FI109105B - Menetelmä ja laitteisto ruiskupuristettavien kappaleiden käsittelemiseksi valmistusprosessissa - Google Patents

Description

109105

Menetelmä ja laitteisto ruiskupuristettavien kappaleiden käsittelemiseksi valmistusprosessissa - Förfarande och anordning för att under tillverkningspro-cessen behandla formsprutade arbetsstycken 5 Keksintö koskee yleisesti työkappaleiden saijavalmistusta ruiskupuristamalla ja niiden käsittelyä valmistusprosessissa ruiskupuristusvaiheen jälkeen. Erityisesti keksintö koskee työkappaleiden ja niiden kuljettamiseksi laaditun järjestelyn liittämistä toisiinsa siten, että kappaleita voidaan käsitellä monipuolisin tavoin.

i

Suomalaisesta patenttihakemuksesta numero 963873 tunnetaan valmistusmenetelmä 10 ja -laitteisto, joissa puolivalmiit työkappaleet liittyvät peräkkäin ja mahdollisesti myös rinnakkain niitä yhdistävien kannasten välityksellä. Kuva 1 esittää, miten tietyn valmistusvaiheen tuottamat työkappaleet 1 muodostavat pitkän yhtenäisen nauhan, joka kääritään rullalle 4. Kuvan esimerkissä voidaan ajatella, että käytettävä raaka-aine on ruiskupuristettavaa muovia ja valmistettavat tuotteet 1 ovat pieniä 15 muoviesineitä. Jotta peräkkäiset kappaleet eivät olisi irrallisia, kuvan 3 puristimen leuat on muotoiltu siten, että kunkin työkappaleen "loppupäähän" (kuvassa oikeanpuoleiseen päähän) jää pieni muovikieleke, joka on tuotteen aiotun muodon kannalta ylimääräinen. Seuraavaa työkappaletta ruiskupuristettaessa sen "alkupäähän" (kuvassa vasemmanpuoleiseen päähän) muodostuu samoin pieni muovikieleke, joka on 20 tuotteen aiotun muodon kannalta ylimääräinen ja joka sulaa kiinni edellisen työkap-:··: paleen loppupään kielekkeeseen. Peräkkäisten työkappaleiden välille muodostuu I' ·'; kannas 2, joka on samaa materiaalia kuin itse työkappaleet.

109105 2

Edellä esitetty tekniikan tason mukainen menetelmä on kuitenkin koettu käytännössä hankalaksi, koska raiskupuristettavasta materiaalista valmistuvat, peräkkäisiä työkappaleita yhdistävät kannakset eivät kestä kunnolla kaikkia työvaiheita. Lisäksi ne rajoittavat työkappaleista muodostuvan nauhan käsittelyä joissakin työvaiheissa.

5 Nestemäisen tai viskoosin valmistusmateriaalin jähmettämiseen perustuville valmistusmenetelmille on tyypillistä, että materiaali ohjataan muotin haluttuihin kohtiin ns. valukanavan tai -kanavien kautta. Jähmettymisvaiheessa materiaalia on edelleen myös valukanavissa, jolloin materiaalin tästä osasta muodostuu ns. jööti (engl. sprue, git). Varsinaista työkappaleita ja jöötiä yhdistää toisiinsa ohut materiaalikan-10 nas siinä kohdassa, jossa valukanava on ollut yhteydessä varsinaisen työkappaleen muottiin. Jöötiä käytetään usein hyväksi työkappaleen jatkokäsittelyssä, koska esimerkiksi sellainen pintakäsittely, jonka on tarkoitus kohdistua koko työkappaleen pintaan, on helppo tehdä pitämällä jöötistä kiinni. Julkaisusta US-5 478 051 tunnetaan menetelmä, jossa ruiskupuristettavat muoviosat muodostavat puristamisen jäl-15 keen nauhan, jossa erillinen vahvistuslanka kulkee jöötien kautta ja liittää peräkkäiset osat toisiinsa. Julkaisussa esitetään sekä sellaisia suoritusmuotoja, joissa lanka muodostuu samasta materiaalista kuin ruiskupuristettavat kappaleet, että sellaisia, joissa lanka on esim. metallilankaa. Samankaltaisia ratkaisuja esitetään myös patenteissa numero US-4 008 3 02 ja US-3 192 298.

20 Edellä esitetyt ratkaisut ovat kuitenkin valmistustekniikan kannalta epäedullisia, koska esimerkiksi uppolakkausta on niissä mahdotonta tehdä ilman, että myös kuljetuksen apuna käytetty nauha tai muu apumateriaali kastuu lakkaan. Tällöin apumate-: .· riaalista tulee yleensä kertakäyttöistä, koska sen kierrättäminen aiheuttaisi lakan ker-: tyrnistä laitteistoon haitallisella tavalla.

25 Esillä olevan keksinnön tavoitteena on esittää menetelmä ja laitteisto ruiskupuristet-!.. tavien työkappaleiden valmistamiseksi siten, että työkappaleiden monipuolinen jatkokäsittely on mahdollista ilman kertakäyttöistä kuljetusjärjestelyä. Lisäksi keksinnön tavoitteena on, että sen avulla työkappaleet voidaan kohdistaa tarkasti paikal-’· ” leen valmistusprosessin eri vaiheissa.

. 30 Keksinnön tavoitteet saavutetaan varustamalla työkappaleet kiinnittimillä, joilla ne ;. ’ ‘ voidaan liittää kuljetusjärjestelyyn niin, että kiinnitys on irrotettavissa osittain, jol-loin osittain irrotettu kiinnitys sallii työkappaleen kääntämisen ainakin kahteen eri : ’ *.; asentoon kuljetusjärjestelyn suhteen.

Keksinnön mukainen menetelmä käsittää vaiheet, joissa 109105 3 a) muodostetaan työkappale ruiskupuristamalla siten, että ruiskupuristuksen yhteydessä työkappale kiinnittyy tiettyyn pitkänomaiseen kuljetusjärjestelyyn b) siirretään työkappaletta pitkänomaisen kuljetusjärjestelyn avulla eteenpäin valmistusprosessissa 5 Sille on tunnusomaista, että se käsittää vaiheet, joissa c) irrotetaan osittain työkappaleen kiinnitys pitkänomaisesta kuljetusjärjestelystä d) käännetään työkappale sen ja kuljetusjärjestelyn välillä jäljellä olevan kiinnityksen varassa asentoon, jossa se on oleellisesti kuljetusjärjestelyn määräämän tason ulkopuolella.

10 Keksintö kohdistuu myös laitteistoon, joka käsittää - muotin työkappaleiden valmistamiseksi ruiskupuristamalla - pitkänomaisen kuljetusjäijestelyn ruiskupuristettujen työkappaleiden siirtämiseksi eteenpäin valmistusprosessissa; ja jossa laitteistossa muotti on jäljestetty muodostamaan työkappaleisiin kiinnitys-15 osat työkappaleiden kiinnittämiseksi kuljetusjäijestelyyn.

