FI106406B - Moduuli käytettäväksi lattialämmitys-/jäähdytysjärjestelmässä, menetelmä lattialämmitys-/jäähdytysjärjestelmän asentamiseksi ja lattialämmitys-/jäähdytysjärjestelmä - Google Patents

Description

106406 MOODUULI KÄYTETTÄVÄKSI LATTIALÄMMITYS-/JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄSSÄ, MENETELMÄ LATTIALÄMMITYS-/JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄN ASENTAMISEKSI JA LATTIALÄMMITYS-/JÄÄHDYTYSJÄRJESTELMÄ 5 Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdannossa määritetty moduuli käytettäväksi lattia-lämmitys-/ j äähdytysj ärj estelmässä . Edelleen keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 4 johdannossa määritelty menetelmä lattialämmitys-/jäähdytysjärjestelmän 10 asentamiseksi. Lisäksi keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 5 johdannossa viitattu lattialämmitys-/j äähdytysj ärj estelmä.

On olemassa suuri määrä erilaisia tapoja rakennuksen lämmittämiseksi tai jäähdyttämiseksi, esi-15 merkiksi lämpöpattereita, virtauslämmittimiä, yösähkö-lämpöakkuja, lämpöpuhaltimia, sähköisiä säteileviä keinotakkoja, lämminilmajärjestelmiä ja ilmastointi.

Näistä vaihtoehdoista laajimmin käytössä olevat ovat lämpöpatterijärjestelmät ja lämpöakut. Kumpi-20 kin näistä lämmitysjärjestelmätyypeistä on riippuvainen lämmitettävässä tilassa aikaan saadusta ilmankierrosta lämmön siirtämiseksi paikallisesta kuumasta paikasta - lämpöpatterista tai lämpöakusta - huoneen loppuosaan kalusteineen ja asukkaineen. Tämän ilman kier-: 25 toliikkeen, johon viitataan lämmönvirtauksena, aiheut taa lämpöpatterin tai lämpöakun edessä nouseva ilma kun sitä lämmitetään. Lämmitetty ilma nousee kattoon ennen kuin se laskeutuu alas huoneen sillä sivulla, joka on lämpöpatteria tai lämmitintä vastapäätä ja 30 palaa sen jälkeen takaisin huoneen lattian poikki, uudestaan lämmitettäväksi.

Sellaisten lämmitysjärjestelmien haitat ovat ' hyvin tunnettuja. Suurin lämmön kerääntyminen tapahtuu kattotasossa, poissa asukkaiden luota ja tämä on epä-35 taloudellista. Kylmin ilma on lattialla tai lähellä lattiatasoa ja tämä aiheuttaa epämukavaa vetoa. Jotta ' lämpöpatterit tuottaisivat tarvittavan ilmakierron, 2 106406 lämpöpattereiden tai lämmittimien tulee olla kuumia (tavallisesti 80 - 85°C) , muuten niiden teho laskee nopeasti ja tässä lämpötilassa ilma kuivuu, aiheuttaen tukkoisuutta ja kuivattaen sekä huoneessa olevia huo-5 nekaluja että kaikkia maalauksia, samoin kuin itse huoneen rakennetta. On myös olemassa mahdollisuus, että pienet lapset tai vanhemmat ihmiset, jotka koskettavat lämpöpattereita tai lämmittimiä voivat saada palovammoj a.

10 Sellaisten lämmitysjärjestelmien edut ovat että ne ovat halpoja asentaa, niiden teknologia on hyvin ymmärretty ja tarpeelliset komponentit on helposti saatavissa.

Ensimmäiset sähkökäyttöiset lattian alla ole-15 vat järjestelmät, joita suunniteltiin käyttämään kuormitushuipun ulkopuolella olevaa sähköä ja jotka käsittelivät lattiaa kuin se olisi ollut valtava lämpöakku, olivat epämukavia, koska ne lämmittivät lattiaa liian korkeaan lämpötilaan aamulla, mutta jättivät sen liian 20 kylmäksi myöhään iltapäivällä ja aikaisin illalla.

Nykyaikaisemmat lattian alla olevat lämmin-vesijärjestelmät, jotka toimivat niin, että ne kierrättävät lämmitettyä vettä lattiaan asennetuissa putkissa tai käyttävät lattiassa olevia sähkökaapeleita 25 lattian lämmittämiseksi huonetilaan lattian yläpuolelle vaadittavaan lämpötilaan, joka on n. 3 - 4 °C:ta lämpimämpi kuin huoneen lämpötila, tavallisesti maksimilämpötilaan n. 25°C, niin että lattia ei todellisuudessa tunnu kuumalta sitä koskettaessa. Kuitenkin täs-30 sä lämpötilassa lattiasta säteilee heikko yleislämpö, ilman vetoa ja jonka korkein lämpötila on lattiatasossa ja matalin lämpötila kattotasossa. Lisäksi sellaiset järjestelmät ylläpitävät korkeamman suhteellisen kosteuden kuin lämpöpatterit tai virtauslämmitinjär-35 jestelmät joka itsessään on miellyttävämpi huonetilalle, sen irtaimistolle ja asukkaille.

Uudempi kiinnostuksen kohde riippuen nopeasti 3 106406 asteittain kehittyvistä polttoainekuluista ja lisääntyvästä energian säästämisestä on se tosiseikka, että lämminvesi lattialämmitys voi olla lähes 40 - 50% enemmän energiaa säästävä kuin lämpöpatterijärjestel-5 mät.

Kuitenkin vaikka sellaiset lattian alla olevat järjestelmät yleisesti on tunnustettu olevan mukavampia ja enemmän energiasäästäviä kuin vaihtoehtoiset lämmitysmuodot niiden ainoa merkittävä haitta tähän 10 asti on ollut, että niiden alkuasennuskustannukset ovat olleet korkeampia kuin vaihtoehtoisen lämpöpatte-rijärjestelmän. Tämä tekijä yksinään on ollut riittävä estämään paljon laajemman lattian alla olevien lämmitysjärjestelmien asennuksen, huolimatta käyttökustan-15 nuksien ja energian säästöstä, joka voitaisiin saavuttaa .

Markkinapaineet arkkitehtien, kehittäjien ja rakentajien yllä on, että jatkuvasti vaaditaan, että rakennus- ja korjausrakennuskustannukset on pidettävä 20 minimissään ja tämän takia rakennusmenetelmissä näiden pyrkimyksien takia on tapahtunut paljon muutoksia.

Yksi sellainen muutos on johtanut siihen, että puulattian rakenteissa perinteiset lattialaudat on korvattu massatuotetuilla lastulevy- tai kuitulevy-25 paneeleilla. Vaikka on olemassa lattian alla olevia lämmitysjärjestelmiä, joita voidaan sovittaa lattia-palkkien väliin sellaisten paneelien alle, ja jotka toimivat täysin tyydyttävästi, ne ovat kalliita asentaa ja tästä johtuen niitä käytetään ainoastaan raken-30 nuksissa, joissa mukavuus on määritelty nimenomaisena ja erityisenä päämääränä.

Toinen sellainen muutos on siirtyminen pois massiivivälipohjarakenteista, joissa hieno tasoitus-lista, jonka paksuus on n. 50 - 100 mm, järjestetään 35 betoniperuslaatan tai alusta- ja palkkirakenteen päälle, lattiarakennetta päin, johon kuuluu kerros, jossa on vaahtoeristys, jolla on suuri tiheys, joka vaah- 4 106406 toeristys on järjestetty suoraan betoniperuslaatan tai alustan ja palkin päälle, jossa eristyskerros sitten peitetään erityisellä lastulevy- tai kuitulevypanee-lista koostuvasta uivalla kerroksella. Paneelit val-5 mistetaan standardikokoisina esim. paksuus 18 mm tai 22 mm, leveys 600 mm ja pituus 2400 mm. Tämän muutoksen syynä ovat ei ainoastaan pienennetyt kustannukset vaan myös parannettu äänieristys ja "märkäkäsityön", joka on liittynyt tasoituslistan laittamiseen, poistu-10 minen.

Paradoksaalisesti tämä siirtyminen pois massiivisesta, tasoitelista lattiarakenteesta, joihin tunnetut lämmitysjärjestelmät tehokkaasti voitiin sovittaa, kohti lattiarakennetyyppiä, johon tähän asti 15 on ollut kaikista vaikeinta sovittaa lattian alla olevaa lämmitystä, tulee potentiaalisesti vielä vähentämään lattian alla olevien lämmitysasennuksien määrää ja energian säästöä, joita ne olisivat voineet saada aikaan.

20 Tämän mukaisesti esillä olevan keksinnön eri tyinen tarkoitus on tuoda esiin moduuli käytettäväksi lattialämmitys-/jäähdytysjärjestelmässä ja joka sallii järjestelmän asentamisen halvemmalla kuin virtausläm-mitysjärjestelmän asentamisen. Vaikka on otettu huomi-25 oon, että suurin osa keksinnön käytöstä on yhteydessä lämmitysjärjestelmiin, keksintöä voidaan samalla tavalla käyttää jäähdytysjärjestelminä ja järjestelminä, jotka voivat antaa sekä lämpö- että jäähdytystoiminto-ja.

30 Patenttijulkaisusta EP 0 006 683 (Neate) on .· tunnettu, että lattian alla olevia lämmitysjärjestel miä voidaan tehdä käyttämällä putkisysteemiä, jonka halkaisija on pieni, (so. putkisysteemi, jonka sisä-halkaisija on 5 - 9 mm), joka on ennakolta valmistettu 35 termisesti johtaville metallilankarunkorakenteille, moduuleina, joita voidaan kytkeä yhteen lämmitys-/jäähdytysjärjestelmässä niin, että kumpikin on kyt- 5 106406 ketty 1ämmittimen/jäähdyttimen virtaus- ja paluusyöt-töön. Kun sellaisia moduuleita on asennettu massiivi -välipohjarakenteen tasoituslistoihin, lista voi olla niinkin ohut kuin 50 mm.

5 Patenttijulkaisusta DE 3217578 (Jung) on tun nettu, että modulaarisesti yhteenkytketty paneelijär-jestely, joka on valmistettu esim. lastulevystä, voidaan käyttää antamaan jatkuva kiemurteleva kanava, johon voidaan sovittaa putkisto, jolla on suuri hal-10 kaisija, (so. putkisto, jonka ulkohalkaisija on 15 - 22 mm) . Kiemurteleva kanava peitetään sen jälkeen metallisella päällyksellä (lämmönjakelun auttamiseksi) sekä puu- tai muulla lattian viimeistelyaineella. Tämän muotoinen lämmitysjärjestelmä voidaan asentaa joko 15 puupalkkien päälle tai sovittaa eristyskerroksen, joka on laitettu betonirakenteisen pohjakerroksen, päälle.

Patenttijulkaisusta DE 3717577 (Kurz) on myös tunnettu yhdistetty lämmityspaneeli, johon kuuluu ylempi peittävä puukerros, johon on kiinnitetty kupa-20 riverkkokerros. Kupariverkko on kytketty lastulevy- paneeliin, jonka sisään on järjestetty kupariputkia, joilla on suuri halkaisija. Paneelin on tarkoitus toimia huoneen .lämmittimenä, mutta olisi liian kallis sijoitettavaksi lattian alla olevaan lämmitys-25 /jäähdytysjärjestelmään.

Tiedetään myös, että jos lattia on muodostettu lastulevystä tai kuitulevystä, joka on sovitettu eristyskerroksen, joka vuorostaan on laitettu betonirakenteisen pohjakerroksen, päälle voidaan eristysker-30 roksen päällipintaan muodostaa kiemurteleva syvennys, . ·' johon voidaan laittaa yhtämittainen putkisto, jolla on suuri halkaisija, (so. putkisto, jonka ulkohalkaisija on 15 - 22 mm) ennen kuin lastulevy tai kuitulevy- paneelit laitetaan paikoilleen. Sellainen yhtämittai-35 nen putkistojärjestely antaa lattian alla olevan lämmitysjärjestelmän, mutta se on heikko riippuen huonosta putkiston ja lattian alapinnan välisestä lämpökos- s 106406 ketuksesta ja riippuen suuresta määrästä lämpöä, jonka itse eristys absorboi putkistosta.

Jotta saataisiin kaikista tehokkain lämmönsiirto putkistosta tai putkisysteemistä lattiaan edel-5 lä esitetty lattian alla oleva lämmitysjärjestelmä vaatii, että putkisto tai putkisysteemi on ympäröity sementtipohjaisella puristetulla savella tai tasoitus-listalla, jota käytetään halpana johtimena. Tätä tulisi käyttää automaattisesti kun putkisto tai putkisys-10 teemi on asennettu massiivivälipohjan tasoituslistaan, mutta sitä tarvitaan myös kun järjestelmät asennetaan puupalkkien väliin ripustetun puulattian alle. Tämä johtuu kokemuksesta, joka on osoittanut että ilma-aukot putkiston tai putkisysteemin ympärillä voivat 15 estää lämmönsiirron ja että puu lattialaudat ja lastulevy- ja kuitulevypaneelit eivät ole hyviä lämmönjoh-timia. Ilman puristettua savea tai jotakin muuta läm-mönsiirtovälinemuotoa, kuten esim. metallilevy, on vaikeata saavuttaa vaadittu yhtenäinen lämmönjakelu 20 puulattian läpi, vaikka tosiseikka on, että lämmön vain tarvitsee johtua levyn paksuuden läpi.

Tämän mukaisesti esillä olevan keksinnön li-sätarkoitus on tuoda esille menetelmä lattialämmitys-/jäähdytysjärjestelmän asentamiseksi, joka voidaan 25 tehdä vielä tuottavammaksi kuin jo olemassa olevat menetelmät tällaisten järjestelmien asentamiseksi.

Esillä olevan keksinnön ensimmäisen näkökohdan mukaisesti on tuotu esiin moduuli käytettäväksi lattialämmitys-/jäähdytysjärjestelmässä, johon moduu-30 liin kuuluu kiinteä lattiapaneeli, jossa on ensimmäi-♦' nen pinta, joka käytössä on sen yläpinta, ja toinen samansuuntainen pinta, joka käytössä on sen alapinta, ja johon paneeliin on muodostettu kiemurteleva kanava ja lämmönsiirtoelin on tiiviillä sovitteella asennettu 35 kiemurtelevan kanavan sisään, ja jolle on tunnusomaista, että a) paneeli on standardilattiapaneeli, 7 106406 b) lämmönsiirtoelimen ulkohalkaisija on pienempi tai yhtä suuri kuin 70 % paneelin paksuudesta, c) kanava on muodostettu alaspäin suunnattuna kanavana ilman, että se heikentää paneelia siinä määrin, 5 ettei paneelia voida enää käyttää sen alkuperäisessä tarkoituksessa, ja d) kanava avautuu, ainakin päistään, paneelin alapinnalle .

Edullisesti moduulille on tunnusomaista, että 10 heijastava alumiinikalvo on kiinnitetty paneelin alasivulle peittämään olennaisesti paneelin koko alapinta .

Keksinnön toisen näkökohdan mukaisesti on järjestetty menetelmä lattialämmitys-/jäähdytysjärjes-15 telmän asentamiseksi, joka käsittää joukon yllämainit tuja moduuleja ja joukon standardipaneeleja, jotka ovat ilman lämmönsiirtoelimiä, käyttämisen, ja jossa lämmönsiirtoelimien kytkeminen toisiinsa suoritetaan standardipaneelin alapuolella.

20 Keksinnön kolmannen näkökulman mukaisesti on järjestetty lattialämmitys-/jäähdytysjärjestelmä jolle on tunnusomaista, että siihen kuuluu joukko yllä määriteltyjä moduuleja.

Moduulien lämmönsiirtoelimiin kuuluu edulli-25 sesti muoviputkisto, jolla on pieni läpimitta paneelien ollessa kytketty yhteen standardipaneelien kanssa, jotka ovat ilman lämmönsiirtoelimiä, ja lämmönsiir-toelimet on edullisesti kytketty toisiinsa standardi-paneelien alapuolella.

30 Seuraavassa keksintöä kuvataan yksityiskoh taisesti viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 esittää perspektiivikuvaa eräästä paneelin muodosta, johon kuuluu kiemurteleva lämmönvaih-toelin, 35 kuva 2 esittää perspektiivikuvaa eräästä pa neelin toisesta muodosta, kuva 3 esittää osakuvaa, joka esittää vaihto- s 106406 ehtoista järjestelyä kiemurtelevaa lämmönvaihtoelimen silmukkaa varten, kuva 4 esittää paneelin poikkileikkauskuvaa pitkin viivaa X - X kuvassa 1, tai pitkin viivaa Y - Y 5 kuvassa 2, kuva 5 esittää leikkauksena kuvassa 1 tai kuvassa 2 esitetyn paneelin kulman perspektiivikuvaa katsottuna altapäin, kuva 6 esittää kanavan järjestämisen kahden 10 vierekkäisen paneelin väliin, johon kanavaan on järjestetty syöttö- ja paluuputkia tai voimansyöttökaape-li, kuva 7 esittää lämmönvaihtoelimen kytkentää syöttö- tai paluuputkeen tai voimansyöttökaapeliin kun 15 paneeli on järjestetty palkin päälle, kuva 8 esittää osakuvaa pitkin palkin sivua ulottuvasta putkesta tai kaapelista, kuva 9 esittää osakuvaa suorassa kulmassa palkkia vastaan ulottuvasta putkesta tai kaapelista, 20 kuva 10 esittää tyypillistä lattiapaneelin asennusta, kuva 11 esittää kuvassa 10 asennettujen pa-neelimoduulien kytkentää syöttöön, kuva 12 esittää erästä toista tyypillistä 25 lattiapaneeliasennusta, kuva 13 esittää kuvassa 12 asennettujen pa-neelimoduulien kytkentää syöttöön, kuva 14 esittää erästä osista kootun levyn muotoa, 30 kuva 15 esittää erään toisen osista kootun • levymuodon, jolla on akustisia ominaisuuksia, asennus ta,

Paneeleilla 10 ja 11, joita on esitetty kuvassa 1 ja 2, on leveys A, pituus B ja paksuus C, tyy-35 pillisesti 600 mm, 2,400 mm ja 18 mm. Putki- tai kaa-pelisysteemi 12, jolla on kiemurteleva rakenne on upotettu kumpaankin paneeliin 10, 11. Upotettu putki- tai 9 106406 kaapelisysteemi 12 paneelissa 10 tulee sisään ja poistuu paneelista samasta päästä, kun taas putki- tai kaapelisysteemi 12, joka on upotettu paneeliin 11, tulee sisään yhdestä päästä ja poistuu toisesta pääs-5 tä. Putki- tai kaapelisysteemi 12 paneelissa 10 kuuluu viisi 180°:en taivutusta, kun taas paneeliin 11 kuuluu vain neljä 180°:en taivutusta.

180°:een taivutukset ovat sisäänpäin etäisyyden päässä kummankin paneelin 10, 11 päästä, niin että 10 kummankin paneelin 10, 11 kumpaankin päähän muodostuu osia, joita voidaan säätää auttamaan paneelien sovitusta paikalleen. Niin kuin on esitetty putki- tai kaapelisysteemi 12 on sijoitettu keskelle, kummankin paneelin 10, 11 molempien päätyjen väliin. On kuiten- 15 kin edullista, että paneelissa 10, so. se, jossa putki- tai kaapelisysteemi 12 tulee ja poistuu paneelista samasta päästä, putki- tai kaapelisysteemi 12 on sijoitettu lähemmäksi tätä päätä niin että paneelin pituus, joka on käytettävissä säätötarkoitusta varten, 20 paneelin toisessa päässä tällä tavalla lisääntyy. Kummankin paneelin 10, 11 yläpintaan putki- tai kaape- lisysteemin 12 esittämiseksi on painettu kaavakuva varoituksineen asentajille etteivät panisi kiinnitys-ruuveja putki- tai kaapelisysteemin 12 viivojen läpi.

25 Kumpikin paneeli 10, 11 koostuu sidotusta lastuaineesta tai jostakin lujasta aineesta kuten ris-tivaneerista. Kumpikin paneeli 10, 11 voi esim. koos tua lastulevystä tai kuitulevystä tai hartsilla yh-teensidotuista puulastuista ja olla muodostettu niin 30 että se voidaan asentaa yhdessä joukkotuotannossa valmistettujen seinä tai lattia paneelien kanssa, joissa massatuotannossa tuotettujen paneelien reunoissa tyypillisesti on ponttiliitos, joka mahdollistaa että niitä voidaan asentaa tiiviisti yhteen. Kummassakin 35 paneelissa 10, 11 on siten samanlaiset koiraspontit 13 pitkin toista päätä ja toisella sivulla ja naaraspont-ti 14 pitkin toista päätä ja sivua.

10 106406

Kuva 3 esittää vaihtoehtoisen menetelmän taivutusten muodostamiseksi putki- tai kaapelisysteemissä 12. Jokaisella taivutuksella voi siten olla suurempi kaarevuussäde kuin mikä asianlaita on kuvissa 1 ja 2 .

5 Tällä tavalla jos putki- tai kaapelisysteemin 12 suorat osat ovat 100 mm etäisyyden päässä toisistaan taivutukset voidaan muodostaa kaarevuussäteellä, joka on 80 mm. Tämä helpottaa putkien, joiden läpi lämmitys-tai jäähdytysnesteen tulee kulkea, taivutusta.

10 Kuva 4 on poikkileikkauskuva paneelista ja esittää standardipaneelia, joka on työstetty tai muodostettu toiselta puolelta muodostamaan kiemurteleva kanava 18, johon putki- tai sähkökaapelisysteemi 12 on painettu. On tärkeää, että kanavan 18 työstäminen on 15 tarkka, niin että se sopii yhteen putki- tai sähkökaa-pelisysteemin 12 ulkohalkaisijan kanssa varmistamaan että saadaan hyvä lämpökosketus putki- tai kaapelisysteemin 12 ja kanavan 18 sisäsivun välille. Tämän takia on ehdotettu, että kanava 18 tulisi työstää tai muulla 20 tavalla muodostaa pohjaprofiililla, joka sopii putki-tai kaapelisysteemin 12 poikkileikkaukseen. Työstetyn tai muodostetun kanavan 18 syvyys tulee olla lähes yhtä suuri kuin putki- tai kaapelisysteemin 12 ulkohalkaisi ja. Valinnaisesti putki- tai kaapelisysteemi 25 12 voi olla peitetty suojaavalla tai johtavalla se mentti-/rappaustäytteellä 19.

Jos lämmönvaihtoelin 12 on putkisysteemi, jonka läpi lämmittävä tai jäähdyttävä neste kuljetetaan, putki 12 on edullisesti muoviputki, jossa on 30 sisähalkaisi ja, joka on 5-9 mm ja ulkohalkaisi ja, ·' joka ei ole suurempi kuin 7 0% paneelin 10,11 paksuu desta. Samalla tavalla jos lämmönvaihtoelin 12 on sähkökaapeli, sillä on ulkopuolinen halkaisija, joka ei ole suurempi kuin 70% paneelin paksuudesta.

35 On havaittu, että paneeleita 10,11, joiden standardipaksuus on 18 mm, varten muoviputki, jonka läpimitta on 7 mm, on edullinen, kun taas paneeleissa, li 106406 joiden standardipaksuus on 22 mm, läpimitta, joka on 7 - 9 mm on edullinen.

Sen jälkeen kun putki- tai kaapelisysteemi 12 on sijoitettu kanavaan 18 ja valinnainen täyte 19 on 5 järjestetty, jos sitä tarvitaan, ohut alumiinikalvole-vy 9 voidaan kiinnittää paneelin 10,11 alapuolelle niin että se olennaisesti peittää koko paneelin 10, 11. Kalvolevy 9 koskettaa putki- tai kaapelisysteemiä 12 ja/tai täytettä 19 ja välttää ilmakehän suoraa kos-10 ketusta putki- tai kaapelisysteemin 12 ja/tai täytteen 19 kanssa. Alumiinikalvolevy 9 toimii lämpöheijastimena, mieluummin kuin säteilijänä, niin että varmistetaan että putki- tai kaapelisysteemissä 12 muodostuva lämmön osa, joka säteilee paneelin 10,11 yläpinnalta 15 on suurempi kuin mitä se muuten olisi. Alumiinikalvo-levyn 9 käyttäminen paneelin 10, 11 alapuolella palvelee myös niin että se parantaa paneelien 10, 11 tulen-kestävyysominaisuuksia.

Kuvassa 5, putki- tai sähkökaapelisysteemi 12 20 on painettu täyspitkään työstettyyn tai muodostettuun kanavaan 18 ja kytkennän aikaansaamiseksi putki- tai sähkökaapelisysteemin 12 kanssa, putki- tai sähkökaa-pelisysteemiä 12 tarvitsee vain vetää kanavasta 18 vähän matkaa takaisin ulospäin paneelin 10,11 reunas-25 ta. Kuitenkin jos putki- tai sähkökaapelisysteemi 12 lisäksi on asetettu paikalleen valinnaisella täytteellä 19 täytyy pitää huolta siitä, että varmistetaan ettei mitään tällaista täytettä käytetä kanavan 18 päätyosassa.

30 Kuvassa 6 on esitetty kuinka kytkentöjä voidaan tehdä paneeliin 10, 11 upotettujen putki- tai sähkökaapelisysteemien 12 ja virtaus- ja paluusyöttö-putkien 22 ja 23 (tai voimansyöttökaapeleiden 24 ja 25) välillä. Pari paneelia 10 tai 11 on asennettu 35 eristävän ainekerroksen 26, joka on järjestetty perustan päälle (ei esitetty), esim. betoniperustan, päälle. Paneelit 10, 11 on sijoitettu kummallekin puolelle 12 106406 sovituskanavaa 27, jota käytetään tuomaan virtaus- ja paluuputkia 22 ja 23 tai voimansyöttökaapeleita 24 ja 25 paikkaan, joka on lähellä paneelien 10 tai 11 päätyä .

5 Kanavan 27 seinään tehdään aukko lähelle sitä paikkaa, jossa putki- tai kaapelisysteemi 12 tulee tai poistuu paneelin 10 tai 11 päädystä. Putki- tai kaape-lisysteemin 12 pää vedetään sen jälkeen ulos kanavan 18 päätyosasta 22 ja sijoitetaan kanavan 27 sisään 10 tämän aukon kautta. Putki- tai kaapelisysteemi 12 kytketään sitten putkiliitännän 28 avulla sopivaan putkeen 19 tai 20 tai sähköliittimen 29 avulla voiman-syöttökaapeleihin 24 ja 25. Kanava 27 varustetaan tämän jälkeen siihen sopivalla päällyslaudalla 30, esim. 15 ristivaneripäällyslaudalla, kiinnitysruuvien 31 avulla pysyvästi paikalleen.

Kuva 7 esittää kuinka kytkentöjä tehdään paneeliin 10, 11 upotetun putki- tai sähkökaapelisystee-min 12 ja virtaus- tai paluuputken 32 tai voimansyöt-20 tökaapelin 33 välillä, kun paneelit 10, 11 asennetaan puupalkkien tai listojen 34 päälle.

Kun asennetaan lattia- tai seinäpaneeleja, palkit sijoitetaan tavallisesti vierekkäin olevien paneelien päätyjen väliin, niin että ne sopivat yhteen 25 palkin tai listan 34 yläosan kanssa. Ura 35, jonka leveys on vähän suurempi kuin putki- tai sähkökaape-lisysteemin 12 halkaisija, leikataan palkin tai listan 34 yläpäähän sen paikan viereen, jossa putki- tai säh-kökaapelisysteemi 12 tulee tai poistuu paneelin 10 tai 30 11 päästä. Putkiliitin 36 tai sähköliitin 37 asenne- , taan palkin tai listan 34 viereen ja uran 35 syvyys tulee olla sellainen että se sopii liittimen 36 tai liittimen 37 mittoihin. Putki- tai sähkökaapelisystee-min 12 pää päästetään tämän jälkeen irti paneelin 10, 35 11 rungosta ja kytketään virtaus- tai paluuputkeen 32 tai voimansyöttökaapeliin 33 käyttämällä liitintä 36 tai liitintä 37.

13 106406

Aina kun on mahdollista on edullista, että tasainen, teollisuusstandardipaneeli 38 sijoitetaan liittimien 36 tai liittimien 37 päälle ja järjestetään sillä tavalla, että se voidaan irrottaa, jotta liitti-5 miin 36 ja liittämiin 37 voidaan päästä käsiksi. Paneelien 10, 11 ja 38 päät voidaan tämän jälkeen kiin nittää palkkeihin tai listoihin 34 käyttämällä ruuveja 39 ottaen taas huomioon, että varmistetaan että ruuvit 39 sijoitetaan niin että estetään putki- tai kaape-10 lisysteemin 12 vaurioituminen.

Jos virtaus- tai paluuputkien 32 tai sähkön-syöttökaapeleiden 33 täytyy kulkea lattian alla paneelien 10 tai 11 päiden vieressä oleviin paikkoihin, jossa niiden täytyy kulkea palkkien 34 linjan suun-15 taan, on ehdotettu että ne kiinnitetään palkkien yläosaan käyttämällä sopivia P-kiinnittimiä 40 sillä tavalla kuin kuvassa 9 on esitetty. Siellä missä putkien 32 tai kaapeleiden 33 tulee kulkea poikittain palkkien 34 linjaan nähden, on ehdotettu, että ne sijoitetaan 20 uriin 41, joita on leikattu sopivasti palkkien yläpäähän sillä tavalla kuin kuvassa 9 on esitetty.

Vaihtoehtoisessa järjestelyssä palkin neut-raaliakselille porataan reikä ja putki tai kaapeli työnnetään tämän poratun reiän läpi.

25 Kuva 10 esittää tyypillisen lattian asennuk sen, johon kuuluu neljä paneelia 10 ja kymmenen tasaista, teollisuusstandardipaneelia 38, joita on asennettu eristyskerroksen (ei esitetty) päälle. Lämmön-vaihtoelimet paneeleissa 10 on järjestetty yhdensuun-30 taisesti niin kuin kuvassa 12 on esitetty ja ne on • yhdistetty syöttö- ja paluuputkiin 32 tai voimansyöt- ·’ tökaapeleihin 33 sillä tavalla kuin kuvassa 6 on esi tetty. Kanavat 27 ja niihin yhdistettyjä päällyslau-taelimiä 30 on käytetty asennuksen kolme sivua pitkin 35 niin kuin kuvassa 10 on esitetty.

