[go: up one dir, main page]

Siirry sisältöön

pakara

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]
Wikipedia
Katso artikkeli Pakarat Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
naisen pakarat

Substantiivi

[muokkaa]

pakara (12)

  1. lantion ja reiden yläosan takana oleva, pakara- ja muiden lihasten muodostama kokonaisuus
    Ihmisellä on kaksi pakaraa, jotka muodostavat takamuksen eli takapuolen.
    Seuraava harjoittelumuoto vahvistaa ja kiinteyttää varsinkin pakaroita ja reisiä.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈpɑkɑrɑ/
  • tavutus: pa‧ka‧ra

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pakara pakarat
genetiivi pakaran pakaroiden
pakaroitten
(pakarain)
partitiivi pakaraa pakaroita
akkusatiivi pakara;
pakaran
pakarat
sisäpaikallissijat
inessiivi pakarassa pakaroissa
elatiivi pakarasta pakaroista
illatiivi pakaraan pakaroihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pakaralla pakaroilla
ablatiivi pakaralta pakaroilta
allatiivi pakaralle pakaroille
muut sijamuodot
essiivi pakarana pakaroina
translatiivi pakaraksi pakaroiksi
abessiivi pakaratta pakaroitta
instruktiivi pakaroin
komitatiivi pakaroine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pakara-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]

Sana on rakenteeltaan johdos, jonka vartalon arvellaan olleen deskriptiivinen. Pakaran vastine on inkeroisen pakkaara ja se esiintyy sekä karjalassa että vatjassa asussa pakara. Suomen murteissa tavataan myös asua pakura.[1] Sanan ensiesiintymä suomen kirjakielessä on se kappale Daniel Jusleniuksen sanakirjaa Suomalaisen Sana-Lugun Coetus, johon Henrik Gabriel Porthan 1770-luvulla teki lisäyksiä välilehtiin ja sivuihin.[2]

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Synonyymit
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • pakara Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

[muokkaa]
  1. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 856–857. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X.
  2. Jussila, Raimo: Vanhat sanat: vanhan kirjasuomen ensiesiintymiä, s. 184. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1998. ISBN 951-746-008-2.