Sille on tunnusomaista, että se käsittää - välineet työkappaleen kiinnityksen osittaiseksi irrottamiseksi kuljetusjäqestelystä - välineet sellaisen työkappaleen, jonka kiinnitys kuljetusjäijestelystä on osittain irrotettu, kääntämiseksi kuljetusjäqestelyn suhteen asentoon, jossa se on oleellisesti 20 kuljetusjärjestelyn määräämän tason ulkopuolella.

| ! Keksinnön mukaisesti työkappaleisiin muodostetaan ruiskupuristuksen yhteydessä ; kiinnitinosia, joiden välityksellä työkappaleet liittyvät kuljetusjärjestelyyn, joka on ; f" tarkoitettu työkappaleiden siirtämiseen valmistusprosessin eri vaiheiden välillä. Ai- •' " nakin osa kiinnitinosista muodostetaan irrotettaviksi. Irrotettavan kiinnitinosat voi- •.: : 25 daan muodostaa myös siten, että irrotuksen jälkeen ne voidaan kiinnittää uudelleen.

Kun kaikki kiinnitinosat ovat kiinni, työkappaleilla on kuljetusjärjestelyn suhteen :T: tietty ensimmäinen asento. Tässä asennossa ne on helppo kohdistaa tarkasti paikal- : leen tietyssä valmistusprosessin vaiheessa, koska kiinnitinosia, niihin mahdollisesti ' . liittyviä erillisiä kohdistinosia sekä kuljetusjäijestelyn niitä osia, joihin kiinnitinosat [30 kiinnittyvät, voidaan käyttää mekaanisina kohdistimina.

, [ ·. Kun osa kiinnitinosista irrotetaan, työkappale voidaan kääntää loppujen kiinnitinosi- en varassa toiseen asentoon. Työkappale voidaan kuvitella oleellisesti tasomaiseksi, ' ‘ jolloin sen tason suunta ensimmäisessä asennossa on oleellisesti sama kuin tietty kuljetusjärjestelyn määrittämän tason suunta. Toisessa asennossa työkappaletta voi- , 109105 4 daan kääntää niin, että sen tason suunta poikkeaa merkittävästi kuljetusjärjestelyn määrittämän tason suunnasta. Jos kiinni olevat kiinnitinosat ovat työkappaleen tietyssä reunassa, toisessa asennossaan työkappale on suurimmaksi osaksi varsin kaukana kuljetusjärjestelyn määräämästä tasosta, jolloin se voidaan esimerkiksi upottaa 5 pintakäsittelyainetta sisältävään astiaan ilman, että kuljetusjärjestely joutuu kosketuksiin pintakäsittelyaineen kanssa.

Edullisimmaksi katsotussa kuljetusjärjestelyssä on yksi tai useampi nauha- tai ket-jumainen kuljetin, joka on suljetun lenkin muotoinen. Kuljetinta nimitetään lyhyyden vuoksi ketjuksi. Ketjussa tai ketjuissa on säännöllisin välein kiinnityskohtia, 10 joista kuhunkin voidaan kiinnittää tietty akseli. Kuljetusjärjestely ja ruiskupuristusmuotti sijoittuvat toisiinsa nähden siten, että kun muotti sulkeutuu, ainakin yksi akseli jää sen sisään. Tällöin ruiskupuristettavaan työkappaleeseen muodostetaan kiinnitinosat, joilla se kiinnittyy ainakin yhteen akseliin. Edullisinta on kiinnittää ruiskupuristettava työkappale kahteen peräkkäiseen akseliin, jolloin ainakin toiseen 15 akseliin kiinnittyvät kiinnitinosat ovat irrotettavia. Kun kiinnitys irrotetaan toisesta akselista, työkappale jää toisen akselin varaan, jolloin sitä voidaan kääntää akselin ympäri haluttuihin asentoihin.

Seuraavassa selostetaan keksintöä yksityiskohtaisemmin viitaten esimerkkinä esitettyihin edullisiin suoritusmuotoihin ja oheisiin kuviin, joissa 20 kuva 1 esittää tunnettua järjsetelyä työkappalenauhan muodostamiseksi, * · * * · kuva 2 esittää tunnettua työkappalenauhan pintakäsittelyä, : '.· kuva 3 esittää erästä keksinnön mukaista järjestelyä, :.· · kuva 4 esittää erästä keksinnön mukaista työkappaletta sivulta, :, ‘. f kuvat 5a-5c esittävät eräitä vaihtoehtoisia kiinnittimen muotoiluja, :T: 25 kuvat 6a-6d esittävät eräitä vaihtoehtoisia akselin poikkileikkauksia, :' ’; kuvat 7a-7f esittävät eräitä kiinnitysmuotoiluja akselissa, kuva 8 esittää työkappaleen kääntämistä kuljetusjärjestelyn suhteen, ·;·. kuva 9 esittää erästä keksinnön mukaista valmistusprosessia, ... kuvat 10a-10b esittävät erästä siirtoleukojen toimintaa keksinnön mukaisessa lait- 30 teistossa, : ‘: kuvat 11 a-11 b esittävät eräitä työkappaleen yksityiskohtia, 1: ’ ·: kuva 12 esittää eräitä vaihtoehtoisia valukanavan sijoituksia, , kuva 13a esittää keksinnön soveltamista monivaiheruiskupuristukseen, !’\ kuva 13b esittää kuvan 13a työkappaleiden eräitä osia sivulta, • : 35 kuva 14 esittää erästä värikalvon käsittelyyn liittyvää yksityiskohtaa, 109105 5 kuva 15 esittää erästä vaihtoehtoista värikalvon käsittelyyn liittyvää yksityis kohtaa, | kuvat 16a-16c esittävät eräitä tapoja työkappaleen kutistumisen kompensoimiseksi ja 5 kuva 17 esittää erästä tapaa inserttien käyttämiseksi.

Edellä tekniikan tason selostuksen yhteydessä on viitattu kuviin 1 ja 2, joten seuraa-vassa keksinnön ja sen edullisten suoritusmuotojen selostuksessa viitataan lähinnä kuviin 3-17. Kuvissa käytetään toisiaan vastaavista osista samoja viitenumerolta.

Kuvassa 3 on esitetty kaavamaisesti osa kahdesta rinnakkaisesta kuljetinketjusta 301 10 ja 302. Ketjut ovat keskenään samansuuntaiset ja koostuvat joukosta peräkkäisiä, keskenään samanlaisia lenkkejä 303. Keruihin on liitetty ketjujen pituussuuntaan nähden poikittaisia akseleita, joista kuvassa 3 on esitetty akselit 304, 305 ja 306. Kahden peräkkäisen akselin välinen etäisyys on oleellisesti vakio. Järjestelyä, jolla akselit kiinnitetään ketjuihin, kuvataan tarkemmin jäljempänä.

15 Kuvassa 3 on edelleen esitetty neljä keskenään samanlaista työkappaletta, jotka on valmistettu ruiskupuristamalla. Esimerkin vuoksi kuvassa 3 oletetaan, että kustakin työkappaleesta on tarkoitus valmistaa suojaikkuna pienikokoisessa elektronisessa laitteessa olevan näytön suojaamiseksi. Tätä varten kussakin työkappaleessa on hyötykappaleosa 307, jossa tummennettu reunus 308 kiertää läpinäkyvää keskiosaa :"· 20 309. Hyötykappaleiden kiinnittämiseksi akseleihin kussakin työkappaleessa on kaksi ; ’ ylempää kiinnitintä 310 ja kaksi alempaa kiinnitintä 311. Kiinnittimet liittyvät hyö- tykappaleosiin kapealla kannaksella; lopullisessa tuotteessa kiinnittimiä ei enää ole, * « · · ’. : vaan ne irrotetaan hyötykappaleesta jossain valmistusprosessin myöhemmässä vai- * · : ·. heessa katkaisemalla kiinnitintä ja hyötykappaletta yhdistävä kannas.

.: ; 25 Kuva 4 esittää yhtä työkappaletta katsottuna suunnasta, jota kuvassa 3 esittää nuoli 312. Kuvassa 4 nähdään ensimmäinen akseli 305, toinen akseli 306, hyötykappa-,: : leosa 307, ylempi kiinnitin 310, alempi kiinnitin 311 sekä kiinnitintä ja hyötykappa- T: letta yhdistävä kapea kannas 401. Lisäksi kuvassa 4 nähdään kiinnittimien eräs ] . edullinen muoto: kukin kiinnitin käsittää akselin puoleisessa päässään koukun 402, 30 joka kiertyy osittain akselin ympäri. Sillä, että ylempi kiinnitin 310 kiertyy akselin ympäri eri puolelta kuin alempi kiinnitin 311, ei ole keksinnön kannalta rajoittavaa : vaikutusta, mutta sillä saavutetaan tiettyjä jäljempänä kuvattavia etuja. Termit : “ ·.: ’’ylempi” ja ’’alempi” samoin kuin muut suuntaan viittaavat termit tässä patenttiha kemuksessa on tarkoitettu vain havainnollistamaan osien esitystä oheisissa kuvissa 35 eikä niillä ole keksinnön kannalta rajoittavaa vaikutusta.

109105 6

Kuvassa 4 esitetyn koukkumuodon asemesta kiinnittimen se pää, joka liittyy akseliin, voidaan muotoilla myös muulla tavalla. Kuvat 5a - 5c esittävät eräitä vaihtoehtoisia suoritusmuotoja: kuvassa 5a on esitetty kokonaan akselin ympäri kiertävä holkkimainen muoto, joka joudutaan ainakin osittain rikkomaan siinä vaiheessa, kun 5 kiinnitin irrotetaan akselista. Kuvassa 5b on esitetty haarukkamallinen muoto, jossa kiinnitin kiertyy osittain akselin ympärille kahdelta puolelta. Kuvassa 5c on esitetty haarukkamallisesta suoritusmuodosta muunnelma, jossa haarukan toinen haara 501 on tehty toista lyhyemmäksi ja heikommaksi, jolloin se voidaan katkaista niin, että toinen haara jää vielä jäljelle. Jäljelle jäävä haara voidaan mitoittaa suhteellisen pit-10 käksi, jolloin se muodostaa myös yksinään suhteellisen hyvin kiinnipysyvän kiinnityksen.

Akselin ei tarvitse olla poikkileikkaukseltaan pyöreä eikä sen poikkileikkauksen tarvitse olla vakio akselin koko pituudelta. Kuvissa 6a - 6d on esitetty eräitä vaihtoehtoisia akselin poikkileikkauksia, joita voidaan käyttää joko akselin koko pituudelta 15 tai esimerkiksi vain akselin niissä kohdissa, joissa akseli liittyy ketjuihin, tai niissä kohdissa, joissa työkappaleiden kiinnitinosat liittyvät akseliin. Kuvassa 6a on esitetty pääosin pyöreä mutta säännöllisin välein lovettu akseli, kuvassa 6b on esitetty ympäriinsä hammastettu akseli, kuvassa 6c on esitetty eräs lovettu akseli ja kuva 6d esittää poikkileikkaukseltaan oleellisesti nelikulmaista akselia, jossa on loveuksia.

20 Akseli voi käsittää eri kohdissaan muotoiluja, joiden tarkoitus on helpottaa akselin pysymistä pituussuunnassa paikallaan ketjuihin nähden ja/tai työkappaleisiin kuulu-vien kiinnittimien pysymistä akselin pituussuuntaan nähden paikallaan. Kuvat 7a -.: i 7f esittävät eräitä esimerkinomaisia tällaisia muotoiluja, joita ovat erilaiset loveuk- set, paksunnokset ja näiden yhdistelmät.

!.. 25 Akseli voi kiinnittyä ketjuihin joko irrotettavalla tai kiinteällä liitoksella. Työkappa- leen käsiteltävyyden kannalta on edullista, jos akseli kiinnittyy ketjuihin siten, että se voi vapaasti kiertyä pituusakselinsa ympäri. Tällöin kun työkappaleen kiinnitys . * : akseleihin on osittain irrotettu ja työkappaletta käännetään kuljetusjärjestelyn suh-

> t I

v ·’ teen eri asentoon, kiertyminen voi tapahtua joko kiinnittimen ja akselin välisessä ,30 liitoksessa tai akselin ja ketjun välisessä liitoksessa sen mukaan, kummassa on pie-,,.,; nempi kitka. Ketjun lenkkien välillä voi olla erityinen liitososa, jossa on akselia varten reikä tai lovi, tai osa ketjun lenkeistä voi olla niin pieniä, että niissä jää akse-:. i.: lia varten vapaaksi vain juuri akselin poikkileikkauksen kokoinen osa lenkin keskel- :. ’ · · lä olevasta aukosta.

109105 7

Ketjuista puhuttaessa on huomattava, että keksintö edellyttää ’’kehuilta” vain pitkänomaista muotoa ja mahdollisuutta kiinnittää niihin säännöllisin välein akseleita. ’’Ketjut” voivat olla esimerkiksi nauhoja, joihin on liimaamalla tai muulla sinänsä tunnetulla menetelmällä kiinnitetty säännöllisin välein poikittaissuuntaisia holkkeja, 5 joihin akselit työnnetään.

Kuva 8 esittää valmistusprosessin sellaista vaihetta, jossa hyödynnetään työkappa-leiden osittaista irrottamista kuljetusjärjestelystä. Kuljetusjärjestelyn määräämää tasoa eli ketjujen tasoa havainnollistaa katkoviiva 800 ja kuljetusjärjestelyn etenemis-suunta on esitetty viivoitetulla nuolella. Tietty ensimmäinen työkappale 801 on vielä 10 molemmista päistään kiinni akseleissa. Tietty toinen työkappale 802 on juuri irrotettu osittain siten, että sen alemmat kiinnittimet on painettu irti akselista. Kiinnittimi-en koukkumainen muoto ja valmistusmateriaalin riittävä elastisuus aiheuttavat sen, että tietty kiinnitin voidaan ’’napsauttaa” irti akselista ja tarvittaessa ’’napsauttaa” uudelleen kiinni akseliin. Kun työkappaleen 802 alemmat kiinnittimet on irrotettu, 15 työkappale voidaan kääntää kuljetusjärjestelyn määräämän tason 800 suhteen johonkin toiseen asentoon. Kääntämistä on havainnollistettu kaarevalla nuolella. Kuvassa 8 kolmas työkappale 803 on käännetty asentoon, jossa työkappaleen määräämä taso on oleellisesti 90 asteen kulmassa kuljetusjärjestelyn määräämän tason 800 suhteen. Tällaisessa asennossa työkappale 803 voidaan esimerkiksi lakata tai muuten pinta-20 käsitellä upottamalla se pintakäsittelyainetta sisältävään astiaan. Koska hyötykappa-,.,,; leosa on suhteellisen kaukana ketjuista, pintakäsittelyaine ei kastele keljuja.

t * : Kuvassa 8 on erityisesti esitetty, että osittaisessa irrotuksessa irrotetaan nimenomaan , j · alemmat kiinnittimet eli työkappaleiden liikesuunnassa etummaiset kiinnittimet ak- ' : selista. Keksintö ei kuitenkaan sisällä tässä suhteessa mitään rajoituksia vaan osit- j ’; 25 täinen irrotus voi tapahtua kulloinkin sopivimmalla tavalla. Eri työvaiheissa voidaan '. tehdä erilaisia osittaisia irrotuksia.

