UHFFFAOYSA-N 0.000 description 1
- 229910052751 metal Inorganic materials 0.000 description 1
- 239000002184 metal Substances 0.000 description 1
- 239000000203 mixture Substances 0.000 description 1
- 238000006025 oxidative dimerization reaction Methods 0.000 description 1
- 239000001301 oxygen Substances 0.000 description 1
- 229910052760 oxygen Inorganic materials 0.000 description 1
- 239000008188 pellet Substances 0.000 description 1
- 230000000737 periodic effect Effects 0.000 description 1
- 230000000704 physical effect Effects 0.000 description 1
- 238000002360 preparation method Methods 0.000 description 1
- 238000011084 recovery Methods 0.000 description 1
- 238000007670 refining Methods 0.000 description 1
- 238000009419 refurbishment Methods 0.000 description 1
- 238000003303 reheating Methods 0.000 description 1
- 239000004576 sand Substances 0.000 description 1
- 238000001179 sorption measurement Methods 0.000 description 1
- 239000010959 steel Substances 0.000 description 1
- 238000003786 synthesis reaction Methods 0.000 description 1
- 238000004227 thermal cracking Methods 0.000 description 1
- 238000009423 ventilation Methods 0.000 description 1
Classifications
-
- B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
- B01—PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
- B01J—CHEMICAL OR PHYSICAL PROCESSES, e.g. CATALYSIS OR COLLOID CHEMISTRY; THEIR RELEVANT APPARATUS
- B01J8/00—Chemical or physical processes in general, conducted in the presence of fluids and solid particles; Apparatus for such processes
- B01J8/18—Chemical or physical processes in general, conducted in the presence of fluids and solid particles; Apparatus for such processes with fluidised particles
- B01J8/24—Chemical or physical processes in general, conducted in the presence of fluids and solid particles; Apparatus for such processes with fluidised particles according to "fluidised-bed" technique
- B01J8/26—Chemical or physical processes in general, conducted in the presence of fluids and solid particles; Apparatus for such processes with fluidised particles according to "fluidised-bed" technique with two or more fluidised beds, e.g. reactor and regeneration installations
-
- B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
- B01—PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
- B01J—CHEMICAL OR PHYSICAL PROCESSES, e.g. CATALYSIS OR COLLOID CHEMISTRY; THEIR RELEVANT APPARATUS
- B01J8/00—Chemical or physical processes in general, conducted in the presence of fluids and solid particles; Apparatus for such processes
- B01J8/005—Separating solid material from the gas/liquid stream
- B01J8/0055—Separating solid material from the gas/liquid stream using cyclones
-
- B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
- B01—PHYSICAL OR CHEMICAL PROCESSES OR APPARATUS IN GENERAL
- B01J—CHEMICAL OR PHYSICAL PROCESSES, e.g. CATALYSIS OR COLLOID CHEMISTRY; THEIR RELEVANT APPARATUS
- B01J8/00—Chemical or physical processes in general, conducted in the presence of fluids and solid particles; Apparatus for such processes
- B01J8/18—Chemical or physical processes in general, conducted in the presence of fluids and solid particles; Apparatus for such processes with fluidised particles
- B01J8/1845—Chemical or physical processes in general, conducted in the presence of fluids and solid particles; Apparatus for such processes with fluidised particles with particles moving upwards while fluidised
- B01J8/1854—Chemical or physical processes in general, conducted in the presence of fluids and solid particles; Apparatus for such processes with fluidised particles with particles moving upwards while fluidised followed by a downward movement inside the reactor to form a loop
Landscapes
- Chemical & Material Sciences (AREA)
- Organic Chemistry (AREA)
- Chemical Kinetics & Catalysis (AREA)
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Combustion & Propulsion (AREA)
- Devices And Processes Conducted In The Presence Of Fluids And Solid Particles (AREA)
- Infusion, Injection, And Reservoir Apparatuses (AREA)
- Physical Or Chemical Processes And Apparatus (AREA)
- Organic Low-Molecular-Weight Compounds And Preparation Thereof (AREA)
- Electrotherapy Devices (AREA)
- Radio Relay Systems (AREA)
Description
1C Ί133
Laitteisto kemiallisiin ja fysikaalisiin prosesseihin
Esillä oleva keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaista laitteistoa kahdes- ta erillisestä, kiintoainetta käyttävästä yksikköprosessista koostuvien kemiallisten ja fysi- 5 kaalisten prosessien suorittamiseksi.
Tällainen laitteisto käsittää yleensä reaktorin ensimmäisen yksikköprosessin suorittamiseksi, regeneraattorin toisen yksikköprosessiin suorittamiseksi, reaktorin ja regeneraattorin välille sovitetun siirtokanavan käytetyn kiintoaineen siirtämiseksi reaktorista regeneraatto-l o riin sekä regeneraattorin ja reaktorin välille sovitetun palautuskanavan regeneroidun kiintoaineen palauttamiseksi regeneraattorista takaisin reaktoriin uutta käyttöä varten.
Useat kemian- ja energiateollisuuden prosessit koostuvat kahdesta erillisestä katalyyttisestä, ei-katalyyttisestä tai fysikaalisesta yksikköprosessista. Kemiallisten prosessien ensim-15 mäisessä yksikköprosessissa suoritetaan tällöin haluttu kemiallinen reaktio ja toisessa regeneroidaan prosessissa käytetyt inertit tai katalyyttiset kiintoainepartikkelit. Regene-rointi voi tässä yhteydessä tarkoittaa vain kiintoaineen uudelleen kuumentamista tai, mikäli kiintoaine on katalyytti, sen uudelleen aktivoimista kuumennuksen avulla. Fysikaalisissa prosesseissa voidaan kiintoaineen avulla puolestaan siirtää lämpöenergiaa tai halut-20 tuja tuotteita yksikköprosessista toiseen. Usein kemialliset ja fysikaaliset prosessit liittyvät yhteen: esimerkiksi katalyyttisessä loukkauksessa sekä reaktorissa että regeneraattorissa tapahtuu kemiallinen reaktio, minkä lisäksi tapahtuu fysikaalisia prosesseja (lämmön-ja aineensiirto yksiköiden välillä).
25 Lämmön siirtäminen kaasuvirrasta toiseen on eräs prosessi- ja energiatekniikan olennaisimpia prosesseja. Lämmönsiirtoon käytetään nykyisin pääasiassa kahta siirrintyyppiä, joita toimintatapansa mukaan kutsutaan rekuperatiivisiksi tai regeneratiivisiksi.