Asennuksen peräkkäinen järjestys on seuraava: (a) kanavat 27 sijoitetaan asennuksen kolmel- 14 106406 le sivulle ja kiinnitetään lattiaan, esim. betonipe-rustaan, (b) jos paneeleihin 10 ja 38 ei kuulu eriste-kerrosta, asennetaan eristekerros tämän jälkeen, ja 5 (c) paneelit 10 ja 38 asennetaan tämän jäl keen esitettyyn muotoon, joka peräkkäinen järjestys määräytyy paneeleissa olevien ponttiliitosten muotojen mukaan.

Aina kun asennetaan paneeli 10 vieressä ole-10 van kanavan 27 seiniin, tehdään aukkoja lähelle niitä paikkoja, joissa putki- tai sähkökaapelisysteemi 12 tulee tai poistuu paneelista 10 ja putki- tai sähkökaapeli-systeemi 12 syötetään näiden aukkojen läpi kanavaan 27. Kun kaikki paneelit 10 ja 38 on paikoil-15 laan virtaus- ja paluusyöttöputket 32 tai sähkönsyöt-tökaapelit 33 viedään kanaviin 27 paikkoihin, jotka ovat lähellä paneelien 10 päitä ja kytkentä tehdään niin kuin edellä on esitetty. Kun nämä kytkennät on tehty ja testattu ruuvataan päällyslautaelimet 30 ka-20 navia 27 varten paikoilleen.

Tiettyä lattiaa varten tarvittava paneelien 10 määrä voidaan määrittää ottamalla huomioon lattian ja sen päällä olevan tilan koko ja käyttö. Kuvassa 11 esitetty järjestely on kuitenkin tyypillinen asennus. 25 Kuvassa 11 on esitetty kuinka lämmönvaihtoelimet paneelien 10 sisällä on yhdistetty yhdensuuntaisesti niin että jokaisella on samanlainen yhteys virtaus- ja paluusyöttöön.

Kuvassa 12 on esitetty tyypillinen asennus, 30 johon kuuluu neljä paneelia 10 ja kahdeksan tasaista, .. teollisuusstandardipaneelia tai -levyä 38. Menetelmä paneeleissa 10 olevien lämmönvaihtoelimien ja virtaus-ja paluusyöttöputkien 32 tai sähkökaapeleiden 33 kytkemiseksi on esitetty kuvassa 13. Puupalkkien 34 si-35 jainti on esitetty kuvassa 12 ja on otettava huomioon että liitoskohdat paneelien 10 ja 38 päiden välillä soveltuvat yhteen palkkien 34 yläpäiden kanssa.

15 106406

Levyt tai paneelit 10 ja 38 on kuvassa 12 merkitty kirjaimilla A, B, C, D, E, F, G, H, J, K, L ja M. Paneelit D, E, F ja H ovat moduulien muodossa, joihin kuuluu edellä esitettyjä kiemurtelevia lämmön-5 vaihtoelimiä samalla kuin muut paneelit ovat teolli-suusstandardilattiapaneeleja. Levyt tai paneelit on sijoitettu yhteen muodostamaan osa lattiarakenteesta, jossa moduulit on kytketty toisiinsa virtauskaavion lämmönvaihtoelimiä varten niin kuin kuvassa 13 on esi-10 tetty.

Asennuksen peräkkäinen järjestys on seuraava: (a) Levyt A ja B asennetaan ensin, sen jälkeen seuraavaksi levyt C ja D, viimeksi mainitun ollessa ensimmäinen levyistä, joissa on lämmityselin.

15 (b) Levy E asennetaan seuraavaksi ottaen huo mioon että tämän levyn putki- tai sähkökaapelisysteemi sijoitetaan poikittain ja pitkin palkkia 34 ja sen paikan alapuolelle, johon levyt L ja M tulee laittaa.

(c) Levy F on seuraavaksi vuorossa, taas ot-20 taen huomioon että putki- tai sähkökaapelisysteemi tässä levyssä sijoitetaan paikkaan, joka on levyjen L ja M alapuolella.

(d) Seuraavaksi tulevat levyt H ja G, näitä seuraa levy J.

25 (e) Tässä kohdassa virtaus- ja paluuputket 32 tai sähköiset voimansyöttökaapelit 33 voidaan asentaa ja tehdä kytkentä putki- tai kaapelisysteemin kanssa levyissä D, E, F ja H. Kytkennät testataan tämän jälkeen .

30 (f) Levy K sovitetaan sitten paikoilleen, ·; jonka jälkeen seuraa levyt L ja M, joita on sovitettu sellaisella tavalla että ne ovat irrotettavissa.

Levyjen tai paneelien, joiden tulee sisältää lämmönvaihteluelimiä, määrä voidaan määrittää ottamal-35 la huomioon lattian ja sen päällä olevan tilan koko ja käyttö. Kokonaisenergiahyötysuhdetta voidaan parantaa jos palkkien 34 väliin asennetaan jonkin muotoinen ie 106406 eristys ennen kuin levyt tai paneelit asennetaan ja niiden levyjen tai paneelien, joissa on lämmönvaih-toelimiä, alapuoli peitetään alumiinikalvolevyllä niin kuin edellä kuvan 4 yhteydessä on esitetty.

5 Kuva 14 esittää kuinka keksinnön mukainen paneeli 10, 11 voi muodostaa osan yhdistetystä levystä. Levy 10, 11 on kiinnitetty eristysainekerrokseen 42. Sellaisessa yhdistetyssä levyssä on tarpeellista muodostaa ura ei ainoastaan paneelin 10, 11 alapuoleen 10 vaan myös ura 43 eristysainekerrokseen 42, niin että upotetun putki- tai sähkökaapelisysteemin 12 kytkentä virtaus- ja paluusyöttöputkiin tai sähkönsyöttöön helpottuu .