Kuva 9 esittää kaavamaisesti erästä valmistusprosessia, jossa käytetään edellä kuvat- 1 » * .1 : tuja ratkaisuja. Muoviraaka-aine syötetään plastisointiyksikön 901 ja puristimen 902 «tl : läpi muottiin, joka koostuu ensimmäisestä puoliskosta 903a ja toisesta puoliskosta ,. *,; 30 903b. Muotin puoliskot ovat toistensa suhteen liikuteltavia. Ne puristetaan ruisku- ,,,,: puristusvaihetta varten yhteen ja erotetaan toisistaan sen jälkeen, jolloin ruiskupuris- tettu työkappale voidaan irrottaa muotista ja siirtää pois ennen seuraavaa ruiskupu-,:. ’ ristusvaihetta. Ketjut 904 muodostavat suljetun lenkin, joka syötetään muotin koh- :, ’ · J dalle suuntaus- ja kiristystelojen 905 ja 906 avulla. Kuten edellä on todettu, itse 35 ketjut eivät yleensä kulje muotin läpi (vaikka keksintö ei sinänsä poissulje tällaista-kaan vaihtoehtoa) vaan kahden ketjun järjestelmässä muotin molemmilta puolilta, 109105 8 jolloin vain tietty määrä ketjujen välille kiinnitettyjä akseleita jää ruiskupuristusvai-heen ajaksi muotin sisään.

Kohdassa 907 on esitetty ruiskupuristetuista työkappaleista muodostuva nauha. Työkappaleet ovat tässä vaiheessa molemmista päistään kiinni akseleissa. Telan 908 5 on irrotusyksikkö 909, jossa erityisellä tavalla muotoillut telat irrottavat kunkin työ-kappaleen toisen pään kiinnityksen. Vaiheessa 910 työkappaleet roikkuvat kuljetusjärjestelyssä vain toisesta päästään, jolloin ne on helppo pintakäsitellä upotusastias-sa 911. Tämän jälkeen työkappaleiden voidaan joko antaa edelleen roikkua vain toisesta päästään tai vaiheessa 909 irrotettu kiinnitys voidaan kiinnittää uudelleen. II-10 man uudeUeenkiinnitystäkin painovoima pitää huolen siitä, että sellaisissa myöhemmissä valmistusprosessin vaiheissa, joissa kuljetusjärjestelyn määräämä taso on pystysuorassa, työkappaleet asettuvat kyseisen tason suuntaisiksi.

Kuvassa 9 on esitetty myöhempinä käsittelyvaiheina pintakäsittelyaineen kuivaus 912 ja ultraviolettikovetus 913. Vaiheessa 914 työkappaleet irrotetaan kokonaan 15 kuljetusjärjestelystä ja ketjut akseleineen lähtevät kiertämään takaisin kohti muottia. Mikäli akselit likaantuvat merkittävästi prosessin aikana, vaiheiden 914 ja 905 välille voidaan lisätä vaihe, jossa akselit irrotetaan ja ne joko puhdistetaan ja kiinnitetään uudelleen ketjuihin tai korvataan uusilla, puhtailla akseleilla.

Painovoimaa voidaan muutenkin käyttää hyväksi kiinnityksen toteuttamiseksi työ-’ ‘ 20 kappaleen ja akselien välillä. Sen kiinnitinosan, joka on tarkoitus irrottaa tietyssä * i * ; V valmistusprosessin myöhemmässä vaiheessa, ei tarvitse olla enempää kuin uloke, :.: : joka makaa akselin päällä silloin, kun työkappale ja kuljetusjäijestely ovat sellaises- I ·.: sa asennossa, jossa työkappaleeseen kohdistuva painovoima painaa em. uloketta ak- :' * ’: selia vasten. Kun kuljetusjäijestely tämän jälkeen kääntyy eri asentoon, esimerkiksi ;; 25 äskeiseen asentoonsa verrattuna ylösalaisin, työkappaleet putoavat roikkumaan siitä I akselista, jossa ne ovat paremmin kiinni esimerkiksi edellä käsitellyn muotoisilla .:. koukuilla.

v : Kuvat 10a ja 10b esittävät erästä edullista järjestelyä kuljetusjärjestelyn mekaanisen ....: siirtämisen toteuttamiseksi ruiskupuristusmuotin kohdalla. Muotti koostuu kahdesta ,...: 30 puoliskosta 903a ja 903b, jotka on kuvassa 10a puristettu kiinni toisiinsa ruiskupuristuksen ajaksi. Yksi ruiskupuristusvaihe kestää yleensä joitakin sekunteja. Tämä aikana siirtoleuat 1001a ja 1001b siirtyvät määrätyn matkan taaksepäin: siirtymän :. ’ - * pituus on sama kuin se etäisyys, jonka verran kuljetusjärjestelyä on siirrettävä kah den peräkkäisen ruiskupuristusvaiheen välillä. Kun ruiskupuristusvaihe on päättynyt 35 ja ruiskupuristettu työkappale on riittävästi jähmettynyt, muotin puoliskot avataan 109105 9 kuvan 10b mukaisesti. Muotin puoliskojen avaamisen yhteydessä siirtoleuat 1001a ja 1001b puristuvat ketjujen ja/tai akseleiden ympärille, minkä jälkeen siirtoleuat siirtävät ketjuista, akseleista ja työkappaleista koostuvaa kokonaisuutta eteenpäin.

Ruiskupuristettavaan kappaleeseen muodostetaan yleensä uloslyöntitappeja, jotka 5 muodostuvat samasta materiaalista kuin muukin kappale ja suuntautuvat suoraan jomman kumman muottipuoliskon sisään. Yleensä tämä muottipuolisko on se, joka ei ole yhteydessä plastisointiyksikköön ja jonka läpi ei siis puristeta valmistusmateriaalia (kuvassa 10 alempi muottipuolisko 903b). Uloslyöntitappien vaikutuksesta työkappale jää muottia avattaessa kiinni uloslyöntitappien puoleiseen muottipuolis-10 koon. Tämän muottipuoliskon yhteydessä toimii irrotusyksikkö, joka painaa uloslyöntitappien välityksellä työkappaleen irti muotista. Kuvassa 10 esitettyjen siirto-leukojen 1001a ja 1001b liike on edullista synkronoida muotin avaamisen ja irrotus-yksikön (ei esitetty kuvassa) toiminnan kanssa siten, että samalla kun irrotusyksikkö työntää uloslyöntitappeja, siirtoleuat tai ainakin se niistä, joka on samalla puolella 15 muottia kuin irrotusyksikkö, työntää akseleita yhtä paljon ja samaan suuntaan. Tällöin siirtoleukojen liike auttaa työkappaleen irrotusta muotista eikä työkappaleeseen aiheudu muotistairrotusvaiheessa turhia mekaanisia jännityksiä.