Rekuperatiivisissa siirtimissä lämpöenergia siirtyy virtoja erottavan, ainetta läpäisemättö-30 män seinän läpi. Rekuperaattorin perustyypissä lämpöenergia siirtyy seinämän läpi suoraan virrasta toiseen. Oman rekuperaattoriryhmänsä muodostavat ns. välikiertorekuperaat-torit, joissa lämmönsiirtoaine kiertää kahden rekuperatiivisen lämmönsiirtimen välillä.
101133 2 Tällaisiä siirtimiä käytetään mm. ydinreaktoreissa, joissa halutaan varmistaa, ettei korkea-aktiivinen virta pääse onnettomuustilanteessa sekoittumaan sekundäärikierron kanssa.
Toisena esimerkkinä välikiertorekuperaattoreista voidaan mainita polttokammion ulkopuo-5 lisillä tulistimilla varustetut leij ukerroskattilat, joissa polttokammiossa kuumennettua hiekkaa jäähdytetään erillisessä leijukerrostulistimessa. Esimerkkinä tällaisistä lämmön-siirtimistä on esim. US-patentti 4 552 203. Rekuperatiivisten siirtimien olennaisimmat rajoitukset liittyvät seinämämateriaalien eroosioon, korroosioon ja lämpötilaan. Mekaanisesti tai kemiallisesti vaativiin oloihin ei nykyisin ole olemassa käyttökelpoisia seinämä-10 materiaaleja. Rekuperaattoreilla saavutettavissa oleva suurin lämpötila rajoittuu usein seinämämateriaalien lujuusominaisuuksiin. Lisäksi rekuperaattorit ovat kalliita ja niiden säätöominaisuudet ovat huonot. Välikiertorekuperaattoreilla voidaan kylläkin saavuttaa hyvä säädettävyys.
15 Regeneratiivisissa lämmönsiirtimissä lämpöenergia siirretään siten, että kuumennettu lämmönsiirtoaine luovuttaa energiaa kylmempään virtaan suorassa kosketuksessa ja jäähtynyt lämmönsiirtoaine regeneroidaan uudelleen suorassa kosketuksessa kuumempaan virtaan. Regeneratiiviset lämmönsiirtimet jaetaan edelleen toimintatapansa perusteella jaksollisiin ja jatkuvatoimisiin.
20
Jaksollisissa regeneraattoreissa kuumempi ja kylmempi virta ajetaan jaksoittain saman, kiinteän rakenteen läpi, joka täten vuoroin varastoi ja luovuttaa lämpöenergiaa. Epäilemättä vanhin laajassa käytössä ollut jaksottainen regeneraattori on kertalämmitteinen kiuas.
25 Jatkuvatoimisissa regeneraattoreissa lämpöä varastoiva aine kiertää jatkuvasti virrasta toiseen. Tunnetuin jatkuvatoiminen regeneraattori on ns. Ljungström-regeneraattori, missä pyörivä, kiekon muotoinen, kennomainen lämmönsiirtolevy siirtää energiaa virrasta toiseen. Tästä regeneraattorista on kehitetty erilaisia sovellutuksia, kuten esim. ilmanvaihto-tekniikassa käytetty, myös vesihöyryä siirtävä, litiumkloridimassalla päällystetty re-30 generaattori.
Em. tyyppisten kiinteään, yhtenäiseen lämmönsiirtoelimeen perustuvien regeneraattorei- 101133 3 den lisäksi tunnetaan erilaisia raemaisiin lämmönsiirtoaineisiin perustuvia regeneraattorei-ta.
Tunnetaan useita erilaisia regeneraattoreita, joissa raemainen lämmönsiirtoaine on kiin-5 teäkerrostilassa ja joissa lämmönsiirtoainetta kierrätetään mekaanisesti kerroksesta toiseen.
DE-hakemusjulkaisussa 3 225 838 käytetään raemaista lämmönsiirtoainetta (esim. posii-inipellettejä) lämmön siirtämiseksi kaasuvirtojen välillä. Raemainen materiaali leijutetaan, jolloin rakeet pysyvät puhtaina eikä lämmönsiirrin tukkeudu. US-patentissa 4 307 773 on 10 esitetty toinen prosessi ja laitteisto, jossa kupliviin leijukerroksiin perustuvan regeneraatto-risysteemin avulla otetaan lämpöä talteen likaavista kaasuista. Em. patenttien lisäksi tunnetaan useita regeneraattoreita, joissa raemainen materiaali vuoroin lämmitetään ja jäähdytetään erillisissä, rinnakkaisissa, kuplivissa leijukerroksissa. GB-hakemusjulkaisus-sa 2 118 702 on esitetty eräs valuviin kiintoainekerroksiin perustuva regeneraattori.
15
Kiinteään lämmönsiirtoelimeen ja raemaisten aineiden kiinteäkerrosvyöhykkeisiin perustuvien regeneraattorien keskeinen ongelma on niiden puhtaanapito. Myös virtausten sekoittumisen estäminen aiheuttaa näissä tiivistysongelmia. Lisäksi lämmönsiirtomateri-aaliin muodostuvat lämpötilaerot aiheuttavat mekaanisia jännityksiä, jotka rajoittavat 20 lämmönsiirtoelimen tai materiaalin käyttöikää. Kiinteäkerrosregeneraattorin eräs epäkohta on myös virtausten kanavoituminen kiinteäkerroksissa. On lisäksi selvää, että kiinteäker-roksiin muodostuu aina virtauksen suuntaisia lämpötilagradientteja ja kerroksen lämpöti-lanhallinta on huono.
25 Eräs eniten käytetyistä prosesseista, joissa käytetään kahden erillisen yksikköprosessin muodostamaa leijutus-reaktorijäijestelmää on hiilivetyjen katalyyttiseen krakkaukseen tarkoitettu FCC-laitteisto, jonka pääosat ovat nopean leijutusvirtauksen alueella toimiva nousuputki (reaktori), laimeassa suspensiofaasissa toimivat katalyytin ja reaktiotuotteen erotussyklonit sekä suuritilavuuksinen leijukerrosalueella toimiva regeneraattori. Eräs 30 FCC-laitteisto on esitetty US-patenttijulkaisussa 4 957 617.
Muita katalyyttisten leijutusreaktorien sovellutuksia ovat mm.: 101133 4 - katalyyttinen reformointi, - ftaalihappoanhydridin tai maleiinihappoanhydridin valmistus, - metaanin hapettava dimerointi, - Fischer-Tropsch synteesi, 5 - dehydraus, - metaanin, etaanin ja vastaavien alkaanien klooraus ja bromaus sekä - metanolin konvertointi olefiineiksi tai bensiiniksi
Ei-katalyyttisiä prosesseja, joissa käytetään leijutusreaktoreita, ovat mm.: 10 - terminen krakkaus, - katalyytin regenerointi ja - kaasutusprosessit
Fysikaalisia prosesseja ovat mm.: 15 - kuivatus, - lämmönsiirto kahden kaasun välillä ja - adsorptio
Leijukerrosregeneraattoreissa joudutaan virtausnopeudet sovittamaan käytetyn lämmön-20 siirtoaineen fysikaalisten ominaisuuksien mukaan ja regeneraattorin säätöalue rajoittuu minimileijutusnopeuden ja pneumaattisen kuljetusnopeuden väliin. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että regeneraattorin lämmönsiirtoaineen on oltava raekooltaan karkeaa tai käytettyjen virtausnopeuksien pieniä. Lisäksi lämmönsiirtoaineen kierrätys leijukerrosten välillä siten, että virtojen liiallinen sekoittuminen estyy, on ongelmallista. Tämä ongelma 25 korostuu, jos lämpöäsiirtävien virtojen paine-ero on suuri. Tällöin joudutaan yleensä . käyttämään mekaanisia venttiilejä, joiden kuluminen ja lämpötilarajoitus vie olennaisen osan regeneraattorin eduista. Tunnetuissa leiju-ja kiinteäkerrosregeneraattoreissa joudutaan käyttämään mekaanista tai pneumaattista kuljetinta lämmönsiirtomateriaalin palauttamiseksi alemmasta yksiköstä ylempään. Tällaiset kuljettimet ovat sekä laite- että prosessi-30 teknisesti lähes mahdottomia.
Edellä mainittuihin epäkohtiin saadaan ratkaisevat parannukset suomalaisessa patentissa 101133 5 nro 924438 esitetyllä ratkaisulla, jossa laitteiston muodostaa kaksi tai useampi rinnakkainen kiertomassareaktori, josta seuraavassa myös käytetään lyhennystä “KM-reaktori”. Kemiallisista prosesseista mm. katalyyttinen krakkaus- tai dehydrausprosessi voivat perustua sanotun patentin mukaiseen laitteistokytkentään.Tällaisten laitteistojen tekniseen 5 toteutukseen liittyy kuitenkin eräitä jäljempänä selitettäviä ongelmia, jotka johtavat siihen, ettei laitteistojen tarjoamia etuja voida täysin hyödyntää näitä ongelmia ratkaisematta.
Vaikein näistä ongelmista liittyy rinnakkaisten KM-reaktorien välisiin vaakasuoriin kiintoaineen siirtoetäisyyksiin, joiden vuoksi suuret laitteistot joudutaan tekemään tarpeettoman korkeiksi.
10
Jos KM-reaktorit sovitetaan vierekkäin, on käytännössä mahdotonta aikaansaada stabiilia kiintoaineen vaihtoa lisäämättä KM-reaktorien korkeutta tarpeettomasti. Tähän liittyy myös lämmönsiirtomateriaalin siirtokanavistojen laiteteknisiä ongelmia. Vierekkäin sijoitettujen KM-reaktorien muodostaman laitteiston tilantarve muodostuu myös tarpeetto-15 man suureksi.
Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on poistaa tunnettuun tekniikkaa liittyvät ongelmat ja saada aikaan aivan uudenlainen laitteisto fysikaalisten ja kemiallisten reaktioiden suorittamiseksi.
20
Keksintö perustuu siihen ajatukseen, että laitteisto rakennetaan kahdesta sisäkkäin sovitetusta reaktorista, joista sisempi muodostaa reaktorin ja ulompi regeneraattorin. Molempien reaktoreiden reaktiotilat koostuvat tällöin kahden lieriömäisen tai osin kartiomaisen verho-pinnan välisestä tilasta, jolla siten on ainakin oleellisesti rengasmainen poikkileikkaus.
25 : Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle laitteistolle on pääasiallisesti tun nusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.
Keksinnön tärkeimpinä etuina voidaan pitää seuraavia asioita.
30 1. Sovittamalla laitteiston muodostavat KM-reaktorit symmetrisesti sisäkkäin, saadaan lämmönsiirtomateriaalin vaakasuorat siirtomatkat pieniksi myös suurissa 101133 6 laitteistoissa.
2. Keksinnön mukaisella rakenteella voidaan myös suuret laitteistot toteuttaa halkaisijaan nähden matalina.
5 3. Laitteiston ulkoinen tilantarve minimoituu.
4. Laitteiston lämpölaajenemisongelmat vähenevät oleellisesti.
10 5. Laitteisto muodostaa kompaktin, tukevan ja helposti asennettavan kokonaisuuden.
6. Laitteistoon voidaan helposti jäljestää useita lämmönsiirtoaineen vaihtoyhteitä, jolloin horisontaalinen sekoittuminen regeneraattorin KM-reaktorissa voidaan paremmin hallita. Tällä seikalla on suuri merkitys sellaisissa sovellutuksissa, joissa 15 joissakin laitteiston KM-reaktoreista tapahtuu fysikaalisia tai kemiallisia reaktioita.
Keksinnössämme kaksi kiertomassareaktoria on järjestetty symmetrisesti sisäkkäin, jolloin ylöspäin kulkevan katalyyttisuspension virtauskanavista muodostuu poikkileikkaukseltaan olennaisesti rengasmaisia. Virtauskanavat voivat olla jaettu välilevyillä segmentteihin.
20 Koska reaktoreilla on ainakin olennaisesti pystysuora pituusakseli rengaskanavien poikkileikkauksella tarkoitetaan tässä lähinnä vaakatason poikkileikkausta. Ylöspäin virtaavat kanavat toimivat laitteiston kemiallisina tai fysikaalisina reaktoreina. Olennaista on ja seurausta symmetrisestä muodosta on se, että virtauskanavaan liittyvä sykloni on symmetrinen akselinsa suhteen.
25
Keksintöä ja sen etuja ryhdytään seuraavassa lähemmin kuvaamaan yksityiskohtaisen selityksen avulla, jossa viitataan oheiseen piirustukseen, jossa on sivukuvantona esitetty katalyyttiseen krakkaukseen ja lämmönsiirtoprosesseihin erityisen hyvin soveltuvan laitteen edullisen sovellutusmuodon periaatteellinen rakenne.
30 Lähtökohtana on pidetty käyttöä öljynjalostuksen ja petrokemian teollisuuden kemiallisisssa prosesseissa, mutta suuri osa eduista voidaan hyödyntää myös monissa 101133 7 muissa kemiallisissa ja fysikaalisissa prosesseissa, kuten kuvausprosesseissa elintarviketeollisuudessa j a lämmönsiirtoprosesseissa metalli- tai keraamisessa teollisuudessa.
S Rakenne
Keksinnön suurin etu on se, että laitteisto on kompaktimpi kuin erillisiä laitteita käytettäessä, jolloin sen tilantarve on huomattavasti pienempi ja kokonaisuus on helpommin asennettavissa. Kompaktiudesta seuraa edelleen, että laitteen tuenta ja l o perustukset tulevat yksinkertaisemmiksi ja edullisemmiksi.
Kemianteollisuuden reaktoreissa tarvitaan eristemassauksia pääasiassa siitä syystä, että painekuoren tulee olla tietyn rakennemateriaalin asettaman lämpötilarajan alapuolella. Massauksia käytettäessä päädytään yleensä ns. suuruuden ekonomiaan: massausta 15 tarvitaan vähemmän tuotemäärää kohden, kun laitteiston kokoa suurennetaan. Tämä johtaa siihen, että rakennetaan paikalla yksi mahdollisimman suuri yksikkö, jonka häiriöttömästä toiminnasta riippuu usein koko muun laitoksen käyttö. Keksinnön mukaisessa laitteistossa erillisiä laitteita pienempi ulkopinta merkitsee sitä, että massaustarve on pienempi. Pienemmän eristemassamäärän johdosta rakenne on 20 kevyempi; jopa niin, että laitteista voidaan tehdä siirrettäviä, konepajalla valmistettavia ja kunnostettavia modulityyppisiä, sarjatyönä valmistettavia yksiköitä, joita sijoitetaan tarvittava määrä (esim. 2...6 kpl) prosessivirran suhteen rinnan. Jonkin yksikön tarvitessa korjausta se voidaan kytkeä pois käytöstä ja siirtää kunnostusta varten konepajalle. Tämä merkitsee olennaista parannusta nykytilanteeseen vaikkapa FCC-yksiköissä, jossa 25 laitteiston korjaukset joudutaan ajoittamaan tuotantolaitoksen ennalta määrättyihin . seisokkeihin, jolloin tuotanto on pysähdyksissä.
Prosessiyksiköissä lämpöhäviöiden suuruuden määrää laitteen ulkopinnan pinta-ala, koska taloudellisista ja rakenteellisista seikoista johtuen eristyksen paksuutta ei kannata lisätä 30 tiettyä rajaa suuremmaksi. Keksinnön mukaisessa rakenteessa lämpöhäviöt ovat kompaktista rakenteesta johtuen konventrionaalisen laitteiston lämpöhäviöitä merkittävästi pienemmät.
101133 8
Erillisten laitteiden yhdysputkien ja eri lämpötiloissa toimivien osien lämpöliikkeet aiheuttavat rakenteellisia ongelmia, joita usein joudutaan ratkaisemaan kalliita palkeita yms. asentamalla. Keksinnön mukaisessa ratkaisussa lämpöliikkeet on helpompi ottaa huomioon: suurin osa laitteen komponenteista pääsee vapaasti laajenemaan niin aksiaali-5 kuin radiaalisuunnassakin.
Virtaustekniikka
Erillisten laitteiden sijoituksen ja dimensiot määrää usein kiintoainepartikkelien siirto 10 laitteesta toiseen. Keksinnön mukaisessa ratkaisussa etuna on se, että reaktorin ja regeneraattorin väliset vaakasuorat siirtomatkat ovat lyhyet, jolloin laitteiden korkeus voidaan pitää matalana, eikä tarvita erillisiä monimutkaisia mekaanisia ja pneumaattisia siirtojäijestelmiä. Lisäksi kiintoainepartikkelit on yksinkertaista tuoda tasaisesti koko rengasmaisen poikkipinnan alalle, kun laitteet sijaitsevat symmetrisesti toisiinsa nähden, 15 kuten keksinnön mukaisessa rakenteessa on asian laita.
Esimerkki
Kemiallisten reaktioiden ollessa katalyyttinen krakkaus tai dehydraus, voivat reaktori ja 20 regeneraattori perustua rinnakkaisessa patenttihakemuksessamme kuvattaviin rengasmaisiin risereihin ja prosessi perustua patenttihakemuksen 941528 mukaiseen laitteistokytkentään ja sisältää kaikki siinä mainitut olennaiset komponentit. Kun yksiköt jäljestetään tämän keksinnön mukaisesti sisäkkäin saavutetaan huomattavia etuja rakenteen ja virtaustekniikan kannalta: ratkaisulla päästään entistä paremmin 25 kontrolloituun kontaktiaikaan katalyytin ja kaasun välillä, syötetty öljy tai kaasuvirta saadaan jaettua tasaisesti koko poikittaispinnalle ja yksiköiden väliset lämpöliikkeet eivät muodosta merkittäviä ongelmia, koska yksiköt voivat toistensa sisällä liikkua vapaasti.
Siinä keksinnön edullisessa sovellutusmuodossa, jossa reaktoria käytetään katalyyttiseen loukkaukseen käytetään sisäkkäin sijoitettua reaktoria ja regeneraattoria, kiintoainetta eli 30 katalyyttiä kierrätetään ensimmäisestä reaktiotilasta toiseen poikkileikkaukseltaan rengasmaisen kanavan kautta. Rengasmainen kanava on tällöin yhdistetty reaktiotilaa samankeskisesti ympäröivään toiseen reaktiotilaan (regeneraattoriin), jolla on niin ikään 101133 9 rengasmainen poikkileikkaus. Paluukanava toisesta reaktiotilasta ensimmäiseen reaktiollaan koostuu myös edullisesti rengasmaisesta kanavasta. Kiintoaine valuu reaktiotilaan kiintoaineen tuloaukon kautta ja sekoittuu reaktorin rengaskanavassa alhaalta ylöspäin virtaavaan esifluidisointikaasuun, jonka mukana kiintoaine virtaa ylöspäin syöttösuutinten 5 tasolle. Suuttimista kaasu tai pieniksi pisaroiksi sumutettu nestemäinen syöttö höyrystyy kohdatessaan kuuman kiintoainepartikkelivirran. Höyrystymisen vaikutuksesta kiinto-ainepartikkelien virtausnopeus kasvaa. Koska virtausnopeus on huomattavasti minimi-leijutusnopeutta suurempi, kiintoaine virtaa kaasun mukana, tosin hieman kaasun nopeutta pienemmällä nopeudella. Reaktiothan yläpäähän on sijoitettu erotuselin, moniaukkoinen 10 sykloni, kiintoaineen erottamiseksi suspensiosta. Syklonissa erottuva kiintoaine palautetaan regeneroinnin kautta poikkileikkaukseltaan rengasmaiseen laskujalkaan ja sen kautta reaktoriin. Kaasut poistuvat syklonin keskusputken kautta.
Keksintöä ryhdytään seuraavassa lähemmin tarkastelemaan oheisen piirustuksen avulla.
15 Tällaisessa laitteessa on sisempi reaktori, jossa on poikkileikkaukseltaan rengasmainen nousuilla, ja ulompi regeneraattori, jolla käytetyt katalyyttipartikkelit tai jäähtyneet lämmönsiirtopartikkelit voidaan regeneroida ja palauttaa prosessiin.
20 Seuraavassa selostuksessa käytetään kiertomassasta lyhennettä "KM" ja prosessina katalyyttistä krakkausta syöttöaineena nestemäinen hiilivety.
Kuvion esittämä keksinnön mukaisen laitteen perusmuoto käsittää kaksi, sama-akselisesti sisäkkäin sovitettua, sylinterimäistä, väliseinän 22 toisistaan erottamaa KM-reaktoria, 25 joista sisempää kutsutaan tässä “reaktoriksi ” ja ulompaa “regeneraattoriksi”.
Reaktoriyksikön muodostaa kolme sisäkkäin asennettua, pääasiallisesti lieriömäistä putkea 1,2 ja 3, joiden välille muodostuu rengasmaiset tilat 20, 19 ja 13. Putket voivat olla terästä tai sentapaista metallia. Tilassa 13 tapahtuu haluttu reaktio. Putket on asennettu siten, että 30 niiden pituusakselit ovat pystysuorat. Rengasmaisen tilan 13 päälle, putkien 2 ja 3 jatkeeksi on asennettu moniaukkoinen sykloni 14,17, jonka ulkoseinämään on muodostettu syklonin johtosiivistö 14. Syklonissa on keskusputki 21 tuotekaasun poistamiseksi, kun 101133 10 taas sisemmän putken 3 sisätilaan on muodostettu syklonissa kaasuista erotettavan kiinteän aineen (eli katalyytin) siirtokanavat 19 ja 20.
Regeneraattoriyksikön muodostaa reaktorin ulkovaipan 3 lisäksi kolme sisäkkäin S asennettua, pääasiallisesti lieriömäistä putkea, 4, S ja 6, joiden välille muodostuu rengasmaiset tilat 29, 28 ja 24. Näistä tilassa 24 tapahtuu katalyytin regenerointi.
Painekuori 6 on sisäpuolelta vuorattu eristemassakerroksella 7, jotta kuoren lämpötila olisi tarvittavan lujuuden kannalta edullisempi. Rengasmaisen tilan 24 päälle on reaktorin tapaan asennettu moniaukkoinen sykloni 25,26, jonka johtosiivistö on kiinnitetty joko 10 lieriöön 5 tai painekuoreen 6. Syklonissa on keskusputki 30, regeneraattorissa syntyvän savukaasun poistamiseksi, kun taas putkien 5 ja 6 avulla on muodostettu syklonissa kaasuista erotettavan katalyytin siirtokanavat 28 ja 29.
Reaktorin leijutuskaasu on kuviossa merkitty numerolla 8. Virta 8 tulee reaktoriin 15 fluidisaatiopohjan 12 kautta, jonka yläpuolella siihen sekoittuu ensin katalyytti palautuskanavasta 20 venttiilin 31 kautta ja sitten syöttöputkien 16 suuttimien 17 kautta ruiskutettu, reaktiotilassa höyrystyvä syöttövirta 10. Sekoittuneet kaasuvirrat 8 ja 10 kulkevat kaasumaisessa muodossa poikkileikkaukseltaan rengasmaista nousuputkea 13 pitkin kuljettaen mukanaan katalyyttiä syklonin johtosiivistöön 14. Katalyytti luovuttaa 20 lämpöä nousuputkessa 13 tapahtuvaan syötön höyrytykseen ja reaktioon, jolloin sen lämpötila laskee. Johtosiivistöstä 14 kaasuja katalyyttihiukkaset saapuvat tangentiaalisesti sisemmän reaktorin syklonin kammioon 17, jossa katalyyttihiukkaset erottuvat kammion seinämälle 18 ja putoavat siirtokanaviin 19 ja 20. Tarvittaessa osa katalyytistä voidaan palauttaa yläjuoksuna takaisin reaktorin alaosaan poikkileikkaukseltaan rengasmaisen 25 kanavan 19 kautta. Kanava 19 ei ole välttämätön laitteen toiminnalle, mutta tuo joissain tapauksissa etua reaktion kannalta. Kanavassa 20 katalyytti valuu alaspäin kiinteäkerros-tilassa, jolloin kaasuvirtojen sekoittuminen reaktorin ja regeneraattorin välillä katalyytin siirtokanavan 20 kautta estyy. Reaktorin sykloniin tullut kaasuvirta 11 poistuu reaktorista sisemmän syklonin keskusputken 21 kautta. Katalyyttivirtaa reaktorista regeneraattoriin 30 säädetään venttiilillä 31, jolla on sylinterin muotoinen, mekaanisesti tankojen 22 välityksellä liikuteltava säätöelin.
101133 11
Regeneraattori on sijoitettu reaktorin ympärille siten, että ne erottaa toisistaan sylinteri-mäinen, katalyyttiä täynnä oleva siirtokanava 29. Regeneraattori koostuu reaktorin lailla kahden sylinterimäisen verhopinnan välisestä välitilasta, jota rajoittaa laitteiston kuori ja kuoren sisäpuolelle asennettu reaktoriputki. Sanotun reaktoriputken ja reaktorin ulomman S lieriörakenteen välille on vielä asennettu sylinterimäinen seinämä, jotta saataisiin aikaan yllä mainittu siirtokanava 29. Regeneraattoriin tulee sisään happea sisältävä kaasuvirta 9 fluidisaatiopohjan 23 kautta ja nousee rengasmaisessa nousukanavassa 24 kuljettaen mukanaan katalyyttiä regeneraattorin syklonin johtosiivistöön 25. Regeneraattorissa katalyytin pinnalle mahdollisesti kerrostunut koksi ja katalyytin sisässä olevat orgaaniset 10 aineet hapettuvat eli palavat nousukanavassa 24, mikä nostaa katalyytin lämpötilaa. Regeneraattorin syklonin kammio 26 on sijoitettu reaktorin yläpuolelle. Syklonikammiossa 26 hiukkaset erottuvat syklonin seinälle 27 ja valuvat kanaviin 28 ja 29. Paluukanava 29 johtaa katalyytin takaisin reaktoriin. Se osuus katalyytistä, joka ei mahdu paluukanavaan putoaa ylijuoksuna takaisin regeneraattorin alaosaan kanavan 28 kautta. Katalyytti tai 15 vastaava kiintoaine sisäisen kierron kanavassa on edullisesti fluidisoidussa tilassa, jolloin säätöventtiiliä ei tarvita. Regeneraattorin savukaasuvirta 12 poistuu syklonin keskusputken 30 kautta. Paluu-kanavassa 29 hitaasti alaspäin kiinteäkerrostilassa virtaava kiintoaine estää reaktorin ja regeneraattorin kaasutilojen sekoittumisen. Kiintoainevirtaa regeneraattorista reaktoriin säädetään liikuttamalla venttiilin 33 sylinterinmuotoista 20 säätöelinltä mekaanisesti tankojen 34 välityksellä.