Yhdistetyn levyn lisämuoto on esitetty kuvas-15 sa 15 ja on esitetty käytettäväksi siellä, jossa sen akustiset ominaisuudet ovat tärkeitä. Sellaisia akustisia levyjä on kasvavassa määrin määritelty mo-niasumisrakennuksissa. Niin kuin on esitetty paneeli 10 on kiinnitetty kiinnipitävällä levyllä 44 toiseen 20 levyyn 45 sellaisella tavalla, että paneelin 10 ala puolen ja toisen levyn 45 väliin muodostuu ilma-aukko 46. Ilma-aukko 46 estää paneelin 10 päältä tulevan melun siirtymisen palkkeihin 34. Sellaisessa yhdistetyssä levyssä voi olla toinen huovantapaisesta ainees-25 ta koostuva kerros 47 kiinnitettynä sen alapuoleen.

Kuvassa 15 oleva yhdistetty levy voi olla muodostettu uralla 43 ei ainoastaan paneelin 10 alapuolella vaan myös toisessa kerroksessa 45 ja kerroksessa 47, joka on huopamaista ainetta. Kuvassa 15 on 30 myös esitetty kuinka puulattiapalkkia tulee urittaa ·; kohdassa 48 niin että tehdään mahdolliseksi että kyt- ·* kentä upotettuun putki- tai sähkökaapelisysteemiin 12 voidaan tehdä. Niin kuin edellä on esitetty suhteessa kuvaan 9 vaihtoehtoisesti voitaisiin porata reikä pal-35 kin nolla-akseliin putki- tai kaapelisysteemin 12 vastaanottamiseksi .

Lattialämmitysjärjestelmiä, joita tähän asti 17 106406 saatavilla on ollut aivan mahdoton asentaa esitettyjen akustisten levyjen yhteyteen, koska ilma-aukko, joka muodostaa osan akustisesta levystä on estänyt lämmön johtamisen läpi lattiapintaan. Kuitenkin keksinnön 5 mukaisen paneelin kanssa on mahdollista valmistaa akustinen levy, jossa on rakenteeseen kiinteästi liittyvä lattian alla oleva lämmitys/jäähdytys. Lisäksi tällaisen ilma-aukon läsnäolo auttaa estämään lämmön hukkumisen yhdistetyn levyn läpi sen alapuolelle.

10 Esillä olevalla keksinnöllä on suuri määrä etuj a: (a) keksinnön mukaisten paneelien tai levyjen käyttö yhdessä standardi, joukkotuotettuja levyjen, joita joka tapauksessa käytettäisiin, kanssa saa ai- 15 kaan lämmitys-/jäähdytysjärjestelmän rakennusta varten, joka automaattisesti sisältyy osana rakennus tai uudelleen kalustamisohjelmaa. Sitä ei tarvitse lisätä erillisenä toimintana.

(b) lämmitys-/jäähdytysjärjestelmällä, joka 20 on tuotu esiin, on kaikki edut, jotka kuuluvat lattia lämmitys-/jäähdytysjärjestelmään, esim. suuri muka-vuustaso ilman vetoa, suuri energiahyötysuhde, ei epäjärjestyksessä olevia seiniä, pienentyneitä sisustus-kustannuksia ja suurempi suhteellinen kosteus, siten 25 antaen vähemmän kuivuutta. Siten vaikka nykyisistä • * lattialämmitysjärjestelmistä saadun kokemuksen perusteella olisi voinut odottaa, että putkisysteemi, jonka halkaisija on niin pieni, so. putkisysteemin sisähal-kaisija on 5-9 mm, niih laajalla alueella tunnetusti 30 huonossa johtimessa, kuten esimerkiksi lastulevyssä tai kuitulevyssä, erottamisen seurauksena olisi saatu ·' lämmitys-/jäähdytysteho, joka sijaitsee putkisysteemin välittömässä läheisyydessä sillä seurauksella, että paneeli ei säteilisi. Vastoin tällaisia odotuksia on 35 havaittu, että edellyttäen että on saatu aikaan hyvä fyysinen kosketus putkisysteemin ja paneelinrungon välillä ei ainoastaan lämpökosketus ole riittävä hyvän 18 106406 indusoimaan että paneeli säteilee vaan myös vaadittu lämpötila paneelin päälipinnassa lämmitysmukavuuden saamiseksi voidaan saada aikaan vedenlämpötiloilla, jotka ovat matalampia kuin mitä nykyisissä lattialäm-5 mitysjärjestelmissä käytetään.

(c) esillä olevan keksinnön mukaisten paneelien tai levyjen käyttö sekä menetelmä vähentää lattian alla olevien lämmitys-/jäähdytysjärjestelmien asennuskustannuksia, mikä on ollut pääasiallinen tekijä, 10 joka on estänyt niiden laajan käytön. Siten eristeker-roksen, jonka päälle paneelit asennetaan sellaisella tavalla kuin kuvassa 10 tai 12 on esitetty, järjestäminen ja asentaminen on verrattavissa massiivivälipoh-ja tasoituslistalla ja tavallisen lämmönvirtausjärjes-15 telmän asennuksen yhdistettyihin kustannuksiin. Lisäksi puulattioiden asentamista varten puupalkkien päälle, yhdistetyt kustannukset täydellisestä teollisuus-standardipaneeleista valmistetun ja asennetun lattian sekä tavallisen lämmönvirtausjärjestelmän asentamises-2 0 ta ovat korkeampia kuin saman lattian, joka on varustettu lattialämmityksellä sellaisella tavalla kun on esitetty kuvassa 10 tai kuvassa 12.

Koska lämmönvirtausjärjestelmät, joissa käytetään lämpöpattereita vaativat että vesi tulee läm-25 mittää lämpötilaan n. 80°C, nykyisin saatavissa olevat lattialämmitysjärjestelmät antavat täydellisen mukavuuden lattialämpötiloilla 23 - 25°C ja tämä voidaan saada aikaan käyttämällä vettä, jonka lämpötila on n. 60°C. Tämä lämpötila on ' paljon matalampi kuin lämpö-30 patterijärjestelmissä käytetty lämpötila ja on pääasiallinen syy miksi nykyiset lattialämmitysjärjestelmät • verrattuna samaan lämmityspatterijärjestelmään säästä vät polttoainetta n. 40 - 50%.