Uloslyöntitapit sijaitsevat edullisimmin työkappaleen kiinnitinosissa, koska niitä ei ole tarkoitus jättää lopulliseen työkappaleeseen. Kuvat 11a ja 11b esittävät eräitä . 20 edullisia tapoja uloslyöntitappien 1101 ja 1102 sijoittamiseksi kiinnittimiin. Kiin-.. . nittimet voivat muutenkin käsittää sellaisia mekaanisia muotoiluja 1103, 1104 ja ; 1105, joilla helpotetaan työkappaleen kohdistamista paikalleen jossakin myöhem- ·· · mässätyövaiheessa.

! i * · :. Edellä ei ole otettu kantaa siihen, mitä kautta valmistusmateriaali tuodaan työkappa- , ·: ·. 25 leeseen. Ruiskupuristettava materiaali virtaa plastisointiyksiköstä tiettyä valukana- * · vaa pitkin muottiin. Valukanavan sijoittelulla työkappaleen tai -kappaleiden suhteen ... voidaan merkittävästi vaikuttaa siihen, kuinka laadukkaita tuotteita prosessissa voi- ;'. ’ daan valmistaa. Erityisesti jos valmistetaan optisia tuotteita kuten näyttöjen suojaik- • | ‘ kunoita, on kiinnitettävä huomiota siihen, että materiaali leviää muottiin tasaisesti, :· * 30 materiaalin virtaus muotissa on mahdollisimman laminaarista, työkappaleeseen ei : · · jää ruiskupuristuksen jälkeen mekaanisia jännityksiä ja materiaalin pinnassa ei ole virheitä.

’ .: Kuvassa 12 on esitetty kaksi keskenään vaihtoehtoista valukanavan sijoitusta. Kuvan yläosassa on esitetty, että valukanava 1201 sijaitsee kahden vierekkäisen työkappa-35 leen välissä, keskellä ketjujen 301 ja 302 rajaamaa aluetta. Primäärisestä valukana- 109105 10 vasta syötetty materiaali virtaa ensin virtauskanaviin 1202, jotka ovat poikkileikkaukseltaan suhteellisen suuria, jotta materiaali täyttäisi ensin ne kokonaan ennen virtaamistaan laattamaisen sekundäärisen valukanavan 1203 kautta itse hyötykappa-leosaan. Tällä jäijestelyllä saavutetaan hyvä laminaarinen virtaus hyötykappaleosas-5 sa. Virtauskanavan on hyvä jatkua ulommasta päästään pitemmälle kuin sekundäärinen valukanava, jotta aivan plastisointiyksikön kärjestä tuleva, edellisen ruiskupuris-tusvaiheen johdosta mahdollisesti hapettunut tai muuten ominaisuuksiltaan muuttunut materiaah ei virtaa hyötykappaleosaan. Lisäksi on huomattava, että työkappa-leissa on alemmat kiinnittimet 311 kohdissa, jotka ovat mahdollisimman kaukana 10 kohdasta, jossa materiaali virtaa hyötykappaleeseen. Alemmat kiinnittimet 311 toimivat ilmataskuina, joiden kautta kaasumaiset aineet pääsevät pakenemaan muotista valmistusmateriaalin tieltä. Alempiin kiinnittimiin 311 päätyy myös se materiaali, joka virtasi muottiin ensimmäisenä ja jonka jäähtyminen muotin pinnassa virtauksen ! aikana saattaa aiheuttaa pintavirheitä. Alemmissa kiinnittimissä nämä virheet eivät 15 haittaa, koska ne eivät jää lopulliseen tuotteeseen eli hyötykappaleeseen.

Alempana kuvassa 12 on esitetty vaihtoehtoinen valukanavan sijoituspaikka 1210. Valukanava sijaitsee nyt keskellä neljän työkappaleen muodostamaa ryhmää, jolloin yhdessä ruiskupuristusvaiheessa voidaan tuottaa neljä työkappaletta samanaikaisesti. Materiaali virtaa työkappaleisiin kanavia 1211 ja 1212 pitkin. Jotta akselin kohdalla 20 oleva valukanava ei haittaisi kiinnittimien muodostumista ja työkappaleiden osittais-. ta irrottamista kuljetusjärjestelystä valmistusprosessin myöhemmissä vaiheissa, on . . tällöin edullista käyttää ns. kuumakanavaa, jolloin valukanavan 1210 kohdalle ei jää ; ; * materiaalia työkappaleisiin. Kuumakanava voidaan ulottaa hyötykappaleosiin saak- i ka, jolloin myöskään kanavien 1211 ja 1212 kohdalle ei jää materiaalia. Myös ka- 25 naviston 1210, 1211 ja 1212 tavoin sijoitettu materiaalin kulkureitti voidaan muo-: töillä siten, että materiaali virtaa ensin tiettyyn virtauskanavaan ja vasta siitä tiettyä T: sekundääristä valukanavaa pitkin hyötykappaleosaan, jolloin saavutetaan hyvin la minaarinen virtaus hyötykappaleosassa.

; ’. * Akseleihin perustuva kuljetusjärjestely, jossa lisäksi käytetään mahdollisesti kohdis- j 30 tamiseen uloslyöntitappeja, soveltuu erinomaisesti monivaiheruiskupuristukseen eli : · ·: valmistusprosessiin, jossa tietty työkappale muodostuu kahden tai useamman toisis- ;··· taan erillisen ruiskupuristusvaiheen tuloksena. Seuraavassa selostetaan keksinnön soveltamista esimerkinomaiseen kaksivaiheiseen ruiskupuristusprosessiin, jossa valmistetaan kaksivärisiä suojaikkunoita matkaviestimien näyttöjä varten.

35 Kuva 13a esittää kahta peräkkäistä työkappaletta peräkkäisten työkappaleiden muodostamassa nauhassa, jossa työkappaleiden välillä käytetään kahta ketjua 301 ja 109105 11 302. Nauhan kulkusuunta on kuvassa ylhäältä alaspäin. Ylempi työkappale on läpikäynyt ensimmäisen ruiskupuristusvaiheen ja alempi työkappale on lisäksi läpikäynyt toisen ruiskupuristusvaiheen. Ylemmässä työkappaleessa vinoviivoitus osoittaa materiaalia, joka ruiskupuristetaan ensimmäisessä ruiskupuristusvaiheessa, ja alem-5 massa työkappaleessa vinoviivoitus osoittaa materiaalia, joka ruiskupuristetaan toisessa ruiskupuristusvaiheessa.

Ylemmässä työkappaleessa on kaksi rengasmaista hyötykappaletta 1303 ja 1304, joihin materiaali on syötetty tukilankojen rajoittaman alueen keskellä sijaitsevaa valukanavaa 1305 pitkin. Muotin ’’taustassa” eli siinä osassa, jonka läpi ei syötetä 10 materiaalia, on myös syvennyksiä, joista syntyvät työkappaleeseen uloslyöntitapit 1308. Kuvassa on esitetty yksinkertaisuuden vuoksi vain muutamia uloslyöntitappe-ja, mutta niitä voi luonnollisesti olla myös työkappaleiden muissa osissa.

Alemmassa työkappaleessa kunkin ensimmäisessä vaiheessa syntyneen rengasmaisen hyötykappaleen sisään on ruiskupuristettu yhtenäinen keskusosa 1313 ja 1314. 15 Materiaali keskusosiin on tuotu tukilankojen rajoittaman alueen keskellä sijaitsevaa primääristä valukanavaa 1315, sekundäärisiä valukanavia 1316 ja 1317 sekä näiden välillä sijaitsevia virtauskanavia 1318 ja 1319 pitkin. Sekundäärisiä valukanavia varten ensimmäisessä ruiskupuristusvaiheessa on jätetty rengasmaisten hyötykappa-leiden reunan tiettyyn kohtaan vapaata tilaa. Samaten ensimmäisessä ruiskupuristus-20 vaiheessa on jätetty rengasmaisten hyötykappaleiden reunan tiettyihin kohtiin ilma-taskut, joihin toisessa ruiskupuristusvaiheessa syntyy kielekkeet 1320. Ilmataskujen ; **: käytöllä pyritään saamaan keskusosalle paras mahdollinen optinen laatu. Tyypilli- : sesti ensimmäisessä ruiskupuristusvaiheessa käytettävä materiaali on läpinäkymä- ' , · töntä ja vapaa tila sekundäärisiä valukanavia 1316 ja 1317 sekä ilmataskuja 1320 •: ·. 25 varten jätetään sen takapuolelle, jolloin sekundäärisiin valukanaviin ja ilmataskuihin :·. toisessa ruiskupuristusvaiheessa jähmettyvä materiaali ei jää näkyviin. Kuva 13b esittää työkappaleiden halkileikkausta katkoviivan 1321 osoittamassa tasossa.

, · · Ruiskupuristus tunnetaan työmenetelmänä, jolla voidaan tehdä erittäin mittatarkkoja ;': kappaleita. Eräs seuraus tästä on, että ensimmäisessä ruiskupuristusvaiheessa synty- ' t. 30 vät uloslyöntitapit 1308 soveltuvat erinomaisesti työkappaleen kohdistamiseen tarkasti halutulle paikalle toista ruiskupuristusvaihetta varten. Toisaalta akselit ja niihin tarttuvat siirtoleuat takaavat sen, että työkappaleet voidaan erittäin kätevästi siirtää ruiskupuristusvaiheesta toiseen. Kuvan 13a mukaisella suoritusmuodolla voidaan jopa kokonaan välttää monimutkaiset sisäkkäiset muotit, rotaatiomuotit tai lineaari-35 sesti edestakaisin työvaiheiden välillä liikkuvat muotit, joita monivaiheruiskupuris-tus on perinteisesti edellyttänyt. Menetelmässä voidaan käyttää yhtä kaksipesäistä 109105 12 muottia, jonka ylempi pesä on muotoiltu rengasmaisten hyötykappaleiden valmistamiseksi ensimmäisessä ruiskupuristusvaiheessa ja alempi pesä on muotoiltu keskusosien valmistamiseksi toisessa ruiskupuristusvaiheessa. Luonnollisesti voidaan käyttää myös kahta erillistä muottia, jotka sijoitetaan prosessissa peräkkäin. Keksin-5 tö ei mitenkään rajoita peräkkäisten ruiskupuristusvaiheiden lukumäärää monivaihe-ruiskupuristuksessa, joten kaksipesäisen tai kahden peräkkäisen muotin asemesta voidaan käyttää myös useampipesäisiä tai useampia muotteja.

Kuvan 13a mukainen prosessi on erittäin helposti muutettavissa yksivaiheruiskupu-ristukseksi siten, että käytetään kaksipesäistä muottia (tai kahta peräkkäistä yksipe-10 säistä muottia), jonka pesät ovat samanlaiset, ja siirretään peräkkäisten työkappalei-den muodostamaa nauhaa kahden työkappaleen verran eteenpäin jokaisen ruiskupuristuksen jälkeen. Valmistusteknisesti on erittäin edullista, jos samaa ruiskupuristus-konetta voidaan käyttää erilaisten tuotteiden valmistamiseen vain muottia/muotteja vaihtamalla.

15 Tarkasta kohdistamisesta on hyötyä myös muunlaisissa valmistusprosessin vaiheissa. Eräitä tällaisia vaiheita ovat värikalvojen kiinnittäminen työkappaleisiin tai kappaleissa kiinni olevien värikalvojen käsitteleminen. Eräs tunnettu menetelmä väri-kalvon yhdistämiseksi ruiskupuristettavaan tuotteeseen on sellainen, jossa värikalvo asetetaan muottiin ennen ruiskupuristusta ja ruiskupuristuva materiaali kiinnittyy 20 värikalvoon jähmettymisen yhteydessä. Tässä menetelmässä on se haittapuoli, että : : vaikka värikalvossa olisi läpinäkyviä alueita läpinäkyvien kohtien muodostamiseksi V esimerkiksi näytön suojaikkunaan, kalvon ja ruiskupuristettavan materiaalin välillä : : oleva kitka ja niiden erilaiset lämpölaajenemisominaisuudet huonontavat läpinäky- ;' ·. vän alueen optista laatua lopullisessa tuotteessa.

25 Kuva 14 esittää kaavamaisesti muottia 1401, joka vastaa kooltaan kolmipesäistä monivaiheruiskupuristusmuottia. Muotista on selkeyden säilyttämiseksi esitetty vain taustapuoli eli se puoli, jonka ei ole plastisointiyksikön puolella. Ensimmäisessä pe-;: : sässä 1402 ruiskupuristetaan työkappaleen sellaiset osat, joiden pintaan on tarkoitus : i *: jättää lopullisessa tuotteessa värikalvoa 1403. Tätä varten värikalvo 1403 ajetaan 30 muottiin pitkänä nauhana sinänsä tunnetulla tavalla. Kolmannessa pesässä 1404 . ruiskupuristetaan työkappaleen sellainen osa, jonka on tarkoitus olla läpinäkyvä eli jonka pinnassa ei saa valmiissa tuotteessa olla ainakaan värillistä värikalvon osaa. Muotissa ei kuitenkaan ole lainkaan toista eli keskimmäistä pesää, vaan alueella ·.: 1405 on laserleikkauspää, joka poistaa laserleikkaamalla puolivalmiista työkappa- 35 leesta sen osan värikalvoa, joka jäisi läpinäkyvän osan kohdalle. Laserleikkauksen 109105 13 asemesta voidaan käyttää muitakin sinänsä tunnettuja menetelmiä värikalvon ylimääräisten osien poistamiseksi.

