suomi
 |
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]| suomi | |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1: | fi |
| ISO 639-2: | – |
| ISO 639-3: | fin |
| Wikisanakirja | |
| Aineisto: | Suomen kieli |
suomi (7)
- suomen kieli; suomalais-ugrilainen kieli, jota puhutaan pääosin Suomessa , kielitunnukset: (ISO 639-1)fi ja (ISO 639-2, ISO 639-3) fin
- ...oudon oloinen mies kertoi hyvällä suomella.
- Suomella olen pitkälle pärjännyt.
- Se oli ymmärrettävästi suomeksi sanottu.
Ääntäminen
[muokkaa]Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | suomi | – |
| genetiivi | suomen | – |
| partitiivi | suomea | – |
| akkusatiivi | suomi; suomen |
– |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | suomessa | – |
| elatiivi | suomesta | – |
| illatiivi | suomeen | – |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | suomella | – |
| ablatiivi | suomelta | – |
| allatiivi | suomelle | – |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | suomena | – |
| translatiivi | suomeksi | – |
| abessiivi | suometta | – |
| instruktiivi | – | – |
| komitatiivi | – | suomine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | suome- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. suomi
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]amerikansuomi, asiasuomi, kantasuomi, kirjasuomi, kyökkisuomi, nykysuomi, ruotsinsuomi, varhaissuomi
Alakäsitteet
[muokkaa]- (kirjakieli) vanha kirjasuomi, varhaisnykysuomi, nykysuomi
Aiheesta muualla
[muokkaa]- suomi Kielitoimiston sanakirjassa
- suomi Tieteen termipankissa
- Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Suomi. Kotimaisten kielten keskus
- Artikkeli 723 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Verbi
[muokkaa]suomi
- (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä suomia
- (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä suomia
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä suomia
- (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä suomia