Patenttihakemuksen 941528 mukaisen katalyyttistä krakkausprosessia varten on rakennettu virtausten tutkimista varten ns. kylmämalli, jossa kaksi kiertomassareaktoria on sovitettu kuvion mukaisesti sama-akselisesti sisäkkäin. Regeneraattorin ulkohalkaisija oli 25 465 mm ja sisähalkaisija 365 mm sekä reaktorin 360 mm ja 300 mm. Laitetta on operoitu katalyyttivaihtoon 2 kg/s asti, mikä on riittävä määrä pilot-prosessiin, jossa öljyn syöttömäärä on 500 kg/hja katalyytti/öljysuhde 15. Operointiarvossaan regeneraattorin syklonin sisääntulonopeus oli 5,6 m/s ja katalyytin massavirta poikittaispinnalle yli 200 kg/m2, s. Näillä operointiarvoilla ei katalyyttiä poistunut syklonien poistoputkesta 30 havaittavaa määrää ja yhteiskäyttö onnistui ongelmitta.
Keksinnön puitteissa voidaan poiketa edellä esitetyn esimerkin yksityiskohdistakin. Niinpä 101133 12 sisemmän reaktorin ympärille voidaan sovittaa useita päällekkäisiä ulompia reaktoreita, jotka rakenteeltaan vastaavat edellä selostettua regeneraattoria.
Claims (10)
1. Laitteisto kahdesta erillisestä yksikköprosessista koostuvan, kiintoainetta käyttävän fysikaalisen tai kemiallisen prosessin suorittamiseksi, jolloin toisessa yksikköprosessissa S regeneroidaan ensimmäisessä yksikköprosessissa käytetty kiintoaine, joka laite käsittää - ensimmäisen reaktorin (1-3) ensimmäisen yksikköprosessin suorittamiseksi, - toisen reaktorin (4-6) toisen yksikköprosessin suorittamiseksi, - ensimmäisen (1-3) ja toisen reaktorin (4-6) välille sovitetun ensimmäisen siirtokanavan (20) käytetyn kiintoaineen siirtämiseksi ensimmäisestä reaktorista 10 toiseen, ja - toisen (4-6) ja ensimmäisen reaktorin (1-3) välille sovitetun toisen siirtokanavan (29) regeneroidun kiintoaineen palauttamiseksi toisesta reaktorista ensimmäiseen, tunnettu siitä, että - ensimmäinen reaktori (1 -3) koostuu kiertomassareaktorista, jolla on poikkileik- 1S kaukseltaan rengasmainen reaktiotila, - toinen reaktori (4-6) koostuu ensimmäistä kiertomassareaktoria symmetrisesti ympäröivästä toisesta kiertomassareaktorista, jolla myös on poikkileikkaukseltaan rengasmainen reaktiotila, ja - kumpikin reaktori on varustettu elimellä kaasun ja kiintoaineen erottamiseksi 20 toisistaan, joka erotuselin on moniaukkoinen sykloni (14,17; 25,26).
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että ensimmäisen (1-3) ja/tai toisen reaktorin (4-6) reaktiotila on muodostunut kahden sisäkkäisen lieriömäisen tai osin kartiomaisen verhopinnan välille. 25
3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että reaktiotila on jaettu aksiaalisuunnassa väliseinämillä rinnakkaisiksi segmenteiksi.
4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että rinnakkaiset 30 segmentit on muodostettu jäljestämällä kahden sisäkkäisen lieriömäisen verhopinnan välille reaktiotilan pituusakselin suuntaiset välilevyt. ΙΟΊ 133 14
5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että oleellisesti poikkileikkaukseltaan rengasmainen reaktiotila muodostuu ympyrän kehälle jäljestetyistä rinnakkaisista reaktoriputkista.
6. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen reaktori, tunnettu siitä, että kahden sisäkkäisen lieriömäisen verhopinnan välille on jäljestetty reaktiothan pituusakselin suunnassa spiraalimaisesti kulkevat välilevyt.
7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen reaktori, tunnettu siitä, että 10 ensimmäisellä (1 -3) ja toisella reaktorilla (4-6) on ainakin oleellisesti pystysuora pituusakseli.
8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen reaktori, tunnettu siitä, että ensimmäisen (1-3) ja/tai toisen reaktorin (4-6) reaktiotilalla on korkeuden funktiona 15 muuttuva virtauspoikkipinta-ala.
9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen reaktori, tunnettu siitä, että syklonin johtosiivet (14; 25) on sovitettu rengasmaisesti syklonin kammion (17; 26) kehälle, osittain tai kokonaan virtauskanavaan johtosiivistöksi siten, että tämä muodostaa useita rinnakkaisia 20 kaasun sisäänvirtauskanavia.