Kuva 15 esittää kaavamaisesti toisenlaista menetelmää värikalvopainatuksen lisäämiseksi työkappaleisiin. Akseleissa kiinni olevien työkappaleiden muodostama nau-5 ha 1501 liikkuu kuvassa vasemmalta oikealle. Tietyssä valmistusprosessin kohdassa on leikkaus-ja painopää 1502 siten, että senja työkappalenauhan 1501 välistä kulkee värikalvonauha 1503. Kun tietty työkappale tulee leikkaus- ja painopään 1502 kohdalle, se suorittaa pystysuoran liikesarjan, jonka yhteydessä leikkausterät 1504 leikkaavat värikalvonauhasta 1503 halutun muotoisen ja kokoisen kappaleen ja pai-10 nopinnat 1505 painavat sen kiinni työkappaleen pintaan. Värikalvon alapinnassa on liimaa, jonka avulla haluttu värikalvokuvio liimautuu paikalleen työkappaleessa. Akseleihin perustuva kuljetusjärjestely takaa sen, että työkappaleet kohdistuvat tarkasti paikalleen leikkaus- ja painopään 1502 alla, jolloin värikalvoa liimautuu erittäin tarkasti vain haluttuihin työkappaleen kohtiin.

15 Edellä ei ole huomioitu sitä, että ruiskupuristetut kappaleet kutistuvat jonkin verran jäähtyessään. Koska akselien väli ketjuissa on vakio, kahteen peräkkäiseen akseliin kiinnitetyn työkappaleen kutistuminen akseleita vastaan kohtisuorassa suunnassa aiheuttaa työkappaleeseen, akseleihin ja ketjuihin jännityksiä. Kuvat 16a, 16b ja 16c esittävät joitakin sellaisia järjestelyjä, joilla voidaan ehkäistä kutistumisen haitallisia 20 vaikutuksia. Kuvassa 16a työkappaleessa olevaan kiinnittimeen on muodostettu mutka 1601 tai muu mekaaninen muotoilu, jonka lujuusominaisuudet ovat sellaiset, ’ · ‘: että se venyy silloin, kun työkappale kutistuu. Tällöin kutistumisen vaikutus saadaan rajattua hallitusti tiettyyn työkappaleen kohtaan. Kuva 16b esittää hoikkia, joka on : akselin 305 päässä akselin kiinnittämiseksi ketjuun; osana hoikkia on joustavasta :·. 25 materiaalista valmistettu holkki 1602, joka joustaa silloin, kun työkappale kutistuu.

* · ... Kuva 16c esittää ketjussa olevaa kiinnitintä, jonka soikeassa reiässä 1603 akselin ' 305 voi liikkua vapaasti tietyn matkan ketjun pituussuunnassa.

' i ’: Edellä on kuvattu vain sellaisia suoritusmuotoja, joissa ketjuja on kaksi ja niiden : ’ *': välillä kulkeva akseli on yhtenäinen. Voidaan esittää keksinnön suoritusmuoto, jossa ’ . 30 on vain yksi ketju, jos akselit saadaan kiinnitettyä siihen riittävän tukevasti. Lisäksi ' voidaan esittää keksinnön suoritusmuotoja, joissa on kolme tai useampia ketjuja rin nakkain. Eri ketjujen välissä voidaan ruiskupuristaa samanlaisia tai erilaisia tuotteita : : riippuen käytössä olevista muoteista.

Kuva 17 esittää kaavamaisesti ratkaisua, jossa kahden ketjun välillä kulkeva akseli 35 ei ole yhtenäinen vaan koostuu kahdesta akselin pätkästä 1701 ja 1702. Kummankin 109105 14 pätkän siinä päässä, joka on työkappaleen puolella, on kiinnitysmuotoilu, johon sijoitetaan ennen ruiskupuristusta tietty insertti 1703, joka voi olla esimerkiksi metallia tai kovaa muovia. Kun työkappale 1704 ruiskupuristetaan, materiaali kiinnittyy jähmettyessään insertteihin 1703 siten, että ruiskupuristuksen jälkeen kiinnitys työ-5 kappaleen ja akselin välillä tapahtuu ainakin osittain insertin välityksellä.

Edellä esitetyt keksinnön suoritusmuodot on tarkoitettu esimerkinomaisiksi eikä niillä ole keksintöä rajoittavaa vaikutusta. Eri yhteyksissä on esitetty erilaisia keksinnön lisäpiirteitä; näitä lisäpiirteitä voidaan vapaasti yhdistellä erilaisiksi kombinaatioiksi.

ί j

Claims (24)

109105

1. Menetelmä ruiskupuristettavien työkappaleiden (307, 801, 802, 803) käsittelemiseksi valmistusprosessissa, käsittäen vaiheet, joissa a) muodostetaan työkappale (307, 801, 802, 803) ruiskupuristamalla siten, että 5 ruiskupuristuksen yhteydessä työkappale kiinnittyy tiettyyn pitkänomaiseen kuljetusjärjestelyyn (301, 302, 304, 305, 306) b) siirretään työkappaletta (307, 801, 802, 803) pitkänomaisen kuljetusjärjestelyn (301, 302) avulla eteenpäin valmistusprosessissa, tunnettu siitä, että se käsittää vaiheet, joissa 10 c) irrotetaan osittain työkappaleen (307, 801, 802, 803) kiinnitys (311) pitkänomaisesta kuljetusjärjestelystä (305, 306) d) käännetään työkappale (307, 801, 802, 803) sen ja kuljetusjärjestelyn välillä jäljellä olevan kiinnityksen varassa asentoon, jossa se on oleellisesti kuljetusjärjestelyn määräämän tason (800) ulkopuolella.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheessa a) muodostetaan työkappaleeseen ulokkeita (310, 311), joista ainakin osa kiertyy (402) , ainakin osittain tietyn, kuljetusjärjestelyssä olevan akselin (304, 305, 306) ympäri.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheessa c) irrotetaan tietty uloke (311), joka kiertyi osittain tietyn, kuljetusjärjestelyssä olevan ...: 20 akselin ympäri, painamalla kiertynyt osa irti akselista.

•' 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheessa a) : muodostetaan työkappaleeseen ulokkeita, joista ainakin osa makaa painovoiman .' ·: vaikutuksesta tietyn, kuljetusjärjestelyssä olevan akselin päällä.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheessa c) 25 käännetään kuljetusjärjestely (904) asentoon (910), jossa painovoima vetää akselin päällä maannutta uloketta muuhun suuntaan kuin akselia vasten. I « ; V:

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheen d) ’ . jälkeen kuljetusjärjestelyssä osittain kiinni oleva työkappale pintakäsitellään (910) ’ upottamalla se pintakäsittelyaineeseen ilman, että kuljetusjärjestely (904) joutuu 30 kosketuksiin pintakäsittelyaineen kanssa.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheessa a) muodostetaan työkappale monivaiheruiskupuristamalla siten, että ensimmäisen ruis-kupuristusvaiheen yhteydessä työkappale (1303, 1304) kiinnittyy tiettyyn pitkän 109105 omaiseen kuljetusjärjestelyyn (301, 302), jonka avulla se siirretään toiseen ruisku-puristusvaiheeseen.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheiden a) ja b) välissä se käsittää vaiheen, jossa ruiskupuristettu työkappale irrotetaan ruisku- 5 puristusmuotista painamalla samanaikaisesti ja samaan suuntaan tiettyjä, työkappa-leessa olevia uloslyöntitappeja (1101, 1102) ja niitä kuljetusjärjestelyn osia (304, 305, 306), joihin työkappale kiinnittyy.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää vaiheen b) jälkeen vaiheen, jossa työkappale kohdistetaan tarkasti paikalleen niiden 10 kuljetusjärjestelyn osien (304, 305, 306) mukaan, joihin työkappale kiinnittyy.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaihe, jossa työkappale kohdistetaan tarkasti paikalleen, käsittää vaiheen, jossa työkappaleesta irrotetaan kalvomaista materiaalia (1403) leikkaamalla (1405).