Tähän verrattuna kun käytetään esillä olevan 35 keksinnön mukaisia paneeleja, joissa on putkisysteemi, jonka halkaisija on pieni, joiden putkisysteemin läpi lämmin vesi pumpataan vaadittu lattiapinnan lämpötila 19 106406 voidaan saada aikaan veden lämpötiloilla, jotka ovat niin matalia kuin 45 - 50°C. Kun myös otetaan huomi oon, että voidaan käyttää paljon pienempiä vesivolyy-mejä verrattuna lämmityspatterijärjestelmiin tai lat-5 tian alla oleviin lämmitysjärjestelmiin, joissa on putki, jonka halkaisija on suuri, voidaan havaita, että esillä olevan keksinnön mukainen lämmitysjärjestelmä on hyvin paljon taloudellisempi kuin lämmitys-patteri järjestelmät ja huomattavasti enemmän energia-10 säästävä kuin jo olemassa olevat lattialämmitysjärjes-telmät.

Esillä olevan keksinnön mukaiset moduulit ovat melkein identtisiä mitä muotoon ja kokoon tulee teollisuusstandardisten lattia- ja seinäpaneelien 15 kanssa. Ne on helppo asentaa samalla tavalla kuin teollisuusstandardi lattia- ja seinäpaneeleja ja niitä voidaan helpommin kytkeä lämmitysjärjestelmään kuin lämpöpattereita. Niitä voidaan myös käyttää jäähdytysjärjestelmänä esim. toimistotalossa. Jos vettä jäähdy-20 tetystä vesilähteestä syötetään paneeleissa olevien putkisysteemin, joka muodostaa osan joko seinästä tai lattiasta, läpi tällä tavalla saatu jäähdyttävä teho pitää mukavan työlämpötilan toimistotilassa myös kuuman aallon aikana.

25 Keksinnön mukaisia paneeleita voidaan myös • · käyttää vielä enemmän vaateliasta makua tyydyttävien lattiapaneelien osina, niin kuin edellä erityisesti viitaten kuviin 14 ja 15 on esitetty.

Keksinnön mukainen lämmitysjärjestelmä tuot-30 taa myös lämmitystehoa hyvin nopeasti. Useimmissa läm-• mitysjärjestelmissä lämmön päällekytkemisen ja huomat- ·' tavan lämmöntehon tuottamisen välillä on tietty aika väli. Lattialämmitysjärjestelmissä, joissa on putkia, joiden halkaisija on suuri, tämä viive on sellainen 35 että useimpia sellaisia järjestelmiä täytyy käyttää melkein jatkuvasti.

Keksinnön mukaisella paneelilla on h^vin pie- 20 106406 ni lämpöhitaus ja se on tehokas säteilijä. Sitenpä paneeli alkaa tuottaa lämmitystehoa noin kymmenen ja viidentoista minuutin kuluttua käynnistyksestä ja samalla tavalla se alkaa merkityksellisesti jäähtyä sa-5 maila aikavälillä sulkemisen jälkeen. Tämä merkitsee, että vähän energian sijoitusta jää jäljelle sulkemisen jälkeen, mitä ei tapahdu useimmilla muilla lämmitysjärjestelmä muodoilla. Siten käytettynä esim. toimistotalon lämmitysjärjestelmänä lämmitysjärjestelmä voi-10 daan kytkeä päälle vähän ennen työpäivän alkua ja sitten kytkeä pois päältä työpäivän päätyttyä ilman kallista 1ämpöhukkaa.

• · « "

Claims (6)

2i 106406

1. Moduuli käytettäväksi lattialämmitys- /jäähdytysjärjestelmässä, johon moduuliin kuuluu kiinteä lattiapaneeli (10, 11), jossa on ensimmäinen pin- 5 ta, joka käytössä on sen yläpinta, ja toinen samansuuntainen pinta, joka käytössä on sen alapinta, ja johon paneeliin (10, 11) on muodostettu kiemurteleva kanava (18), ja lämmönsiirtoelin (12) on tiiviillä sovitteella asennettu kiemurtelevan kanavan (18) si-10 sään, tunnettu siitä, että a) paneeli (10, 11) on standardilattiapaneeli, b) lämmönsiirtoelimen (12) ulkohalkaisija on pienempi tai yhtä suuri kuin 70 % paneelin (10, 12) paksuudesta, 15 c) kanava (18) on muodostettu alaspäin suunnattuna kanavana (18) ilman, että se heikentää paneelia (10, 11. siinä määrin, ettei paneelia voida enää käyttää sen alkuperäisessä tarkoituksessa, ja d) kanava (18) avautuu, ainakin päistään, paneelin 20 (10, 11) alapinnalle.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen moduuli, tunnettu siitä, että heijastava alumiinikalvo (9) on kiinnitetty paneelin (10, 11) alasivulle peit tämään olennaisesti paneelin (10, 11) koko alapinta.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen moduuli, • · tunnettu siitä, että paneelin (10, 11) yläpintaan on merkitty paneeliin muodostetun kiemurtelevan kanavan (18) paikka.

4. Menetelmä lattialämmitys-/jäähdytysjärjes- 30 telmän asentamiseksi, johon järjestelmään kuuluu jouk- - ^ ko jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukaisia moduu- leja ja joukko standardipaneeleja (38), jotka ovat ilman lämmönsiirtoelementtejä, tunnettu siitä, että lämmönsiirtoelimien (12) kytkeminen toisiinsa 35 suoritetaan standardipaneelien (38) alapuolella.

5. Lattialämmitys-/j äähdytysj ärj estelmä, tunnettu siitä, että järjestelmään kuuluu joukko 22 1 0 6 4 0 6 jonkin patenttivaatimuksista 1-3 mukaisia moduuleja.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen lattialäm-mitys-/jäähdytysjärjestelmä, tunnettu siitä, että lämmönsiirtoelimiin (12) kuuluu muoviputkisto, jolla 5 on pieni läpimitta, että paneelit (10, 11) on kytketty standardipaneelien (38) kanssa, jotka ovat vapaita lämmönsiirtoelimistä (12), ja että lämmönsiirtoelimet on kytketty toisiinsa standardipaneelien (38) alapuolella. • · • « * 106406