10. Jonkin patenttivaatimuksen 1 - 9 mukainen reaktori, tunnettu siitä, että ensimmäisen siirtokanava (20) käsittää kahden lieriömäisen tai osin kartiomaisen verhopinnan (1,21) välisen, poikkileikkaukseltaan rengasmaisen kanavan. 15 101133
Priority Applications (14)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI963403A FI101133B (fi) | 1996-08-30 | 1996-08-30 | Laitteisto kemiallisiin ja fysikaalisiin prosesseihin |
| US08/919,816 US6200534B1 (en) | 1996-08-30 | 1997-08-29 | Apparatus for chemical and physical processes |
| AU40177/97A AU732163B2 (en) | 1996-08-30 | 1997-09-01 | Circulating fluidised bed apparatus for chemical and physical processes |
| ES97937610T ES2160363T3 (es) | 1996-08-30 | 1997-09-01 | Aparato con lecho fluidizado circulante para procesos quimicos y fisicos. |
| EA199800416A EA000664B1 (ru) | 1996-08-30 | 1997-09-01 | Устройство с циркуляционным кипящим слоем для химических и физических процессов |
| EP97937610A EP0863796B1 (en) | 1996-08-30 | 1997-09-01 | Circulating fluidised bed apparatus for chemical and physical processes |
| CA002235493A CA2235493C (en) | 1996-08-30 | 1997-09-01 | Circulating fluidised bed apparatus for chemical and physical processes |
| DE69706031T DE69706031T2 (de) | 1996-08-30 | 1997-09-01 | Vorrichtung mit einer zirkulierenden wirbelschicht für chemische und physikalische prozesse |
| PCT/FI1997/000508 WO1998008599A1 (en) | 1996-08-30 | 1997-09-01 | Circulating fluidised bed apparatus for chemical and physical processes |
| KR1019980703161A KR19990067207A (ko) | 1996-08-30 | 1997-09-01 | 화학적 및 물리적 공정용 순환 유동층 장치 |
| CN97191500A CN1094781C (zh) | 1996-08-30 | 1997-09-01 | 用于化学和物理过程的循环流化床设备 |
| AT97937610T ATE203926T1 (de) | 1996-08-30 | 1997-09-01 | Vorrichtung mit einer zirkulierenden wirbelschicht für chemische und physikalische prozesse |
| PT97937610T PT863796E (pt) | 1996-08-30 | 1997-09-01 | Dispositivo de leite fluidizado circulante para processos quimicos e fisicos |
| JP10511325A JPH11514581A (ja) | 1996-08-30 | 1997-09-01 | 化学および物理プロセスのための循環流動床装置 |
Applications Claiming Priority (2)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI963403 | 1996-08-30 | ||
| FI963403A FI101133B (fi) | 1996-08-30 | 1996-08-30 | Laitteisto kemiallisiin ja fysikaalisiin prosesseihin |
Publications (3)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI963403A0 FI963403A0 (fi) | 1996-08-30 |
| FI963403A7 FI963403A7 (fi) | 1998-03-01 |
| FI101133B true FI101133B (fi) | 1998-04-30 |
Family
ID=8546568
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI963403A FI101133B (fi) | 1996-08-30 | 1996-08-30 | Laitteisto kemiallisiin ja fysikaalisiin prosesseihin |
Country Status (14)
| Country | Link |
|---|---|
| US (1) | US6200534B1 (fi) |
| EP (1) | EP0863796B1 (fi) |
| JP (1) | JPH11514581A (fi) |
| KR (1) | KR19990067207A (fi) |
| CN (1) | CN1094781C (fi) |
| AT (1) | ATE203926T1 (fi) |
| AU (1) | AU732163B2 (fi) |
| CA (1) | CA2235493C (fi) |
| DE (1) | DE69706031T2 (fi) |
| EA (1) | EA000664B1 (fi) |
| ES (1) | ES2160363T3 (fi) |
| FI (1) | FI101133B (fi) |
| PT (1) | PT863796E (fi) |
| WO (1) | WO1998008599A1 (fi) |
Families Citing this family (16)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| FI104561B (fi) * | 1998-02-27 | 2000-02-29 | Fortum Oil And Gas Oy Fortum O | Menetelmä hiilipitoisten lähtöaineiden pyrolysoimiseksi |
| FI106242B (fi) * | 1999-05-20 | 2000-12-29 | Einco Oy | Kiertomassareaktori |
| CN1114479C (zh) * | 2000-06-02 | 2003-07-16 | 清华大学 | 分隔式分布板双射流管射流流化床 |
| FI119432B (fi) | 2000-12-19 | 2008-11-14 | Neste Oil Oyj | Menetelmä olefiinien konvertoimiseksi |
| US7220341B2 (en) * | 2002-03-11 | 2007-05-22 | Exxonmobil Chemical Patents Inc. | Controlling solids flow in a gas-solids reactor |
| CN100383095C (zh) * | 2005-06-21 | 2008-04-23 | 上海兖矿能源科技研发有限公司 | 一种利用流化床反应器进行费托合成的方法 |
| CN101164877B (zh) * | 2007-09-26 | 2010-06-09 | 青岛科技大学 | 生物质双流化床制取活性炭的装置 |
| US7985381B2 (en) * | 2009-02-06 | 2011-07-26 | Uop Llc | Utilization of baffles in chlorination zone for continuous catalyst regeneration |
| EP2406005A2 (en) | 2009-03-13 | 2012-01-18 | University of Utah Research Foundation | Fluid-sparged helical channel reactor and associated methods |
| DE102010018219A1 (de) * | 2010-04-23 | 2011-10-27 | Uhde Gmbh | Vorrichtung und Verfahren zur thermischen Vorbehandlung von festen Einsatzstoffen in einer konzentrisch gestuften Wirbelschicht |
| DE102011000037B4 (de) * | 2011-01-05 | 2012-09-06 | Pyrum Innovations International S.A. | Thermalreaktor |
| US10130929B2 (en) | 2012-03-27 | 2018-11-20 | Indian Oil Corporation Limited | Apparatus for fluid catalytic cracking |
| CN103673607B (zh) * | 2013-12-04 | 2015-12-09 | 中国科学院过程工程研究所 | 一种可视化加热炉 |
| US9649642B2 (en) | 2014-08-13 | 2017-05-16 | Uop Llc | Separation process and apparatus |
| US9670421B2 (en) | 2014-08-13 | 2017-06-06 | Uop Llc | Separation process and apparatus |
| RU2719490C1 (ru) * | 2019-10-28 | 2020-04-17 | Акционерное общество "Специальное конструкторско-технологическое бюро "Катализатор" | Устройство для подготовки катализатора в процессах дегидрирования парафиновых углеводородов C3 - C5 |
Family Cites Families (16)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| US2464812A (en) * | 1942-01-30 | 1949-03-22 | Standard Oil Co | Catalytic conversion system |
| US2514288A (en) | 1942-12-29 | 1950-07-04 | Standard Oil Dev Co | Method and apparatus for carrying out catalytic reactions |
| US2358497A (en) | 1943-09-11 | 1944-09-19 | Universal Oil Prod Co | Method of conducting conversion reactions |
| US2525925A (en) | 1946-08-21 | 1950-10-17 | Donald E Marshall | Process utilizing solid carrier particles |
| US2919241A (en) * | 1955-06-17 | 1959-12-29 | Kellogg M W Co | Conversion process and apparatus with plural adjacent stages and central stripping zone |
| US4152393A (en) | 1973-03-08 | 1979-05-01 | The Standard Oil Company | Reactor for contacting gases and a particulate solid |
| US4341717A (en) * | 1973-03-08 | 1982-07-27 | The Standard Oil Company | Reactor for contacting gases and a particulate solid |
| US4090956A (en) * | 1976-09-02 | 1978-05-23 | Wilmot Engineering Co. | Hydrocyclone |
| SE414373B (sv) | 1977-06-23 | 1980-07-28 | Enerchem Ab | Sett och apparat for genomforande av kemiska och/eller fysikaliska processer i fluidiserad bedd |
| US4486207A (en) * | 1981-06-22 | 1984-12-04 | Atlantic Richfield Company | Apparatus for reducing attrition of particulate matter in a chemical conversion process |
| DE3214958C2 (de) | 1982-04-22 | 1986-10-30 | L. & C. Steinmüller GmbH, 5270 Gummersbach | Regenerativer Gas-Gas-Wärmetauscher in Kolonnenbauweise mit wärmeübertragenden Elementen als Wirbelschicht |
| DE3225838A1 (de) | 1982-07-09 | 1984-01-12 | Gadelius K.K., Tokyo | Verfahren zur waermerueckgewinnung aus staubbeladenem gas |
| US4919909A (en) * | 1984-12-03 | 1990-04-24 | Societe Chimique De La Grande Paroisse | Reactor for catalytic synthesis and process for using the reactor |
| FI88200C (fi) * | 1990-01-29 | 1993-04-13 | Tampella Oy Ab | Foerbraenningsanlaeggning |
| FI96136C (fi) | 1992-10-02 | 1996-05-10 | Einco Oy | Menetelmä lämmön siirtämiseksi regeneratiivisesti |
| FI98529C (fi) | 1994-03-31 | 1997-07-10 | Neste Oy | Menetelmä ja laitteisto keveiden olefiinien valmistamiseksi |
-
1996
- 1996-08-30 FI FI963403A patent/FI101133B/fi active
-
1997
- 1997-08-29 US US08/919,816 patent/US6200534B1/en not_active Expired - Fee Related
- 1997-09-01 CA CA002235493A patent/CA2235493C/en not_active Expired - Fee Related
- 1997-09-01 JP JP10511325A patent/JPH11514581A/ja active Pending
- 1997-09-01 DE DE69706031T patent/DE69706031T2/de not_active Expired - Lifetime
- 1997-09-01 EP EP97937610A patent/EP0863796B1/en not_active Expired - Lifetime
- 1997-09-01 PT PT97937610T patent/PT863796E/pt unknown
- 1997-09-01 AU AU40177/97A patent/AU732163B2/en not_active Ceased
- 1997-09-01 CN CN97191500A patent/CN1094781C/zh not_active Expired - Fee Related
- 1997-09-01 EA EA199800416A patent/EA000664B1/ru not_active IP Right Cessation
- 1997-09-01 WO PCT/FI1997/000508 patent/WO1998008599A1/en not_active Ceased
- 1997-09-01 ES ES97937610T patent/ES2160363T3/es not_active Expired - Lifetime
- 1997-09-01 AT AT97937610T patent/ATE203926T1/de not_active IP Right Cessation
- 1997-09-01 KR KR1019980703161A patent/KR19990067207A/ko not_active Abandoned
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| ATE203926T1 (de) | 2001-08-15 |
| AU732163B2 (en) | 2001-04-12 |
| EA199800416A1 (ru) | 1998-10-29 |
| CN1206355A (zh) | 1999-01-27 |
| DE69706031D1 (de) | 2001-09-13 |
| DE69706031T2 (de) | 2002-03-21 |
| ES2160363T3 (es) | 2001-11-01 |
| JPH11514581A (ja) | 1999-12-14 |
| CA2235493A1 (en) | 1998-03-05 |
| EP0863796A1 (en) | 1998-09-16 |
| US6200534B1 (en) | 2001-03-13 |
| WO1998008599A1 (en) | 1998-03-05 |
| KR19990067207A (ko) | 1999-08-16 |
| CA2235493C (en) | 2005-12-06 |
| AU4017797A (en) | 1998-03-19 |
| FI963403A7 (fi) | 1998-03-01 |
| CN1094781C (zh) | 2002-11-27 |
| EP0863796B1 (en) | 2001-08-08 |
| FI963403A0 (fi) | 1996-08-30 |
| PT863796E (pt) | 2001-12-28 |
| EA000664B1 (ru) | 2000-02-28 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| FI101133B (fi) | Laitteisto kemiallisiin ja fysikaalisiin prosesseihin | |
| RU2234975C2 (ru) | Проточный реактор с радиальным потоком и способ обработки жидкого потока реагентов | |
| RU2359747C2 (ru) | Реакторное устройство | |
| CA1074085A (en) | Heat transfer element and tuyere for fluidized bed reactor | |
| CN105505441A (zh) | 一种催化裂化反应再生方法和装置 | |
| US5120691A (en) | Process for regulating or checking the thermal level of a pulverulent solid incorporating a heat exchanger with fluidized bed compartments | |
| GB1568538A (en) | Fluid bed process heater | |
| JPS55149640A (en) | Reactor and its application | |
| KR19990067208A (ko) | 유동상 반응기를 기초로 하여 탄화수소를 전환시키는방법 및 장치 | |
| CN113426384B (zh) | 一种多段式固定床反应器及费托合成反应系统 | |
| EP2231324A2 (en) | Tube reactor | |
| KR100318124B1 (ko) | 촉매재생공정에서원통형관표면을이용하여열교환기내의고체의열을조정하는방법 | |
| CN103788993A (zh) | 一种催化裂化装置 | |
| CN101879432B (zh) | 一种流化床气固接触设备 | |
| US2388642A (en) | Apparatus for continuous conversion of hydrocarbons | |
| RU2156161C1 (ru) | Реактор для дегидрирования парафиновых углеводородов c3-c5 | |
| US2622853A (en) | Heating apparatus | |
| US2462193A (en) | Catalyst regenerator and recovery apparatus | |
| US2662003A (en) | Process for effective catalytic conversion of hydrocarbons | |
| CN108970550B (zh) | 甲醇深加工床层梯度定向控温反应装置及其反应方法 | |
| CN100490963C (zh) | 流化床气固接触设备 | |
| RU2096076C1 (ru) | Аппарат для жидкофазного синтеза изопрена | |
| CN115321480B (zh) | 一种绝热控温型变换炉及水煤气变换工艺 | |
| CN120169262A (zh) | 移动床-流化床反应再生耦合装置及其使用方法 | |
| CN116786175A (zh) | 催化剂再生设备和再生方法 |