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaihe, jossa 15 työkappale kohdistetaan tarkasti paikalleen, käsittää vaiheen, jossa työkappaleeseen kiinnitetään (1502) ainakin yksi kalvomaisesta materiaalista (1503) muodostuva kuvio.

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että se käsittää en- '·: nen vaihetta a) vaiheen, jossa ruiskupuristusmuottiin asetetaan insertti (1703), joka 2. on jäljestetty kiinnittymään kuljetusjärjestelyyn (1701, 1702), jolloin vaiheessa a) . *. työkappale (1704) muodostetaan siten, että se kiinnittyy inserttiin (1703).

13. Laitteisto ruiskupuristettavien työkappaleiden käsittelemiseksi valmistuspro- ‘ : sessissa, joka laitteisto käsittää - muotin (903a, 903b) työkappaleiden (307, 801, 802, 803) valmistamiseksi raisku-25 puristamalla : ’: - pitkänomaisen kuljetusjärjestelyn (904) ruiskupuristettujen työkappaleiden siirtä- :'; miseksi eteenpäin valmistusprosessissa; ja jossa laitteistossa muotti on järjestetty muodostamaan työkappaleisiin kiinnitys-’ osat (310, 311) työkappaleiden kiinnittämiseksi kuljetusjärjestelyyn, 30 tunnettu siitä, että laitteisto käsittää - välineet (909) työkappaleen kiinnityksen osittaiseksi irrottamiseksi kuljetusjärjeste- : · : lystä 109105 - välineet sellaisen työkappaleen (307, 801, 802, 803), jonka kiinnitys kuljetusjärjestelystä on osittain irrotettu, kääntämiseksi kuljetusjärjestelyn suhteen asentoon, jossa se on oleellisesti kuljetusjärjestelyn määräämän tason (800) ulkopuolella.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että 5 -kuljetusjärjestely käsittää ainakin yhden pitkänomaisen nauhan tai ketjun (301, 302) sekä joukon siihen poikittain kiinnitettyjä akseleita (304, 305, 306) - muotti on jäljestetty muodostamaan työkappaleisiin kiinnitysosat (310, 311) kunkin työkappaleen kiinnittämiseksi kahteen peräkkäiseen akseliin - välineet (909) työkappaleen kiinnityksen osittaiseksi irrottamiseksi kuljetusjärjeste-10 lystä on jäljestetty irrottamaan työkappaleen kiinnitys toisesta niistä akseleista, joihin työkappale on kiinnittynyt.

15. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että välineet sellaisen työkappaleen, jonka kiinnitys kuljetusjärjestelystä on osittain irrotettu, kääntämiseksi kuljetusjärjestelyn suhteen asentoon, jossa se on oleellisesti kuljetusjärjeste- 15 lyn määräämän tason (800) ulkopuolella, käsittävät välineet kuljetusjäijestelyn (904) kääntämiseksi asentoon, jossa kukin työkappale roikkuu yhdestä akselista (803, 910) kuljetusjäijestelyä vastaan oleellisesti kohtisuorassa.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että se käsittää pintakäsittelyastian (911) kuljetusjäijestelyä vastaan oleellisesti kohtisuorassa roik- . 20 kuvan työkappaleen kastelemiseksi pintakäsittelyastiassa olevalla pintakäsittelyai- » · .. . neella.

* : 17. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että akselit käsittä- vät kiinnitysmuotoiluja akselien kiinnittämiseksi pitkänomaiseen nauhaan tai ket- * j *. juun ja/tai työkappaleiden kiinnittämiseksi akseleihin. * ’ 25

18. Patenttivaatimuksen 14 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että se käsittää vä lineet (1602, 1603) nauhan tai ketjun pituussuuntaisen liikkumavaran takaamiseksi ·' : akseleille niiden kiinnityksessä pitkänomaiseen nauhaan tai ketjuun.

; · 19. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että se käsittää muotin yhteydessä siirtoleuat (1001a, 1001b), jotka on jäljestetty siirtämään kulje-* “: 30 tusjärjestelyä silloin, kun muotti (903a, 903b) on auki, ja irrottamaan otteensa kulje- ; ; *; tiejärjestelystä ja siirtymään kuljetusjärjestelyn liikesuuntaan nähden vastakkaiseen . *, : suuntaan silloin, kun muotti on kiinni. lg 109105

20. Patenttivaatimuksen 19 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että se käsittää muotissa välineet uloslyöntitappien (1101, 1102) muodostamiseksi työkappaleeseen | sekä muotin yhteydessä irrotusyksikön työkappaleen irrottamiseksi muotista ulos- lyöntitappeja painamalla, jolloin irrotusyksikkö ja ainakin yksi siirtoleuka (1001b) 5 on jäljestetty toimimaan synkronoidusti siten, että irrotusyksikön painaessa ulos-lyöntitappeja tiettyyn suuntaan mainittu siirtoleuka painaa kuljetusjärjestelyä samaan suuntaan.

21. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että se käsittää muotin yhteydessä valukanavan materiaalin syöttämiseksi muottiin siten, että valu- 10 kanavan kohdalle muodostuva jööti (1201) on osa niitä välineitä, joilla työkappale kiinnittyy kuljetusjärjestelyyn.

22. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että se käsittää muotin yhteydessä kuuman valukanavan materiaalin syöttämiseksi muottiin siten, että valukanavan kohdalle ei muodostu jöötiä (1210).

23. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että muotti käsittää ainakin kaksi kuljetusjärjestelyn liikesuuntaan nähden peräkkäistä muottipesää mo-nivaiheruiskupuristuksen toteuttamiseksi, jolloin laitteisto käsittää välineet ensimmäisessä muottipesässä muodostetun puolivalmiin työkappaleen (1303, 1304) kohdistamiseksi kuljetusjärjestelyn mukaan paikalleen toisessa muottipesässä. :"· 20

24. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että se käsittää vä- ·’: lineet kalvomaisen materiaalin (1403, 1503) lisäämiseksi työkappaleen pintaan sekä • välineet työkappaleen kohdistamiseksi kuljetusjärjestelyn mukaan paikalleen työ- ’. i vaiheessa (1405, 1502), jossa työkappaleen pintaan liitetään tai siitä poistetaan kal- : . vomaista materiaalia. s i9 109105