Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Perustettu	1999
Toimiala	Tutkimusinfrastruktuuri
Kotipaikka	Tampere
Aiheesta muualla
Sivusto
Infobox OKNimi-testi OK

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto eli Tietoarkisto (FSD, Finnish Social Science Data Archive, Finlands samhällsvetenskapliga dataarkiv) on kansallinen palveluyksikkö, joka arkistoi ja välittää sähköisiä tutkimusaineistoja tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun. Vuonna 1999 Suomen Akatemian aloitteesta perustettu yksikkö toimii Tampereen yliopiston erillisenä yksikkönä ja palvelee tieteellistä tutkimusta ja opetusta valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Tietoarkisto on Suomen ensimmäinen organisaatio, jolle on myönnetty sähköisten aineistojen luotettavasta pitkäaikaissäilyttämisestä kertova CoreTrustSeal (CTS) -sertifikaatti (aiemmin DSA).^[1][2]

Tietoarkisto on muotoillut tehtäväkseen tieteen avoimuuden, läpinäkyvyyden, tiedon kumuloitumisen ja olemassa olevan tiedon tehokkaan tutkimuskäytön edistämisen ja FAIR-periaatteiden vastuullisen toteuttamisen.^[3] Kaikki Tietoarkiston peruspalvelut ovat maksuttomia. Yhteiskuntatieteilijöiden lisäksi Tietoarkisto palvelee myös esimerkiksi kasvatustieteilijöitä, humanisteja sekä terveystieteilijöitä ja lääketieteilijöitä. Siksi yksikkö käyttääkin erityisesti viestinnässään pääasiassa nimeä Tietoarkisto. Erityisesti kansainvälisissä yhteyksissä paljon käytetty on myös Tietoarkiston englanninkielisen nimen lyhenne FSD. Tietoarkiston johtajaksi valittii tammikuussa 2017 YTM Helena Laaksonen. Siihen asti yksikköä johti YTT Sami Borg.

Toukokuusta 2014 asti Tietoarkistoon tallennetut tutkimusaineistot ovat olleet rekisteröityneiden asiakkaiden saatavilla sähköisessä aineistoluettelossa Ailassa^[4] kunkin aineiston käyttöehtojen mukaisesti. Marraskuussa 2023 Ailassa oli yli 1900 aineistoa. Aineistojen kuvailut voi löytää myös kansallisista hakupalveluista Finnasta^[5] ja Etsimestä^[6]. Suurin osa Tietoarkistoon tallennetuista aineistoista on kvantitatiivisia, mutta kvalitatiivisiakin aineistoja on Ailassa marraskuussa 2023 noin 340. Kvantitatiivisella aineistolla tarkoitetaan kokonaisuutta, johon kuuluu datatiedosto havaintomatriisina ja sitä kuvaileva materiaali, joilla on yhteinen yksilöivä aineistonumero. Esimerkiksi EVAn kansallinen asennetutkimus 2009 -aineiston, FSD2430, tilaaja saa käyttöönsä SPSS-portable-muotoisen datatiedoston, tutkimusaineiston kuvailun ja suorat jakaumat sisältävän PDF-koodikirjan sekä PDF-kyselylomakkeet suomeksi ja ruotsiksi^[7] . Datan analysoimiseen tarvitaan tilastomatemaattinen ohjelmisto ja vähintään perustiedot tilastotieteestä ja kvantitatiivisista menetelmistä. Kvalitatiivisella aineistolla tarkoitetaan esimerkiksi haastattelujen tekstimuotoon tallennettuja litteraatioita ja kokonaisuutta kuvailevaa materiaalia. FSD2007-numeroisen Tampereen ympäristökiistat 1996–2000 -aineiston ^[8] tilaaja saa käyttöönsä kymmenen tekstitiedostoa, joissa on yhteensä 183 sivua. Kaikkien Tietoarkistoon tallennettujen aineistojen kuvailutietoja pääsee tutkimaan Ailan aineistoluettelossa kirjautumatta suomeksi ja englanniksi.

Aineistojen kuvailemiseen ^[9] Tietoarkisto käyttää XML-kielistä DDI-kuvailuformaattia ^[10], jonka kehittämiseen se osallistuu. XML-kielisistä kuvailuista tuotetaan ohjelmallisesti Tietoarkiston aineistoluettelossa julkaistavat aineistojen HTML-kuvailusivut ja PDF-koodikirjan sisältämä tieto.

Tietoarkisto tekee yhteistyötä muiden maiden data-arkistojen kanssa. Erityisen tiivistä yhteistyö on eurooppalaisten data-arkistojen välillä. Suomi on eurooppalaisten yhteiskuntatieteellisten tietoarkistojen muodostaman tutkimusinfrastruktuurin CESSDAn (Consortium of European Social Science Data Archives) ^[11] jäsen ja Tietoarkisto on CESSDAn Suomen kansallinen palveluntuottaja. Tampereen yliopisto maksaa yhdysvaltalaisen yhteiskuntatieteellisen data-arkiston ICPSR:n Suomen kansallisen jäsenmaksun. Tietoarkisto on ICPSR-jäsenyyden vastuuyksikkö. Data-arkistojen kansainvälisen yhteistyön seurauksena tutkijoilla, opiskelijoilla ja opettajilla useissa maailman maissa on mahdollisuus käyttää maksutta muiden maiden data-arkistoihin tallennettuja aineistoja ^[12][13].

Aineistojen arkistoimisen ja jatkokäyttöön luovuttamisen lisäksi Tietoarkisto tarjoaa tiedeyhteisölle myös muita palveluita sekä tutkimuksen opettelua ja tekemistä tukevia tietovarantoja. Tietoarkiston verkkosivuilla oleva suomen- ja englanninkielinen Aineistonhallinnan käsikirja^[14] auttaa tutkijaa esimerkiksi Suomen Akatemian vaatiman aineistonhallintasuunnitelman^[15] teossa. Hyvä aineistonhallinta on tärkeää etenkin, jos oman tutkimusaineiston aikoo arkistoida. Tietoarkiston tuottama ja ylläpitämä Tutkimusmenetelmien verkkokäsikirja^[16] (korvaa Menetelmäopetuksen tietovarannon MOTVin) on verkko-oppikirja, jonka avulla voi harjoitella joko kvantitatiivisen tai kvalitatiivisen tutkimuksen tekemistä. Verkkokäsikirja on suosittu työkalu suomalaisten yliopistojen metodiopetuksessa. Penna^[17] helpottaa kirjoitusaineistojen keräämistä ja arkistointia. Tietoarkisto huolehtii Pennalla tehtävän kirjoitusaineiston keruun teknisestä toteutuksesta ja arkistointiluvista. Poliittisten ohjelmien tietovaranto Pohtivassa^[18] on yli 1500 poliittista ohjelmaa vuosilta 1880 - 2023 kaikkiaan 92 puolueelta. Kokoelma pyrkii jatkossa sisältämään mahdollisimman kattavasti puolueiden ohjelmat 1800-luvun lopulta nykypäivään. Loda-pitkittäisaineistoportaalista saa käyttöönsä muuttujatiedot viiden suomalaisen eduskuntavaalitutkimuksen (2003–2019) yhdistelmäaineistosta^[19].

• Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto