Euroopanlehtikuusi
| Euroopanlehtikuusi | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Havupuut Pinophytina |
| Luokka: | Havupuut Pinopsida |
| Lahko: | Pinales |
| Heimo: | Mäntykasvit Pinaceae |
| Suku: | Lehtikuuset Larix |
| Laji: | decidua |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Larix decidua |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Euroopanlehtikuusi (Larix decidua) on lehtikuusiin kuuluva puu.
Ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puu kasvaa 10–25 metriä korkeaksi.[2] Runko saattaa usein olla mutkainen. Suomen korkein euroopanlehtikuusi, jonka läpimitta 69-vuotiaana oli 74 cm ja korkeus 32,6 metriä, kasvoi Punkaharjulla. Nykyään puu on yli 46 metriä korkea ja läpimitaltaan lähes metrin.[3] Avoimella paikalla kasvaessaan euroopanlehtikuuselle tulee leveämpi latvus kuin siperianlehtikuuselle.
Puun emikukinnot ovat väriltään purppuranpunaisia ja hedekukinnot puolestaan ovat keltaisia. Käpyjä euroopanlehtikuusi alkaa tuottaa vasta 20-vuotiaana.[3] Ne kehittyvät kesän aikana. Ne ovat pitkänomaisia 50–60-suomuisia. Peitinsuomujen kärjet näkyvät käpysuomujen välistä ainakin kävyn tyviosassa. [2]
Euroopanlehtikuusi risteytyy helposti muiden suvun lajien kanssa. Tunnettuja risteymiä ovat henrinlehtikuusi (Larix × marschlinsii) ja surulehtikuusi (Larix × pendula).
Kasvupaikka
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Euroopanlehtikuusi on kotoisin Keski-Euroopan vuoristoista Alpeilta Karpaateille. Vuoristoalueiden lisäksi esimerkiksi Puolassa laji viihtyy myös alavammilla mailla.[3]
Suomessa euroopanlehtikuusta on kasvatettu kartanoiden puistoissa 1700-luvulta asti.[2] Keski- ja Pohjois-Euroopassa sitä käytetään paljon metsäpuuna, mutta Suomessa käytetympi lehtikuusilaji on kuitenkin siperianlehtikuusi. Täällä euroopanlehtikuusta käytetään lähinnä koristepuuna.
Maaperäksi kelpaa niin hiekka-, moreeni- kuin savimaakin.[2] Soistuneilla paikoilla puu ei viihdy.[3] Kasvupaikan on oltava valoisa.[2]
Kasvitaudit ja -tuholaiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa kasvaneissa puissa on yleisesti esiintynyt lehtikuusensyöpää. Tuhoja ovat aiheuttaneet myös myyrät, tukkimiehentäi, lehtikuusenkoi ja -pistiäinen.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Farjon, A.: Larix decidua IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.2. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 5.11.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Tampereen kaupungin viheryksikkö, luettu 2.2.2007
- ↑ a b c d e Metla (Arkistoitu – Internet Archive), luettu 2.2.2007